Someron kaupungin tilinpäätös 2018

Lauantai 15.6.2019 - Riitta Ryhtä

Ryhmäpuheenvuoro 10.6.2019

Teksti: Riitta Ryhtä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Lukija: Mikko Virtanen, valtuustoryhmän sihteeri

Arvoisa puheenjohtaja,

hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat!

Vuoden 2018 talousarvioraamia rakennettaessa tiedostettiin, että odotettavissa olevien valtionosuusleikkausten jälkeen palvelutasoa ei pystytä ylläpitämään ilman veroprosentin korotusta. Korotuspäätöksen jälkeenkin talousarvion rakentaminen oli haasteellista, eikä sote-kiinteistöjen myynnistä arvioidut satunnaiset tulotkaan pystyneet nostamaan tulosarviota plussalle. 

Näistä lähtökohdista katsottuna tilinpäätöksen 717 000 euron alijäämä vaikuttaa varsin kohtuulliselta, varsinkin kun verotulot eivät nousseet talousarviossa arvioidulle tasolle ja sote-kiinteistöjen myynnistä odotettuja tuloja ei viime vuonna saatu. 

Kun tappio vähennetään aikaisempien vuosien voitoista, jää taseeseen vielä noin 29 miljoonaa euroa, joka on hyvä puskuri suunnitelmakaudelle 2019 – 2020 arvioiduille lähes kuuden miljoonan euron alijäämille. 

Toimintakulut alittivat arvioidun yli kahdella miljoonalla eurolla ja toimintatulojakin kertyi hieman odotettua enemmän, mikä pelasti tällä kertaa kaupungin lähes kolmen miljoonan euron tappiolta. 

Vuosikate kattoi suunnitelman mukaisista poistoista vain noin 75%, kun vastaava tunnusluku edellisen vuoden tilinpäätöksessä oli lähes 170%. Huomiota tulee kiinnittää myös siihen, että alkuperäisessä talousarviossa vuosikate oli vain vajaa kuudesosa poistoista. Näistä lähtökohdista tulevan vuoden talousarvion laatiminen ei tule tapahtumaan helposti. Poistoja pienemmät vuosikatteet johtavat velkarahalla investointeihin ja velkamäärän kasvuun.

Arvioitua paremman vuosikatteen mahdollistivat arvioitua pienemmät käyttötalouskulut. Säästöä syntyi kaikilta toimialoilta. Kiitos siitä kuuluu virkamiesjohdolle ja esimiehille, jotka ovat huolehtineet, etteivät määrärahat ylity. Euromääräisesti suurin säästö muodostui perusturvatoimessa, mutta prosentuaalisesti suurin, ja seuraavien talousarvioiden rakentamisen kannalta merkityksellisin säästö, löytyi teknisestä toimesta. Lähes miljoona euroa ja 10 prosenttia talousarvion määrärahoja pienemmät kulut kertovat tehtäväalueen talousarvion ylimitoituksesta, mikä omalta osaltaan helpottanee seuraavan talousarvion tekemistä. Isohkoja säästöjä on saatu aikaan yllättäen myös vanhustenhoidossa. 

Työttömyyden lasku 9,5 prosentista 7,7 prosenttiin on hieno asia, minkä pitäisi kertoa Someron ja lähiseudun elinkeinoelämän positiivisesta kehityksestä. Valitettavasti ilmiö ei näkynyt ainakaan vielä viime vuonna verotulojen kasvuna. Johtuuko se siitä, että vaikka työttömyys laskee, työllisten määrä ei nouse? Eli ovatko somerolaiset työttömät muuttaneet työn perässä muille paikkakunnille tai päässeet eläkkeelle, vai onko kaupungin kuntouttava työtoiminta pystynyt tehostamaan toimintaansa? 

Kunnan palvelutuotannon ensisijaisena tavoitteena on huolehtia asukkaidensa peruspalveluista ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä yritysten toimintamahdollisuuksista. Toimivan ja riittävän palvelutuotannon edellytys on oikein mitoitettu palveluverkko ja tarkoituksenmukaiset toimitilat.

