Somerosta hyvinvointikunta

Torstai 11.10.2012 klo 16:58 - Riitta Ryhtä

ryhta_riitta.jpgKunnan kehittämisen perusta on sen toiminnalle määritelty visio, yhteinen tahtotila ja tulevaisuudenkuva, johon suuntaan kuntaa halutaan viedä. Visio lähtee yhteisön arvoista.

Someron kaupungin nykyisessä vuoteen 2020 ulottuvassa strategiassa visio on määritelty seuraavasti:
”Somero on noin 10 000 asukkaan kasvava, turvallinen ja vireä maaseutukaupunki, jossa on monipuoliset mahdollisuudet asumiseen, yrittämiseen ja työntekoon. Somero tunnetaan puhtaasta luonnosta, vahvasta ja monipuolisesta kulttuurista sekä hyvistä palveluista ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista.”

Someron keskustan kunnallisjärjestön toiminnassa mukana olevana pääsin aikanaan myös muovaamaan vision sanamuotoja. Halusin tuoda siihen viestinnällisen näkökulman, jota edustaa sana tunnetaan. Se vie visiossa näkökulman kuntalaisten ja sidosryhmien mielikuviin Somerosta. Toisessa lauseessa puhutaan selkeästi tavoitellusta kuntamaineesta. Siitä, että Somerolla tiedetään olevan monipuolista kulttuuria sekä hyvät palvelut ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet.

Kaikki strategiassa olevat asiat ovat hyviä ja tavoiteltavia, mutta tällä hetkellä näen, että siitä puuttuu yksi tärkeä sana; hyvinvointi. Muodostuuhan hyvinvointi tietysti monelta osin visiossa esille tulevista asioista, mutta asukkaiden hyvinvointi on niin tärkeä asia, että se olisi hyvä kirjata myös visioon. Yksinkertaisimmin asian voisi korjata muuttamalla ensimmäisen lauseen muotoon: Somero on noin 10 000 hyvinvoivan asukkaan….. ja niin edelleen.

Mitä hyvinvointi sitten on ja mitä kunnan pitäisi tehdä ollakseen hyvinvointikunta? – Yksi mittari on kunnan asukkaiden sairastavuus, jota mitataan sairastavuusindeksillä. Vuoden 2011 tilastossa Someron ikävakioitu indeksi 112 on lähiseudun korkein. Kuntia, joissa sairastetaan yhtä paljon tai enemmän kuin Somerolla, löytyy eteläsuomesta vain muutamia. Pohjois- ja itäsuomessa sairastavuus on keskimäärin suurempaa kuin länsi- ja eteläsuomessa. Jotain siis pitäisi asian eteen tehdä.

Kuntaliiton Hyvinvointikunta-foorumi on määritellyt hyvinvointikunnan kriteerit seuraavasti: Hyvinvointikunta kehittää kunnan elinvoimaa ja toimintakykyä pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti, tunnistaa eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointitarpeet sekä -odotukset ja luo sille edellytyksiä mm. hyvinvointipalveluilla, ehkäisee ja vähentää aktiivisesti sosiaalisia ongelmia ja eriarvoisuutta ja on ymmärtänyt, että hyvinvoinnin edistäminen on kunnan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhteinen asia. (Lähde: Kunnat.net)

Someron ikärakenne on vanhuspainotteinen. Se ei kuitenkaan selitä edellä mainittua korkeaa sairastavuusindeksiä. Siihen syytä on haettava muualta. Ikääntyneet tulee kuitenkin huomioida hyvinvoivaa kuntaa luotaessa vähintään yhtä tärkeäksi kohderyhmäksi kuin lapset tai työikäiset. Väestön ikääntyminen kuvataan yleensä suurena haasteena Someron tyyppisissä kunnissa.

Haaste voi myös olla mahdollisuus. Moni Somerolta aikanaan pois muuttanut on halukas muuttamaan takaisin tänne eläkkeelle jäätyään. Moni hyvin toimeen tuleva ja hyvinvoiva eläkeläinen onkin valinnut Someron asuinpaikakseen työelämän jäätyä taakse. Tätä fiksujen ihmisten ryhmää ei kannata jättää huomiotta, vaan pikemminkin kääntää uhka vahvuudeksi.

Somerolla on Lamminniemen hyvinvointikeskus, joka tuottaa palveluita ikääntyville ja kaupunki rakentaa palvelukeskuksensa Lamminniemeen. Nyt onkin aika miettiä mitä muita ikäihmisille suunnattuja palveluita paikalliset yrittäjät voivat Lamminniemeen ja muualle Somerolle luoda. Someron kaupungin tulee ottaa merkittävä verkostonrakentajan rooli tässä hyvinvointikunnan rakennusprojektissa.

Kirjoitus on julkaistu myös omassa blogissani osoitteessa http://riittar.wordpress.com

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntaliitto, hyvinvointikunta, sairastavuusindeksi, visio,

Kunnallisvaaleissa ratkaistaan kuntien tulevaisuus

Perjantai 14.9.2012 klo 21:43

Kunnallisjärjestön ylimääräisen kokouksen kannanotto 13.9.2012

Lokakuun kunnallisvaalit ovat Suomen kuntien kannalta ratkaisevan tärkeät. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on ajamassa maahan n. 70 suurkunnan mallia. Toteutuessaan hallituksen ajama kuntauudistus keskittäisi maaseudun ihmisten palvelut kauemmas suuriin kuntakeskuksiin ja tuhoaisi näiden ihmisten vaikutusmahdollisuudet omien palvelujensa järjestämiseen ja oman kotiseutunsa kehittämiseen. Someron kohdalla tämä tarkoittaisi kuntakeskuksen siirtymistä kymmenien kilometrien päähän. Samalla nykyisen kuntakeskuksen palvelutarjonta alkaisi väistämättä rapautua ja asiointimatkat pidentyä.

 Nyt kuntavaalien alla johtavien hallituspuolueiden puheet kuntauudistuksesta ovat lieventyneet ja mahdollisista pakkokeinoista vaietaan kokonaan. On kuitenkin sinisilmäistä luulla, että sen paremmin kokoomuksen kuin SDP:kaan halu kuntakentän ja kunnallisten palvelujen keskittämiseen olisi kadonnut mihinkään. On aivan varmaa, että mikäli kokoomus ja SDP saavat kuntavaaleissa edes kohtuullisen vaalituloksen, kuntauudistusta lähdetään viemään heti vaalien jälkeen voimallisesti eteenpäin. Juuri tällä tavalla kokoomus ja SDP toimivat myös presidentinvaalien alla: Kuntauudistuksesta ei puhuttu juuri mitään ennen presidentinvaaleja, mutta kaksi päivää presidentinvaalien jälkeen nämä puolueet löivät pöytään ehdotuksensa 70 kunnan mallista. Kunnallisvaalien jälkeen hallitus voi toimia kaikessa rauhassa haluamallaan tavalla, kun seuraavat eduskuntavaalit on vasta vuonna 2015.

Lokakuun kunnallisvaalit onkin nostettava kansanäänestykseksi kokoomuksen ja SDP:n kuntauudistusta vastaan. Suomalaisilla on nyt viimeiset hetket mahdollisuus sanoa mielipiteensä siitä, mitä mieltä hallituksen aikeista ollaan. Ääni hallituspuolueille on viesti siitä, että nykymeno saa jatkua. Ääni Keskustalle on viesti siitä, että politiikan suunnan on muututtava.

Keskusta vastustaa Kataisen hallituksen kuntauudistusta. Äänestämällä Keskustaa, annat äänesi sen puolesta, että myös maaseudulla ja maakunnissa ihmisillä on oltava oikeus ja mahdollisuus asua, yrittää, tehdä työtä ja saada palveluja. Ainoastaan hallituspuolueiden rökäletappio kuntavaaleissa saattaa saada nämä puolueet avaamaan silmänsä ja huomaamaan, että suomalaiset eivät hyväksy hallituksen ajamaa kylmää keskittämispolitiikkaa.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunnallisvaalit, kunta, suurkunta, sdp, hallituspuolue, kuntauudistus, kokoomus, jyrki katainen

Keskustan ryhmäpuheenvuoro 25.6.2012

Tiistai 24.7.2012 - Niina Mikkola

ARVOISA PUHEENJOHTAJA, 

Tässä se on taas kerran, SOMERON KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS menneeltä vuodelta - kirjoissa ja kansissa, tilintarkastajien ja tarkastuslautakunnan tarkastamana - siitä huolimatta, että osa hallituksen jäsenistä jätti sen allekirjoittamatta. Mielenkiintoinen mielenilmaus sinänsä, tilinpäätöksen tiedoissahan ei ollut mitään totuuden vastaista eikä allekirjoittamatta jättäminen poista vastuuta menneen vuoden päätöksistä tai päättämättä jättämisistä.  

Tilinpäätös on aika tavalla suunnitellun mukainen mukainen, joskin tulokseltaan parempi. Salon Seudun, Suomen ja koko Euroopan laajuisesta taloudellisesta ahdingosta huolimatta Someron tilinpäätös oli tulokseltaan 1,5 milj. euroa ylijäämäinen mutta puoli miljoona euroa alhaisempi kuin vuotta aiemmin ja on todettava, että suunta on valitettavasti edelleen laskeva. 1,5 miljoonaa on meille ja Somerolle lähes elinehto mutta jo Suomenkin mittakaavassa pieni raha Euroopan talousalueesta puhumattakaan – Helsinki maksoi yli miljoona euroa, jotta Guggenheim-hanke saatiin edes keskusteluasteelle... Ehkä eräs syy siihen miksi suuret organisaatiot eivät aina ole kustannustehokkaita – kun puhutaan vain miljoonista, rahan todellinen arvo tahtoo vääristyä. 

Usein kaupunkia ja luottamushenkilöitä - etenkin keskustalaisia luottamushenkilöitä - on syylllistetty ylijäämäisistä tilinpäätöksistä. Nyt kun katselee ympärilleen, on kaikkien viimeistään ymmärrettävä, että ainoa kestävä tie niin kuntataloudessa kuin kotitalouksissakin on se, että menot eivät saa ylittää tuloja. Ilman + merkkisiä katteita monet investoinnit kuten uimahalli, olisivat olleet mahdottomia toteuttaa. Ilman hyvää taloudellista tilannetta emme voisi seisoa näin vankasti Someron itsenäisyyden takana ja olisimme todennäköisesti joutuneen viikko sitten hallituksessa antamaan talousarvion laadintaohjeissa määräyksiä leikkauksista ja säästöistä - mutta kiitos hyvin hoidetun talouden, kiitos järkevän ja harkitsevaisen keskustalaisen kunnallispolitiikan, selvisimme toistaiseksi kevyemmillä toimenpiteillä. Liialliseen optismiin ei kuitenkaan pidä sortua, sillä talouskriisiä ei vielä ole voitettu. Niinpä kaupunginhallitus edellyttikin hallintokuntia laatimaan suunnitelmat edelleen kiristyvän talouden varalle. 

On totta, että suurin kiitos hyvästä tuloksesta kuuluu kaupungin henkilöstölle. Voimme todeta, että henkilöstö on omalla työpanoksellaan ja sitoutumisellaan mahdollistanut sen, ettei lomautuksiin tai henkilöstöleikkauksiin ole tarvinnut turvautua - päinvastoin, joissain yksiköissä henkilöstöä on kyetty jopa lisäämään. 