Kiiruun uuden koulukeskuksen valmistuminen viime vuonna oli Someron kaikkien aikojen suurin yksittäinen investointi. Siitä johtuen esimerkiksi päiväkoti- ja kouluinvestointeja on lykätty tuleville vuosille. Koulukeskuksen valmistuttua katseet ovatkin kääntyneet näihin muihin investointikohteisiin. 

Kaikkien kuluvan vuoden investointiohjelmassa olevien päiväkoti- ja kouluinvestointien toteutuksen edellytykseksi on asetettu oppimisympäristöselvityksen tekeminen ennen lopullista investointipäätöstä. Nyt sellainen on tehty, ja on päätösten aika. Vielä tässä vaiheessa on mahdotonta sanoa minkälaisiin ratkaisuihin selvityksen, kuntalaisten kuulemisen ja päätöksentekijöiden arvokeskustelujen myötä päädytään. 

Selvitys perustuu väestöennusteisiin, olemassa olevien kiinteistöjen kuntoarvioihin, käyttökustannuksiin ja poistoihin. Mahdollisten palveluverkkoon tehtävien muutosten vaikutukset asukkaiden arkeen, kunnan elinvoimaan ja vetovoimaisuuteen on jätetty selvittämättä. Ne ovat kuitenkin asioita, jotka on otettava huomioon tulevaisuusskenaarioita laadittaessa. Meidän päättäjien pitää kuunnella kuntalaisia herkällä korvalla ja tehdä aikanaan päätökset järjellä ja sydämellä. 

Rinteen viisikkohallituksen ohjelma näyttäisi tuovan monenlaisia muutoksia myös kuntien toimintaan. Merkittävin näistä on pitkään valmistellun ja edellisellä hallituskaudella kaatuneen SOTE-uudistuksen eteenpäin vieminen maakuntamallilla. Hyvä niin! Toivottavasti valmista tulee mahdollisimman pian. Someron näkökulmasta SOTE-palveluiden siirtymisen maakunnille vaikuttaa hyvältä vaihtoehdolta.

Nyt on kuitenkin aika Keskustan valtuustoryhmän puolesta kiittää kaupungin koko henkilökuntaa päättyneenä tilikautena tekemästänne työstä. Vaikka tulos olikin tappiollinen, oli se käyttötalouden osalta huomattavasti talousarviota parempi. Yhteen hiileen puhaltamalla ja kuntalaisia kuulemalla pystymme myös tulevaisuudessa järjestämään somerolaisille laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut.

Keskustan valtuustoryhmä kannattaa tilinpäätöksen hyväksymistä sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille.

Aurinkoista ja rentoa kesää itse kullekin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: keskusta, somero, valtuusto, talousarvio, ryhmäpuhe

Keskustan kunnallisvaaliehdokkaille!

Maanantai 29.10.2012 - Tero Pirttilä

pirttila_tero.jpgKunnallisvaalit on nyt käyty. Someron Keskustan osalta vaalit menivät hyvin. Yhden lisäpaikan saaminen tilanteessa, jossa perussuomalaiset lisäsivät kannatustaan yleisesti koko maassa, on pidettävä torjuntavoittona. Ikävämpi puoli vaalituloksessa oli se, että vaaliliittokumppanimme kristillisdemokraatit menettivät molemmat paikkansa ja vaaliliiton paikkamäärä putosi yhdellä.
 
Jatkoa ajatellen vaalitulos on hyvin selkeä. Oikeastaan ei ole kuviteltavissa sellaisia yhteistyökuvioita, joilla joku tai jotkut ryhmät pystyisivät yhdessä saamaan lisäpaikkoja. Tavallaan kaikki puolueet ovat nyt omillaan paikkojen suhteen. 
 
Kuten taas todistettiin, vaalitulos on aina yllätyksellinen. Puolueiden äänimäärien ja kannatuksen vaihtelun lisäksi myös henkilökohtaiset äänimäärät eri ehdokkailla saattavat vaihdella suuresti eri vaaleissa. Seuraavaan valtuustoon tulee 16 uutta valtuutettua eli lähes puolet valtuustosta vaihtuu. Keskustan ryhmässä vaihtuu seitsemän jäsentä.
 