Osittain siirtyneiden rakennusinvestointien vuoksi mutta myös hyvän tuloksen seurauksena menneellä tilikaudella ei ole tarvinnut nostaa uutta lainaa vaan olemme kyenneet lyhentämään vanhaa lainaa hieman alle puoli miljoonaa euroa. Alhainen lainataso antaa kuluvalle ja tuleville tilikausille paremmat mahdollisuudet selviytyä tilinpäätöksessä mainituista riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä niiden aiheuttamista investointitarpeista. Menneiden vuosien tapaan suurimmat ja vaikeimmin hallittavat riskit sijoittuvat perusturvaan, joka on suurin kaupungin hallintokunnista. Suurimmat paineet ovat vanhustyön osa-alueella – jonka vaikutukset heijastuvat yhtälailla kansanterveystyön ja koko perusturvan alueelle. Viimevuonna erikoissairaanhoidon menot pysyivät hyvin talousarviossa mutta sosiaalityön puolella ylityksiä on syntynyt niin lastensuojelun kuin vammaispalveluidenkin osalta. Myös teknisellä puolella on huomattavia rakenteellisia riskejä kuten Kiiruunkoulu sekä uimahallin alkuperäisen urakkasopimuksen purkaminen. 

Viime tilikaudella yksi eniten puhuttaneita aiheita oli ryhmäkodin laajennus ja toteutumattomuus. Sen taustalla ei siis ollut salaliitto tai paha tahto vaan moneen kertaan menneen ja jo kuluvankin tilikauden aikana mainittu, perusturvan ja Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen käymien neuvottelujen viivästyminen - joka viivytti prosessia keväästä syksyyn. Tällä hetkellä voimme olla asian tilaan varsin tyytyväisiä - palvelutalo on lopulta nousemassa Lamminniemeen tilavampana, toimivampana ja edullisempana kuin Tervaskantoon toteutettava vaihtoehto olisi ollut. Nyt vaaditaan kärsivällisyyttä ja kykyä turvata ikäihmisten turvallisuus ensivuoden marraskuuhun olemassaolevien hoitoratkaisuiden turvin. Keskustan valtuustoryhmän mielestä on tärkeää, että vanhustyön kehittämisen lisäksi kaupunki voi omalta osaltaan olla turvaamassa Lamminniemen toiminnan kehittymistä ja sen työpaikkojen säilymistä. 

Toinen valtuustossa ja valtuuston ulkopuolella useasti toistunut aihe on ollut raakamaan hankinta teollisuuden tarpeisiin. On totta, että maata tarvitaan mutta maata ei voida hankkia minkälaisilla ehdoilla hyvänsä. Niin virkamiesten kuin luottamushenkilöidenkin on tunnettava vastuunsa siitä, että tehdyt sopimukset eivät ole kohtuuttomia ja niiden lunastaminen on kaikissa oloissa mahdollista. Pakkolunastuksiin ei myöskään ole haluttu lähteä, joten ainoa tie on neuvottelujen ja tunnustelujen kärsivällinen jatkaminen. Toimettomana asian kanssa ei ole oltu. 

Useita valtuustokausia puhuttanut aihe on väkiluvun aleneminen. Viimevuonna väkiluku laski vajaalla 70 hengellä. Tästä lähtömuuttuoa oli 15 henkilöä ja kuolleisuuden aiheuttamaa väestökatoa runsas 50 henkeä. Kyseisestä tilanteesta keskusta ei katso voivansa ottaa yksin syytä niskoilleen vaikka sitä toistuvasti on meille yritetty vierittää. Koko Salon kaupungin alueella vajaan kahden tuhannen asukkaan edestakainen muuttovirta jäi viime vuonna plussalle hieman yli 20 henkeä, joten siihen verrattuna Somero on pärjännyt kotuullisesti vaikka pisteitä tässä kisassa jaetaankin vasta kun tulos jää plussan puolelle. 

Positiivinen asia viimevuodelta oli työttömyysasteen hienoinen kääntyminen laskuun Somerolla, minkä seurauksena Somero pääsi Varsinais-Suomen ja koko Suomen kanssa samalle viivalle. Tämä asia jäi kuitenkin kovin lyhytaikaiseksi iloksi, koska Nokian tänä vuonna julkistamat irtisanomiset viimevuotisten lisäksi vaikuttavat koko Salon seutukuntaan ja työttömien määrä tulee väistämättä kääntymään uudelleen kasvuun. Tilanteen laajuus edellyttää välittömiä toimenpiteitä, vaikka seuraukset näkyvätkin vasta viiveellä. Kaikkiaan voidaan todeta, että satsaukset työtoiminnan tiloihin ja kaupungin työtoiminnan ja EkoCityn toimintojen yhdistäminen oli onnistunut toimenpide – toiminta tavoittaa Somerolla 50-80 henkilöä. Tosiasiassa työpaikkojen saaminen paikkakunnalle olisi välttämätöntä ja ratkaisisi useampiakin ongelmia. Oikeaa kiveä ei kuitenkaan vielä kukaan ole tässä asiassa osannut kääntää - vaikka yritys on ollut kova. Hieno asia on, että Ärm-rahoilla on laskennallisesti kyetty saamaan paikkakunnalle 23 uutta työpaikkaa, aika sitten näyttää, kuinka monta työpaikkaa toteutuu – toivomme tietysti, että mahdollisimman monta. 

Koko konsernin tilinpäätöksestä puhuttaessa, voidaan todeta, että sen tulos mukailee aika tavalla kaupungin tulosta - velkamäärän ollessa suurempi. On kuitenkin todettava, että pääsääntöisesti yhtiöiden toiminta on terveellä pohjalla. Kaikkiaan kaupungin pitäisi entistä enemmän seurata yhtiöidensä toimintaa - toisin sanoen kaupunginhallituksen tulisi jatkossa käyttää nykyistä voimakkaammin omistajalle kuuluvaa valtaa yhtiöissä. Omistajaohjausta tulee tehostaa ja selkiinnyttää. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että kaupungin edustajat saavat riittävät ja tarpeelliset evästykset kokouksiin ja ovat tietoisia siitä, ketä ovat edustamassa. 

Lomituspalvelulain mukainen, perusteetta maksetun korvauksen takaisinperintä on aiheuttanut aika tavalla keskustelua ja johtanut osaltaan jopa kaupunginjohtajan erottamishankkeeseen. Asia on huomattava ja summa suuri mutta on uskomatonta, että tämänhetkisessä kuntatilanteessa, jossa kuntia ollaan väkipakolla muutenkin ajamassa alas – ryhdytään hankkeeseen, joka riskeeraa koko Someron kaupungin olemassaolon. Keskustan valtuustoryhmän kanta tässä tilanteessa, jossa syyttömistäkin on tehty syyllisiä, on odottaa puolueettoman tutkimuksen valmistumista ja vasta sen sen jälkeen tehdä päätökset tarvittavista toimenpiteistä. 

Viimevuonna valtionosuudet olivat yhtä suuret kuin verotulokertymä eli yli 22 milj. euroa ja toimintatuotot noin 7,5 milj. euroa - eikä näiden tulojen kasvuodotukset tälle vuodelle ole kovin suuret. Tästä huolimatta menopuolella on korotuspaineita, esimerkkinä uimahallin käyttökustannukset sekä uuden palvelutalon ja asuntolan käyttöönotto. Tämä yhtälö on kunnan talouden ja palveluiden kannalta aikamoinen riski - etenkin, kun hallitus on jo alkuvuoden aikana tehnyt linjauksia, jotka uhkaavat Someron kaltaisten kuntien valtionosuuksia. Siitä huolimatta keskustan valtuustoryhmä näkee mahdollisuuden selviytyä tilanteesta ja pitää tärkeimpänä asiana Someron itsenäisyyden säilyttämisen ja palveluiden turvaamisen. 

On kolme asiaa, jotka kulkevat käsi kädessä: hyvä talous, itsenäisyys ja lähipalvelut - kolme asiaa, jotka ovat aina olleet päällimmäisenä keskustalaisessa päätöksenteossa, kolme tärkeää asiaa, jotka ovat toteutuneet myös viime tilikaudella. Keskustan valtuustoryhmän mielestä tärkeää on turvata taloudelliset edellytykset myös tulevina vuosina, koska se on ainoa avain palveluiden, etenkin lähipalveluiden ja itsenäisyyden säilyttämiseen. Tämä ei ole helppo tehtävä vaan edellyttää harkintaa ja vaikeitakin päätöksiä - toiminintojen tehostamista ja resurssien oikeaa kohdentamista - kaikki menolisäykset tulee tarkoin harkita. Toisaalta tästä asiasta keskusta on tottunut aiemminkin kantamaan vastuun. Se että kaupunki toimii taloudellisesti ja säästäväisesti, on tietysti kaikkien kuntalaisten etu mutta ennen kaikkea tärkeää niille kuntalaisille, jotka ovat vain ja ainoastaan kaupungin palveluiden varassa. 

Valitettavasti viimevuoden valtuustotyöskentely oli kaikkea muuta kuin yhteistyötä kohentavaa, valtuusto toisensa jälkeen kiisteltiin asiasta kuin asiasta - siihenhän demokrattinen päätöksenteko tietysti antaa mahdollisuuden - ja jokainen valtuutettu itse päättää keskittyykö työskentelyssä varsinaiseen asiaan vai onko painopiste asian vieressä. 

Viimevuoden tilinpäätös kuitenkin näyttää, että olemme kaikesta huolimatta onnistuneet tekemään Someron kannalta rakentavia ja kestävää kehitystä edistäviä päätöksiä. Hyvin mennyt tilikausi, itseasiassa monta hyvin mennyttä tilikautta peräkkäin, antavat Someron kaupungille mahdollisuudet edelleen selvitä valtion asettamista lakisääteisistä velvoitteista. Niinpä meillä on perustellut edellytykset puolustaa olemassaoloamme itsenäisenä Someron kaupunkina. Keskustan valtuustoryhmä yhtyy tilintarkastajan lausuntoon ja esittää tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä muille tilivelvollisille lukuunottamatta lomasihteeriä, jonka osalta lopullinen päätös siirtyy myöhemmäksi, koska tutkimukset lomituspalveluiden osalta ovat kesken. 

Tilintarkastajan ja tarkastuslautakunnan huomautus sisäisen valvonnan edellyttämästä riskien kartoituksesta on huomioitu ja kaupunginhallitus on edellyttänyt tehtäväksi riskien kartoituksen - joten asia on tältäkin osin etenemässä. 

Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää koko kaupungin ja kaupunkikonsernin henkilöstöä menneestä tilikaudesta ja hyvän tuloksen saavuttamisesta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tilinpäätös, somero, kaupuni

Keskustan ryhmäpuheenvuoro 28.5.2012

Tiistai 29.5.2012 - Valtuustoryhmän puheenjohtaja Tero Pirttilä

28.5.2012 § 28 Tilapäisen valiokunnan asettaminen kaupunginjohtajan irtisanomista tai siirtämistä muihin tehtäviin koskevan aloitteen johdosta 

Arvoisa puheenjohtaja! 