Vaaleissa ei koskaan kaikki tule valituksi. Kaupunginvaltuuston jäsenyys ei kuitenkaan ole ainoa mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin eikä se yksistään takaa vaikutusmahdollisuuksia. Lautakunnan jäsenyys tai aktiivinen osallistuminen Keskustan toimintaan saattaa olla jopa tehokkaampi vaikutuskanava. Oma aktiivisuus, osallistuminen, tärkeiden asioiden esillä pitäminen ja oman ryhmän luottamus ovat niitä tekijöitä, joiden avulla asioihin vaikutetaan.
 
Omasta ja Keskustan kunnallisjärjestön puolesta esitän parhaat kiitokset kaikille ehdokkaille ja onnittelut valituksi tulleille. Erityinen kiitos niille, jotka omalla työpanoksellaan ja ahkeruudellaan tekivät koko kampanjan mahdolliseksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunnallisvaalit, keskusta, somero, vaalit, valtuusto, kunnanvaltuusto

Keskustan ryhmäpuheenvuoro 28.5.2012

Tiistai 29.5.2012 - Valtuustoryhmän puheenjohtaja Tero Pirttilä

28.5.2012 § 28 Tilapäisen valiokunnan asettaminen kaupunginjohtajan irtisanomista tai siirtämistä muihin tehtäviin koskevan aloitteen johdosta 

Arvoisa puheenjohtaja! 

Someron kaupungin luottamushenkilöhallintoon on viime vuosina kehittynyt erikoinen kulttuuri. Pienellä joukolla luottamushenkilöitä näyttää olevan suorastaan pakonomainen tarve levittää jatkuvasti kielteisiä ja negatiivisia asioita Someron kaupungin toiminnasta. Valitettavasti tämä ilmiö ei ole ollenkaan näyttänyt hiipumisen merkkejä, vaan päinvastoin, on viime aikoina vain voimistunut ja saanut jopa aggressiivisia sävyjä. 

Tälle toimintatavalle on ominaista, että pääasiassa valtuuston kokouksissa esitetään asioita mahdollisimman kielteiseen sävyyn. Asioista kerrotaan puolitotuuksia, virkamiesten ja toisten luottamushenkilöiden toiminnasta ja tarkoitusperistä esitetään vihjailevia väitteitä, selviäkin asioita pyritään hämmentämään ja tällä tavalla luomaan epätietoisuutta kuntalaisten keskuuteen. Tämän seurauksena koko seutukunta saa seuraavana aamuna lukea lehdestä, kuinka ”huonosti” Somerolla asioita hoidetaan. Sama joukko yleensä on ensimmäisenä ihmettelemässä sitä kuinka kaupungin asukasluku laskee eikä uusia yrityksiä ja työpaikkoja tahdo syntyä ja uutta henkilökuntaa on vaikea saada.

Viime aikoina tämä toiminta on levinnyt myös sanomalehtien yleisöosastokirjoitteluun ja voimistunut siinä määrin, että voitaneen puhua jo suoranaisesta parjauskampanjasta.

Ilmiölle on tyypillistä, että minkään asian ei koskaan voida myöntää olevan hyvin. Nekin asiat mitkä ovat hyvin, yritetään kääntää päälaelleen ja jotenkin negatiivisiksi. Otetaan esimerkiksi kaupungin taloustilanne. Jokainen tietää, että Someron kaupungin talous on hyvässä kunnossa. Ja jos sitä verrataan kuntien keskiarvoihin, niin suorastaan erinomaisessa. Mutta tätäkään asiaa ei voida tunnustaa, vaan sanotaan, että ”kunnan tehtävä ei ole tuottaa voittoa” ja samalla paheksutaan sitä kuinka tilinpäätöksissä kertyy muka ”liikaa” ylijäämää eikä rahaa kuluteta.