Someron kaupungin luottamushenkilöhallintoon on viime vuosina kehittynyt erikoinen kulttuuri. Pienellä joukolla luottamushenkilöitä näyttää olevan suorastaan pakonomainen tarve levittää jatkuvasti kielteisiä ja negatiivisia asioita Someron kaupungin toiminnasta. Valitettavasti tämä ilmiö ei ole ollenkaan näyttänyt hiipumisen merkkejä, vaan päinvastoin, on viime aikoina vain voimistunut ja saanut jopa aggressiivisia sävyjä. 

Tälle toimintatavalle on ominaista, että pääasiassa valtuuston kokouksissa esitetään asioita mahdollisimman kielteiseen sävyyn. Asioista kerrotaan puolitotuuksia, virkamiesten ja toisten luottamushenkilöiden toiminnasta ja tarkoitusperistä esitetään vihjailevia väitteitä, selviäkin asioita pyritään hämmentämään ja tällä tavalla luomaan epätietoisuutta kuntalaisten keskuuteen. Tämän seurauksena koko seutukunta saa seuraavana aamuna lukea lehdestä, kuinka ”huonosti” Somerolla asioita hoidetaan. Sama joukko yleensä on ensimmäisenä ihmettelemässä sitä kuinka kaupungin asukasluku laskee eikä uusia yrityksiä ja työpaikkoja tahdo syntyä ja uutta henkilökuntaa on vaikea saada.

Viime aikoina tämä toiminta on levinnyt myös sanomalehtien yleisöosastokirjoitteluun ja voimistunut siinä määrin, että voitaneen puhua jo suoranaisesta parjauskampanjasta.

Ilmiölle on tyypillistä, että minkään asian ei koskaan voida myöntää olevan hyvin. Nekin asiat mitkä ovat hyvin, yritetään kääntää päälaelleen ja jotenkin negatiivisiksi. Otetaan esimerkiksi kaupungin taloustilanne. Jokainen tietää, että Someron kaupungin talous on hyvässä kunnossa. Ja jos sitä verrataan kuntien keskiarvoihin, niin suorastaan erinomaisessa. Mutta tätäkään asiaa ei voida tunnustaa, vaan sanotaan, että ”kunnan tehtävä ei ole tuottaa voittoa” ja samalla paheksutaan sitä kuinka tilinpäätöksissä kertyy muka ”liikaa” ylijäämää eikä rahaa kuluteta.

Ei kunnan tehtävä olekaan tuottaa voittoa. Eikä kaupungin tilinpäätöksessä missään kohtaa lue sanaa voitto. Kaupungin tilinpäätös on joko ylijäämäinen tai alijäämäinen. Jos se on ylijäämäinen, niin hyvä. Jos taas alijäämäinen, niin silloin rahat eivät ole riittäneet. Ja sitäkö sitten halutaan? Syömävelkaa? Eikö tässä maassa ole riittävästi esimerkkejä talousvaikeuksissa olevista kunnista? Mitä jos menneiden vuosien ylijäämät olisi todella viety käyttötalousmenoihin ja olisi investoitu velaksi. Mistä nyt alettaisiin leikkaamaan, kun talous on heikkenemässä? Silloinkin varmaan syytettäisiin kaupunginjohtajaa?

Surullisinta kuitenkin on, ettei ollenkaan ymmärretä sitä kuinka paljon jatkuvan negatiivisen viestin levittäminen vaikeuttaa kaupungin toimintaa ja ennen kaikkea vaikeuttaa somerolaisten ihmisten asioiden hoitoa ja etujen puolustamista. Millään markkinointikampanjoilla ei pystytä korjaamaan sitä vahinkoa, mitä tämä jatkuva parjaaminen aiheuttaa. Koko kaupungin uskottavuus ja itsenäisyys vaarantuu ja virkamiesten toimintaedellytykset heikkenevät. Niiltä, jotka haluaisivat viedä Somerolta myönteistä viestiä ja yrittävät parantaa asioita, loppuu keinot, jos joka puolella Someroon yhdistyy vain kielteisiä mielikuvia.

Arvoisa puheenjohtaja. Valitettavasti on todettava, että nyt käsiteltävänä oleva seitsemän sosialidemokraatin, yhden perussuomalaisen ja kahden kokoomuksen valtuustoryhmässä olevan valtuutetun aloite on nähtävä suorana jatkona edellä kuvatulle parjauskampanjalle.

Aloitteentekijöiden tarkoituksena ei ilmeisesti alun perinkään ole ollut tarkoitus saada kaupunginjohtajaa pois viralta, vaan näyttävästi kaataa hänen päälleen kasa syytöksiä, aikaan saada kaupunginjohtajaa ja kaupunkia kohtaan lisää kielteistä julkisuutta ja lisätä hämmennystä kuntalaisten keskuudessa.

Aloitteen tarkoitusta voidaan perustellusti epäillä. Jos aloitteen allekirjoittajat tosissaan haluaisivat erottaa kaupunginjohtajan, olisi luullut heidän etukäteen varmistavan hankkeelleen riittävän kannatuksen. Koska kaupunginjohtajan erottamiseen vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö, on outoa, ettei asiasta ole oltu yhteydessä suurempaan joukkoon valtuutettuja kuin mitä nyt ilmeisesti on oltu.

Kun lisäksi aloitteessa mainittujen kahden asian perustelut ovat juuri edellä kuvattuja puolitotuuksia, osittain jopa totuuden vastaisia, näyttää vahvasti siltä, että kun asiaperusteita ei ole, siirrytäänkin tunnepuolelle ja aletaan puhua luottamuspulasta.

Kaupunginhallitus on 7.5.2012 päättänyt antaa lomituspalveluissa todetut epäselvyydet poliisin tutkittavaksi. Sen vuoksi tässä vaiheessa ei ole tarpeen eikä syytä ottaa itse asiaan mitään kantaa. Jatkotoimista päättämisen aika on, kunhan tutkinta on valmistunut. Kun asian tutkinta on kesken, on täysin ennen aikaista ryhtyä syyllistämään tai tuomitsemaan ketään.

Aloitteen allekirjoittajat väittävät, että kaupunginjohtaja on salannut edellä mainitut epäselvyydet ja tuonut ne kaupunginhallituksen tietoon vasta marraskuussa 2011. Tämä ei pidä paikkaansa. Kaupunginhallituksen jäsenet ovat tienneet asiasta tätä aiemmin, myös ne jotka nyt allekirjoittamassaan aloitteessa muuta väittävät.

Myös aloitteen allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut Matti Kultanen ja Hannu Salo ovat 15.1.2012 allekirjoittamassaan Turun hallinto-oikeudelle osoitetussa oikaisuvaatimuksessa todenneet, että kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa jo 20.12.2010 ja 4.4.2011. Eli myös Kultanen ja Salo ovat tienneet kaupunginhallituksen olleen tietoinen asiasta jo huomattavasti aiemmin, mitä aloitteessa nyt väittävät.

Toiseksi aloitteen allekirjoittajat esittävät että vanhusten palvelukeskuksen laajentaminen ei ole vuoden 2011 aikana edennyt lainkaan. Tämä on totta. Sen sijaan aloitteessa ei vaivauduta syvemmin pohdiskelemaan syytä, miksi näin kävi.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.12.2010 vuoden 2011 talousarviokäsittelyn yhteydessä määrärahan vanhusten palvelukeskuksen laajentamiseen. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyi yksimielisesti valtuustoryhmien puheenjohtajien neuvottelutauolla sopiman ratkaisun, jolla kaupungille ja Lamminniemen Hyvinvointikeskukselle annettiin aikaa 30.4.2011 saakka käydä neuvotteluja mahdollisesta yhteistoiminnasta. Valtuuston oli määrä palata palvelukeskus-asiaan kesäkuun kokouksessa. Kaikki muistavat, kuinka Lamminniemen tulevaisuus näytti tuolloin epävarmalta ja haluttiin selvittää, onko kaupungilla ja Lamminniemen Hyvinvointikeskuksella löydettävissä yhteistyötä, jolla Hyvinvointikeskuksen tulevaisuus voitaisiin turvata tai olisiko Hyvinvointikeskuksen tarjoamat palvelut vaihtoehto Someron kaupungin itse järjestämille vanhusten asumispalveluille.

Valtuuston hyväksymistä määräajoista riippumatta, perusturvalautakunta oli Salon Seudun Sanomissa 22.4.2011 olleen uutisen mukaan päättänyt antaa neuvotteluille jatkoaikaa elokuun 2011 loppuun. On ehkä syytä todeta, että perusturvalautakunnan puheenjohtaja on myös yksi nyt käsiteltävän aloitteen allekirjoittajista.

Vuoden 2011 aikana käydyt neuvottelut kaupungin ja Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen välillä eivät tuoneet selkeää ratkaisua Hyvinvointikeskuksen toimintaan ja tulevaisuuteen. Tästä huolimatta tämän vuoden talousarviota laadittaessa, kaupunginhallitus siirsi vanhusten palvelukeskuksen määrärahaa etupainotteiseksi ja tarkoitus oli kiirehtiä palvelukeskuksen rakentamista.

Kuluvan vuoden alussa muutama yksityinen vanhusten asumispalveluja tarjoava yritys otti yhteyttä kaupunkiin ja tarjosivat omia vaihtoehtojaan palvelujen järjestämiseksi. Kaupunginhallitus totesi, että tarjoukset oli syytä katsoa. Kaupunginhallitus perusti työryhmän käymään neuvotteluja ja pyysi valtuustoryhmien mielipiteen neuvottelujen jatkamiseen.

Sosialidemokraatit ja perussuomalaiset vastustivat tämän vaihtoehdon selvittämistä. Kuvitellaan kuitenkin tilanne, että kaupunginjohtaja olisi yksityisten toimijoiden tarjoukset saadessaan todennut kaupunginvaltuuston päättäneen, että kaupunki rakentaa palvelukeskuksen itse ja piste, eikä olisi puhunut kenellekään mitään koko asiasta. Jälkeenpäin tämä asia olisi tietenkin tullut julki Olisiko se ollut vastuullista toimintaa?. Silloin kaupunginjohtajaa olisi varmaan syytetty asioiden pimittämisestä? Kysymyksessä on sentään kymmenen miljoonan investointi, joka olisi voinut kaupungilta säästyä.

No, asia ratkesi niin kuin kaikki tietävät. Kaupunki rakentaa palvelukeskuksen itse. Kaupunginhallitus päätti nyt keväällä, että palvelukeskus rakennetaan Hyvinvointikeskuksen viereen. Tällä ratkaisulla pyritään vahvistamaan Hyvinvointikeskuksen asemaa ja tulevaisuutta.

Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen toiminnan jatkuminen itsenäisenä on Someron kaupungille iso asia. Jos Lamminniemi jostain syystä joutuisi kaupungin haltuun, emme todellakaan tarvitsisi yhtään uutta palvelukeskusta, vaan tilaa olisi riittämiin. On kaikkien etu, että hyvinvointikeskus pystyy löytämään uutta asiakaskuntaa ja näin turvaamaan toimintansa. Sen, että kaupungin tulee omilla ratkaisuillaan olla tässä asiassa vahvasti mukana, pitäisi olla kaikille itsestään selvää.

Vanhusten palvelukeskuksen rakentaminen tai rakentamatta jättäminen on ollut keskeinen osa Lamminniemi-ratkaisua. On käsittämätöntä, että sosialidemokraatit eivät koko aikana ole kantaneet huolta Lamminniemen tulevaisuudesta, vaan ovat yksisilmäisesti vaatineet palvelukeskuksen nopeaa rakentamista. Edes Lamminniemen, lähes kuudenkymmenen työpaikan kohtalo ei ole kiinnostanut puoluetta, joka pitää itseään työväenpuolueena.