Ei kunnan tehtävä olekaan tuottaa voittoa. Eikä kaupungin tilinpäätöksessä missään kohtaa lue sanaa voitto. Kaupungin tilinpäätös on joko ylijäämäinen tai alijäämäinen. Jos se on ylijäämäinen, niin hyvä. Jos taas alijäämäinen, niin silloin rahat eivät ole riittäneet. Ja sitäkö sitten halutaan? Syömävelkaa? Eikö tässä maassa ole riittävästi esimerkkejä talousvaikeuksissa olevista kunnista? Mitä jos menneiden vuosien ylijäämät olisi todella viety käyttötalousmenoihin ja olisi investoitu velaksi. Mistä nyt alettaisiin leikkaamaan, kun talous on heikkenemässä? Silloinkin varmaan syytettäisiin kaupunginjohtajaa?

Surullisinta kuitenkin on, ettei ollenkaan ymmärretä sitä kuinka paljon jatkuvan negatiivisen viestin levittäminen vaikeuttaa kaupungin toimintaa ja ennen kaikkea vaikeuttaa somerolaisten ihmisten asioiden hoitoa ja etujen puolustamista. Millään markkinointikampanjoilla ei pystytä korjaamaan sitä vahinkoa, mitä tämä jatkuva parjaaminen aiheuttaa. Koko kaupungin uskottavuus ja itsenäisyys vaarantuu ja virkamiesten toimintaedellytykset heikkenevät. Niiltä, jotka haluaisivat viedä Somerolta myönteistä viestiä ja yrittävät parantaa asioita, loppuu keinot, jos joka puolella Someroon yhdistyy vain kielteisiä mielikuvia.

Arvoisa puheenjohtaja. Valitettavasti on todettava, että nyt käsiteltävänä oleva seitsemän sosialidemokraatin, yhden perussuomalaisen ja kahden kokoomuksen valtuustoryhmässä olevan valtuutetun aloite on nähtävä suorana jatkona edellä kuvatulle parjauskampanjalle.

Aloitteentekijöiden tarkoituksena ei ilmeisesti alun perinkään ole ollut tarkoitus saada kaupunginjohtajaa pois viralta, vaan näyttävästi kaataa hänen päälleen kasa syytöksiä, aikaan saada kaupunginjohtajaa ja kaupunkia kohtaan lisää kielteistä julkisuutta ja lisätä hämmennystä kuntalaisten keskuudessa.

Aloitteen tarkoitusta voidaan perustellusti epäillä. Jos aloitteen allekirjoittajat tosissaan haluaisivat erottaa kaupunginjohtajan, olisi luullut heidän etukäteen varmistavan hankkeelleen riittävän kannatuksen. Koska kaupunginjohtajan erottamiseen vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö, on outoa, ettei asiasta ole oltu yhteydessä suurempaan joukkoon valtuutettuja kuin mitä nyt ilmeisesti on oltu.

Kun lisäksi aloitteessa mainittujen kahden asian perustelut ovat juuri edellä kuvattuja puolitotuuksia, osittain jopa totuuden vastaisia, näyttää vahvasti siltä, että kun asiaperusteita ei ole, siirrytäänkin tunnepuolelle ja aletaan puhua luottamuspulasta.

Kaupunginhallitus on 7.5.2012 päättänyt antaa lomituspalveluissa todetut epäselvyydet poliisin tutkittavaksi. Sen vuoksi tässä vaiheessa ei ole tarpeen eikä syytä ottaa itse asiaan mitään kantaa. Jatkotoimista päättämisen aika on, kunhan tutkinta on valmistunut. Kun asian tutkinta on kesken, on täysin ennen aikaista ryhtyä syyllistämään tai tuomitsemaan ketään.

Aloitteen allekirjoittajat väittävät, että kaupunginjohtaja on salannut edellä mainitut epäselvyydet ja tuonut ne kaupunginhallituksen tietoon vasta marraskuussa 2011. Tämä ei pidä paikkaansa. Kaupunginhallituksen jäsenet ovat tienneet asiasta tätä aiemmin, myös ne jotka nyt allekirjoittamassaan aloitteessa muuta väittävät.

Myös aloitteen allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut Matti Kultanen ja Hannu Salo ovat 15.1.2012 allekirjoittamassaan Turun hallinto-oikeudelle osoitetussa oikaisuvaatimuksessa todenneet, että kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa jo 20.12.2010 ja 4.4.2011. Eli myös Kultanen ja Salo ovat tienneet kaupunginhallituksen olleen tietoinen asiasta jo huomattavasti aiemmin, mitä aloitteessa nyt väittävät.

Toiseksi aloitteen allekirjoittajat esittävät että vanhusten palvelukeskuksen laajentaminen ei ole vuoden 2011 aikana edennyt lainkaan. Tämä on totta. Sen sijaan aloitteessa ei vaivauduta syvemmin pohdiskelemaan syytä, miksi näin kävi.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.12.2010 vuoden 2011 talousarviokäsittelyn yhteydessä määrärahan vanhusten palvelukeskuksen laajentamiseen. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyi yksimielisesti valtuustoryhmien puheenjohtajien neuvottelutauolla sopiman ratkaisun, jolla kaupungille ja Lamminniemen Hyvinvointikeskukselle annettiin aikaa 30.4.2011 saakka käydä neuvotteluja mahdollisesta yhteistoiminnasta. Valtuuston oli määrä palata palvelukeskus-asiaan kesäkuun kokouksessa. Kaikki muistavat, kuinka Lamminniemen tulevaisuus näytti tuolloin epävarmalta ja haluttiin selvittää, onko kaupungilla ja Lamminniemen Hyvinvointikeskuksella löydettävissä yhteistyötä, jolla Hyvinvointikeskuksen tulevaisuus voitaisiin turvata tai olisiko Hyvinvointikeskuksen tarjoamat palvelut vaihtoehto Someron kaupungin itse järjestämille vanhusten asumispalveluille.

Valtuuston hyväksymistä määräajoista riippumatta, perusturvalautakunta oli Salon Seudun Sanomissa 22.4.2011 olleen uutisen mukaan päättänyt antaa neuvotteluille jatkoaikaa elokuun 2011 loppuun. On ehkä syytä todeta, että perusturvalautakunnan puheenjohtaja on myös yksi nyt käsiteltävän aloitteen allekirjoittajista.

Vuoden 2011 aikana käydyt neuvottelut kaupungin ja Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen välillä eivät tuoneet selkeää ratkaisua Hyvinvointikeskuksen toimintaan ja tulevaisuuteen. Tästä huolimatta tämän vuoden talousarviota laadittaessa, kaupunginhallitus siirsi vanhusten palvelukeskuksen määrärahaa etupainotteiseksi ja tarkoitus oli kiirehtiä palvelukeskuksen rakentamista.

Kuluvan vuoden alussa muutama yksityinen vanhusten asumispalveluja tarjoava yritys otti yhteyttä kaupunkiin ja tarjosivat omia vaihtoehtojaan palvelujen järjestämiseksi. Kaupunginhallitus totesi, että tarjoukset oli syytä katsoa. Kaupunginhallitus perusti työryhmän käymään neuvotteluja ja pyysi valtuustoryhmien mielipiteen neuvottelujen jatkamiseen.

Sosialidemokraatit ja perussuomalaiset vastustivat tämän vaihtoehdon selvittämistä. Kuvitellaan kuitenkin tilanne, että kaupunginjohtaja olisi yksityisten toimijoiden tarjoukset saadessaan todennut kaupunginvaltuuston päättäneen, että kaupunki rakentaa palvelukeskuksen itse ja piste, eikä olisi puhunut kenellekään mitään koko asiasta. Jälkeenpäin tämä asia olisi tietenkin tullut julki Olisiko se ollut vastuullista toimintaa?. Silloin kaupunginjohtajaa olisi varmaan syytetty asioiden pimittämisestä? Kysymyksessä on sentään kymmenen miljoonan investointi, joka olisi voinut kaupungilta säästyä.

No, asia ratkesi niin kuin kaikki tietävät. Kaupunki rakentaa palvelukeskuksen itse. Kaupunginhallitus päätti nyt keväällä, että palvelukeskus rakennetaan Hyvinvointikeskuksen viereen. Tällä ratkaisulla pyritään vahvistamaan Hyvinvointikeskuksen asemaa ja tulevaisuutta.

Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen toiminnan jatkuminen itsenäisenä on Someron kaupungille iso asia. Jos Lamminniemi jostain syystä joutuisi kaupungin haltuun, emme todellakaan tarvitsisi yhtään uutta palvelukeskusta, vaan tilaa olisi riittämiin. On kaikkien etu, että hyvinvointikeskus pystyy löytämään uutta asiakaskuntaa ja näin turvaamaan toimintansa. Sen, että kaupungin tulee omilla ratkaisuillaan olla tässä asiassa vahvasti mukana, pitäisi olla kaikille itsestään selvää.

Vanhusten palvelukeskuksen rakentaminen tai rakentamatta jättäminen on ollut keskeinen osa Lamminniemi-ratkaisua. On käsittämätöntä, että sosialidemokraatit eivät koko aikana ole kantaneet huolta Lamminniemen tulevaisuudesta, vaan ovat yksisilmäisesti vaatineet palvelukeskuksen nopeaa rakentamista. Edes Lamminniemen, lähes kuudenkymmenen työpaikan kohtalo ei ole kiinnostanut puoluetta, joka pitää itseään työväenpuolueena.

Yhteenvetona voidaan todeta, että palvelukeskuksen rakentamista ei kukaan ole tahallaan viivästyttänyt, mutta tosiasiat Hyvinvointikeskuksen toiminnan ja työpaikkojen turvaamisen puolesta ovat niin painavia, että ei meillä ole paljon vaihtoehtoja ollut. On huomattava että kaiken aikaa hankkeen etenemiseen vaikuttavissa ratkaisuissa luottamushenkilöhallinto on ollut keskeisellä tavalla mukana eikä aikataulujen venymistä voida lukea yksistään kaupunginjohtajan syyksi.

Arvoisa puheenjohtaja. Kuten niin monta kertaa on todettu, Someron kaupungissa asiat ovat varsin hyvin. Talous on kunnossa ja palvelut toimivat. Juuri kaupunginjohtaja on ollut tässä keskeisessä asemassa, joka operatiivisena johtajana, virkavastuulla, on vastannut asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta. Jokaisessa tämänkin kokoisessa organisaatiossa on puutteensa. Samoin kuntalaisten palveluissa on aina kehitettävää. Silti ei mitenkään voida väittää että Someron kaupunkia olisi johdettu huonosti.

Kaupunginjohtaja on vahvasti sitoutunut siihen, että Someron kaupungin tulee säilyä jatkossakin itsenäisenä kuntana, mitä myös Someron kaupungin asukkaat haluavat. Määrätietoisuudellaan ja päättäväisyydellään kaupunginjohtaja on ollut keskeisessä roolissa myös siinä, että kaupunki ei ole tehnyt hätiköityjä yhteistyösopimuksia esimerkiksi PARAS-hankkeeseen liittyen, vaan Somerolla on rauhallisesti katsottu tilanteen kehittymistä.

Kaiken tämän perusteella Keskustan valtuustoryhmä toteaa, että kaupunginjohtaja ei ole syyllistynyt aloitteessa esitettyihin laiminlyönteihin ja muutenkaan ei ole tapahtunut mitään sellaista mikä vaatisi kaupunginvaltuustoa ryhtymään kuntalain 25 §:n mukaisiin toimiin kaupunginjohtajan erottamiseksi. Koko erottamishanketta onkin pidettävä täysin kohtuuttomana ja epäinhimillisenä hyökkäyksenä kaupunginjohtajaa kohtaan.

Keskustan valtuustoryhmä ei kannata tilapäisen valiokunnan perustamista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtuusto, tilapäinen valiokunta, kaupunginjohtaja, irtisanominen, tero pirttilä, leo haltsonen, kaupunginjohtaja