Yhteenvetona voidaan todeta, että palvelukeskuksen rakentamista ei kukaan ole tahallaan viivästyttänyt, mutta tosiasiat Hyvinvointikeskuksen toiminnan ja työpaikkojen turvaamisen puolesta ovat niin painavia, että ei meillä ole paljon vaihtoehtoja ollut. On huomattava että kaiken aikaa hankkeen etenemiseen vaikuttavissa ratkaisuissa luottamushenkilöhallinto on ollut keskeisellä tavalla mukana eikä aikataulujen venymistä voida lukea yksistään kaupunginjohtajan syyksi.

Arvoisa puheenjohtaja. Kuten niin monta kertaa on todettu, Someron kaupungissa asiat ovat varsin hyvin. Talous on kunnossa ja palvelut toimivat. Juuri kaupunginjohtaja on ollut tässä keskeisessä asemassa, joka operatiivisena johtajana, virkavastuulla, on vastannut asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta. Jokaisessa tämänkin kokoisessa organisaatiossa on puutteensa. Samoin kuntalaisten palveluissa on aina kehitettävää. Silti ei mitenkään voida väittää että Someron kaupunkia olisi johdettu huonosti.

Kaupunginjohtaja on vahvasti sitoutunut siihen, että Someron kaupungin tulee säilyä jatkossakin itsenäisenä kuntana, mitä myös Someron kaupungin asukkaat haluavat. Määrätietoisuudellaan ja päättäväisyydellään kaupunginjohtaja on ollut keskeisessä roolissa myös siinä, että kaupunki ei ole tehnyt hätiköityjä yhteistyösopimuksia esimerkiksi PARAS-hankkeeseen liittyen, vaan Somerolla on rauhallisesti katsottu tilanteen kehittymistä.

Kaiken tämän perusteella Keskustan valtuustoryhmä toteaa, että kaupunginjohtaja ei ole syyllistynyt aloitteessa esitettyihin laiminlyönteihin ja muutenkaan ei ole tapahtunut mitään sellaista mikä vaatisi kaupunginvaltuustoa ryhtymään kuntalain 25 §:n mukaisiin toimiin kaupunginjohtajan erottamiseksi. Koko erottamishanketta onkin pidettävä täysin kohtuuttomana ja epäinhimillisenä hyökkäyksenä kaupunginjohtajaa kohtaan.

Keskustan valtuustoryhmä ei kannata tilapäisen valiokunnan perustamista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtuusto, tilapäinen valiokunta, kaupunginjohtaja, irtisanominen, tero pirttilä, leo haltsonen, kaupunginjohtaja

Vastuullista taloudenhoitoa

Lauantai 12.5.2012 klo 11:59

Kunnallisjärjestön vuosikokouksen kannanotto 26.4.2012

Viime vuodet ovat olleet Someron kaupungin talouskehityksessä suotuisia. Siitä huolimatta, että vuosittain menojen kasvu on ollut melko suurta, kaupunki on pystynyt tekemään ylijäämäisiä tilinpäätöksiä. Suurista investoinneista huolimatta velkamäärä on pienentynyt ja veroprosentti on pystytty pitämään alhaisena. Samalla on kyetty huolehtimaan kuntalaisten palveluista tavalla, joka kestää vertailun. Keskustalla on valtapuolueena ollut tässä asiassa keskeinen rooli, huolimatta siitä, että Keskustaa on syytetty milloin mistäkin vitkuttelusta. 

Näköpiirissä on kuitenkin haasteellisemmat ajat. Pääministeri Jyrki Kataisen sinipunahallituksen suunnittelemat ja toteuttamat kuntien valtionosuuksiin kohdistuvat leikkaukset ja verotulojen kasvun pysähtyminen eivät salli kaupungin menojen kasvattamista. Suunnitellut ja toteutumassa olevat suurinvestoinnit nopealla aikataululla: Kiiruun koulun peruskorjaus, vanhusten palvelukeskuksen rakentaminen ja uimahalli, nostavat kaupungin velkamäärän aivan uudelle tasolle. Lainanhoitokulut kasvavat ihan eri mittaluokkaan nykyiseen verrattuna.    

Kaupunginvaltuusto päätti viime kokouksessaan yksimielisesti, että Someron kaupunki ei osallistu kuntajakoselvityksiin, vaan aiomme pysyä jatkossakin itsenäisenä kuntana. 

Samanlaista yksituumaisuutta kaivataan nyt, kun kaupungin menorakennetta on sopeutettava muuttuneeseen tilanteeseen. Someron Keskustan tavoite on, että vaalivuodesta huolimatta poliittiset ryhmät pystyisivät yhdessä sopimaan niistä linjoista ja painopisteistä, joilla menoja sopeutetaan ja talous pidetään tasapainossa myös tulevina vuosina. Oleellista on, että muuttunut tilanne tunnustetaan ja päätöksiä tehdään sen mukaisesti. 

Todettakoon, että kaupungin talous ei ole menossa mihinkään kurimukseen, vaan hyvät vuodet ovat nyt ohi ja Somero lähestyy tilannetta missä suuri osa kunnista on ollut jo vuosia. Onneksi meillä on vahvat puskurit: runsaan kahdenkymmenen miljoonan euron ylijäämä taseessa, alhainen veroprosentti sekä lähtötilanteessa alhainen velkamäärä.   

Oleellista kuntataloudessa on, että yhteisiä verovaroja käytetään harkiten: tehokkaasti ja säästäväisesti. Kuntalaisten tarvitsemat palvelut pystytään järjestämään kestävällä tavalla vain, jos kunnan talous on terveellä pohjalla. Tämä on ennen kaikkea niiden ihmisten etu, jotka tarvitsevat kunnan palveluja tai ovat niistä riippuvaisia. Yhteiskunnan on oltava ennen muuta heikompien puolella. 

Keskusta on vahvasti Someron itsenäisyyden kannalla. Kun talous on kunnossa ja päätösvalta säilyy omassa kunnassa, aurinko paistaa meille vielä nykyhallituksen kuntakohelluksen jälkeenkin.   

Kommentoi kirjoitusta.

Lähidemokratiaa ei saa tuhota

Perjantai 2.12.2011

Kunnallisjärjestön syyskokouksen kannanotto 1.12.2011

Keskustan Someron kunnallisjärjestön syyskokous vastustaa pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen kuntauudistussuunnitelmia. Kuntien pakkoliitoksia ei voida hyväksyä, vaan hallituksen on kunnioitettava Perustuslaissa säädettyä kuntien itsehallintoa. 

Pääministeri Kataisen ja kuntaministeri Virkkusen ajama suurkuntamalli tuhoaa toteutuessaan jotain sellaista, mistä he itse eivät ehkä ole edes tietoisia: Suuren määrän hyvin hoidettuja kuntia, joissa talous on kestävällä pohjalla ja peruspalvelut toimivat. Näissä kunnissa palvelutuotannon kustannukset ovat tasolla, joka kestää vertailun. Asukkaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä kotikuntansa palvelutarjontaan. Hallinto-organisaatiot ovat kevyitä ja virkamiehet sitoutuneita työhönsä. Asioita hoidetaan joustavasti ilman turhaa byrokratiaa. Lähidemokratia toimii: äänestäjät ja päättäjät tuntevat toisensa. Voidaan itse vaikuttaa oman kunnan asioihin. Tähän joukkoon myös Someron kaupunki kuuluu.

Suomi on suuri maa, jossa on paljon erilaisia kuntia. Kunnilla on omat erityispiirteensä riippuen sijainnista, väestörakenteesta, tulopohjasta yms. Osa kunnista on ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin. Sen perusteella ei pidä kuitenkaan lähteä tuhoamaan koko kuntakenttää, vaan etsiä ratkaisuja näiden ongelmakuntien auttamiseksi. Hallituksen tahto näyttää kuitenkin olevan, että muutamien kuntien epäonnistumisen tähden kaikkia kuntia pitää rangaista.

Kunnat ovat suuria palvelun tuottajia. Niiden toiminnassa on paljon hyvää ja arvokasta. Tämä pitää ymmärtää ja säilyttää, tehtiinpä minkälainen kuntauudistus tahansa. Viime aikojen viestit esim. yksityisten vanhustenhuollon palveluntuottajien toiminnasta muistuttavat yhteiskunnan kontrollin tärkeydestä. Tämä onnistuu ainoastaan toimivan lähidemokratian avulla.

Kuntaliitokset johtavat aina palvelujen keskittymiseen. Ennemmin tai myöhemmin palvelut siirtyvät reuna-alueilta kunnan keskustaan. Reuna-alueiden alhainen väkiluku suhteessa kunnan keskuksen väkilukuun johtaa siihen, että reuna-alueilta on vaikea tulla vaaleissa valituksi. Näin vaikutusmahdollisuudet heikkenevät ja palvelujen keskittäminen on entistä helpompaa. Myös valtion on helppo lopettaa palvelupisteitään liitoskunnista, koska palvelut löytyvät ”oman” kunnan keskustasta - vaikkakin reuna-alueelta katsottuna kovin kaukaa. Väitteet siitä, että hallinnon sijainnilla ei ole merkitystä kunhan palvelut toimivat, on pelkkää teoriaa. Lähipalvelut eivät kauan säily, jos omasta päätösvallasta luovutaan. 

Tosiasia on, että kuntaliitoksella mahdollisesti saavutettavan taloudellisen hyödyn maksavat liitoskuntien asukkaat palvelujen etääntymisen, pidentyvien asiointimatkojen ja murentuvan lähidemokratian kautta. Miten muuten voisi ollakaan, kun keskuskunnan kustannustaso on usein jo valmiiksi korkeammalla tasolla kuin liittyjäkuntien. Suuruuden ekonomia ei kuntataloudessa toimi. 

Keskustan Someron kunnallisjärjestön syyskokous katsoo, että ainoa keino turvata kunnalliset lähipalvelut on jatkaa Somerolla harjoitettua tarkkaa ja säästäväistä taloudenpitoa ja säilyttää oma kunta itsenäisenä. Näin voidaan itse päättää siitä millä tavalla palvelut järjestetään. Pienen kunnan vahvuutena on toimiva lähidemokratia. Kun äänestäjät ja päättäjät tuntevat toinen toisensa, tiedetään myös se, ketkä ovat tehdyistä päätöksistä vastuussa.

Kommentoi kirjoitusta.

Bloggaamaan

Torstai 24.3.2011 - Riitta Ryhtä

Someron kunnallisjärjestössä siirrytään näiden uusien internetsivujen myötä uudenlaisen avoimen keskustelun kauteen.Tässä blogissa tullaan julkaisemaan paikallisten keskustavaikuttajien kirjoituksia, joita kenellä tahansa on mahdollisuus myös kommentoida.Toivottavasti keskustelua syntyy ja kuntalaisten mielipiteitä kuullaan entistä paremmin. Uskon, että näin pystymme kehittämään omaa kaupunkiamme nykyistäkin paremmaksi elää.

Blogikirjoitusten kommentoinnin lisäksi Sinulla on mahdollisuus antaa palautetta myös Ota yhteyttä -lomakkeen kautta henkilökohtaisesti. Palautteesi ohjautuu kunnallisjärjestön puheenjohtajalle Tero Pirttilälle.

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoitukset