Someron kaupungin tilinpäätös 2013

Sunnuntai 22.6.2014 - Tero Pirttilä

Ryhmäpuheenvuoro 16.6.2014: Tero Pirttilä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

 Arvoisa puheenjohtaja!

Someron kaupungin tilinpäätös päättyneeltä tilikaudelta on hyvä, jopa erinomainen. Viime vuosina alkanut negatiivinen kehitys taittui ja saavutimme takavuosien huippulukuihin verrattavan tuloksen.

Hyvän tuloksen taustalla on kaksi keskeistä tekijää: verotulokertymä kasvoi osin kunnalliveroprosenttiin tehdyn 0,5 %-yksikön  korotuksen seurauksena, osin verotulotilitysrytmiin ja jako-osuuksiin tehtyjen muutosten seurauksena. Näistä ensin mainittu tullee vastaavasti vähentämään kuluvan vuoden verotulokertymää.

Toinen merkittävä ja myönteinen tekijä viime vuoden tuloksen muodostumisessa oli käyttötalousmenojen kasvun taittuminen. Keskustan ryhmä on vuodesta toiseen toistanut huolensa jatkuvasta menojen kasvusta, mikä nyt on siis onnistuttu pienentämään aiemmasta 6 %:sta 2,4 %:iin.

Ottaen huomioon kaupungissa käynnissä ja käynnistymässä olevat mittavat investoinnit, viime vuoden hyvä tulos on tervetullut. Tulevaisuus näyttää kuitenkin varsin synkältä. Maan talous ei näytä piristymisen merkkejä. Kasvuennusteita on korjailtu entistä pienemmiksi mikä ei anna odottaa suuria tulevilta verokertymiltä siitäkään huolimatta, että kaupunginvaltuusto jo toisen kerran perä jälkeen korotti kunnallisveroprosenttia 0,5 %-yksikköä kuluvalle vuodelle.

Suunniteltu kuntien valtionosuusuudistus toteutuessaan saattaa meidät todellisiin vaikeuksiin. 2,5 miljoonan euron leikkaus viiden vuoden kuluessa on täysin mahdoton kun samaan aikaan väestön ikääntymisen ja työttömyyden kasvun seurauksena palvelujen tarve paremminkin kasvaa.

Edelleen jatkunut väestökato on todellinen uhka. Kun väki vähenee ja vanhenee on pystyttävä ratkaisemaan se miten vähemmällä saadaan enemmän?   

Miten meidän sitten pitäisi varautua näihin tulevaisuuden uhkakuviin? On pystyttävä tekemään rohkeita ratkaisuja. Meidän on oltava avoimia uusille toimintatavoille ja –malleille. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa saattaa avata uusia mahdollisuuksia. Toiminoja on edelleen tehostettava ja keskityttävä olennaiseen. Me voimme ylläpitää vain sellaista palveluverkkoa jonka pystymme maksamaan. 9.000 ihmisen palveluja ei voida järjestää kovin monessa paikassa. Uudet investoinnit on hyödynnettävä täysimääräisesti ja vanhoja kalliita rakenteita on purettava.   

Arvoisa puheenjohtaja!

Ehkä olisi hyvä joskus arvioida, vaikka vähän jälkiviisaastikin, jo tehtyjä päätöksiä. Ovatko kaikki viime vuosina esimerkiksi palveluverkkoa koskevat tai investointipäätökset olleet sellaisia, joilla olemme parantaneet  tai vahvistaneet mahdollisuuksiamme selviytyä tulevista talouden haasteista. Ovatko tehdyt päätökset olleet taloudellisia tai lisänneet tehokkuutta. Onko tehdyt päätökset olleet edes kovin edistyksellisia vai onko niin, että kuntalaiset olisivat odottaneet vielä rohkeampia ja tulevaisuuteen suuntautuneita ratkaisuja? Kysyn, mutta en vastaa. Jokainen voi miettiä näitä tykönään.

 Arvoisa puheenjohtaja!

Elinkeinopolitiikka on vaikea laji. Samaan aikaan työpaikat pakenevat maasta ja maan hallituskaan ei ole onnistunut luomaan kasvun eväitä, pitäisi löytää ratkaisuja, joilla kuntaan saataisiin lisää työtä ja toimeliaisuutta ja jos mahdollista, asukasmäärän jatkuva väheneminen voitaisiin tätä kautta taittaa. Elinkeinolautakunnalla oli paljon hyviä tavoitteita, joiden toteutuminen ei edennyt toivotulla tavalla. Tämä kertoo siitä, että kunnan päätöksin työpaikkoja ei synny. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla on silti mahdollisuutensa. Olemassa olevan yrittämisen ja yrittäjyyden tukeminen ja toimintaedellytysten parantaminen sekä uuteen yrittäjyyteen innostaminen lienevät ne keinot jotka kunnalla on käytettävissään. Näissä asioissa edetään kuitenkin pienin askelin, vähän kerrallaan.

Kaavoitus on keskeisellä sijalla silloin kun puhutaan yrittämisen edellytyksistä. Sijainniltaan ja käyttötarkoitukseltaan oikeanlaisten yritystonttien tarjonta on perusedellytys yritystoiminnan syntymiselle. Paitsi, että pitää olla kaavoitettavaa maata, Someron kaupungissa kuitenkin jostain syystä kaavoitus on ollut luvattoman hidasta.

Kunnalla on kaavoitusmonopoli. Paikallisella tasolla käsittääkseni parhaiten tiedetään se minkälaisia maankäytön tarpeita kunnassa on. Joissain tapauksissa ilmeisesti kaavoitus on pysähtynyt erimielisyyteen viranomaistahojen kanssa. Joissain tapauksissa taas asiat eivät ole muuten vaan edenneet. Kaavoituskatsauksesta ilmenee, että meillä on useita vireillä olevia kaavamuutoksia, joille ei ole vuosiin tehty yhtään mitään. Ajantasainen kaavoitus on kuitenkin perusedellytys sille, että kehitystä voidaan viedä eteenpäin ja ylipäätään rakentaa yhtään mitään. Onkin syytä vakavasti pohtia, miten tähän tilanteeseen saataisiin korjaus. Onko esimerkiksi tarpeen, että kaavoituksen poliittista ohjausta tehostetaan vai mikä olisi se keino jolla asiantilaan saataisiin parannusta? Resurssiahan yhdyskuntasuunnittelussa on jo lisätty.

Kaupunginhallitus käsitteli Harju-Härkälä II-vaiheen asemakaavaa kokouksessaan tämän kuun alussa. Asiassa kiinnitti huomiota erityisesti kunnallistekniikan kustannusarvio. On syytä jälleen kiinnittää huomiota siihen, millä keinoilla olemassa olevan kunnallistekniikan ja katuverkon piirissä olevia tyhjiä ja käyttämättömiä tontteja voitaisiin saada käyttöön ja näin hyödyntää jo olemassa olevaa ja maksettua kunnallistekniikka nykyistä enemmän. 

Keskustan ryhmän puolesta totean, että aiomme edelleen jatkaa harjoittamallamme vakaalla ja varovaisella talouspoliittisella linjalla. Haluamme, että taloudelliset resurssit käytetään tehokkaasti. Haluamme turvata kuntalaisille mahdollisimman hyvän palvelutason. Haluamme että kotikaupunkimme säilyy viihtyisänä ja turvallisena asuinpaikkana. Haluamme toimia siten, että henkilöstö kokee kaupungin turvallisena ja luotettavana työnantajana.

Lopuksi arvoisa puheenjohtaja. Keskustan valtuustoryhmän puolesta haluan kiittää kaupungin virkamiesjohtoa ja henkilöstöä päättyneen tilikauden hyvästä tuloksesta.

 Keskustan valtuustoryhmä kannattaa tilinpäätöksen hyväksymistä sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: somero, tilinpäätös 2013, ryhmäpuheenvuoro, Tero Pirttilä, Pirttilä

Someron kaupungin tilinpäätös 2012

Torstai 27.6.2013 - Tero Pirttilä

Ryhmäpuheenvuoro 24.6.2013: Tero Pirttilä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Arvoisa puheenjohtaja!

Ei ole montaa aikaa siitä, itse asiassa se tapahtui päättyneellä vaalikaudella, kun kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa kysyttiin tällä paikalla että ”kuinka paljon kaupungin pitää tuottaa ylijäämää?” Samoihin aikoihin demariryhmässä mielellään toistettiin lausetta jonka mukaan ”kaupungin tehtävä ei ole tuottaa voittoa.” Nyt tästä kovin teoreettisesta ja väkisin tehdystä ongelmasta näyttää päästäneen eroon. Kaupungin tilinpäätös  alkaa pelottavalla tavalla muistuttaa talousarviota. Kun tuosta salin vasemman ja oikean laidan esittämästä ongelmasta, eli ”liian suuresta” ylijäämästä on nyt päästy, voidaan varmaan kysyä, että onko tämä tilanne nyt sitten jotenkin parempi kuin tuolloin, kun ylijäämää on enää vain viidennes menneiden vuosien huippuluvuista?

Jos takavuosien ylijäämät olisi viety tuolloin toimintamenoihin, olisimme nyt vakavien talouden sopeutustoimien edessä. Nyt jouduttaisiin hakemaan miljoonien säästöjä ja viime vuosien suuret investoinnit olisi joko tehty velaksi tai jätetty kokonaan tekemättä.

Kun puhutaan kuntatalouden heikkenemisestä, usein keskustelu kulkee siihen suuntaa, että suurimmat syyt siihen ovat verotulojen ja valtionosuuksien pieneneminen. Näiden merkitys tulevaisuudessa tulee varmaan korostumaan, mutta kannattaa huomata että Someron kaupungin nyt käsittelyssä olevassa tilinpäätöksessä ylijäämä kutistui sen tähden, että menojen kasvua ei pystytty saamaan hallintaan. Valtionosuudet kasvoivat viime vuonna 1,4 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna ja myös verotuloissa oli vielä pientä kasvua. 6 %:n eli n. kolmen miljoonan euron toimintamenojen kasvu painoi kuitenkin ylijäämän alle 400.000 euron.

Lamminniemeen rakennettavan vanhusten palvelukeskuksen käyttömenot tulevat vuonna 2015 täysimääräisinä. Runsaan kolmenkymmenen työntekijän lisäys aiheuttaa niin suuren menolisäyksen, että siihen on syytä valmistautua huolella.

Valtionosuuksien leikkaukset ja verotulojen mahdollinen väheneminen yhdessä kasvavien toimintamenojen kanssa ajaa kaupungin talouden uuteen tilanteeseen. Mielellämme muistamme taseessa olevaa n. 20 miljoonan euron ylijäämää, joka antaa meille puskuria huonompiin aikoihin.  Se auttaa meitä kuitenkin lähinnä vain täyttämään lain kirjaimen. Se ei tuo meille yhtään lisää rahaa, vaan rahat on löydettävä aivan muualta ja vieläpä niin, että meidän on löydettävä ne ihan itse.

Ei kannata peitellä sitä, että kasvava rahantarve on löydyttävä toiminnan rakenteista. Väestön ikärakenteen muutos, paitsi että luo menopaineita, toisaalta mahdollistaa resurssien siirtämisen paikasta toiseen. Maailma ympärillämme muuttuu ja tekniikka kehittyy. Meillä Somerollakin on syytä muovata palvelurakennetta sellaiseksi, että vastaa se mahdollisimman hyvin tulevaisuuden tarpeisiin. Niinkään ei ole tarpeen pyrkiä ”betonoimaan” olemassa olevia rakenteita, joilla on vastattu menneiden vuosien ja vuosikymmenten tarpeisiin.

Kaupungin palvelurakenteesta käytävä keskustelu kuitenkin osoittaa, että tällaisen ajattelun syntyminen vaatii vielä aikaa. Ajattelutavan muutosta edistäisi se seikka, jota ole aiemminkin peräänkuuluttanut. On pystyttävä laskemaan auki ja esittämään ne taloudelliset vaikutukset, joita rakenteellisilla muutoksilla on mahdollista saada aikaan.

Kun muistetaan suunnitelmissa olevat investoinnit, joista merkittävimmät ovat vanhusten palvelukeskus Lamminniemeen ja Kiiruun koulun uudisrakennus, on selvää että kaupungin velkamäärä lähivuosina nousemaan aivan eri suuruusluokkaan mitä on totuttu. Tulorahoituksella ei näillä vuosikatteilla ole niin isoa merkitystä mihin on totuttu. Suuria investointeja ei pidä kuitenkaan pelätä. Hyvin suunnitellut ja toteutetut investoinnit antavat mahdollisuuksia toimintojen tehostamiseen ja toimintamenojen kasvun hillitsemiseen.

Vaikka Someron kaupungin itsenäisyys on meille tärkeä asia, ei kuntien välistä yhteistyötä pidä pelätä silloin, kun oman kunnan rahkeet eivät välttämässä kaikkeen riitä.

Arvoisa puheenjohtaja!

Toivon ja uskon, että poliittiset ryhmät tunnistavat olemassa olevan taloudellisen tilanteen muutoksen ja että pystyisimme aiempaa enemmän muodostamaan yhteisiä suuntaviivoja sille, miten muuttuneeseen tilanteeseen reagoidaan. Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2014 talousarvioraamin viikko sitten maanantaina. Raamin lähtökohtana on menojen nollakasvu ensi vuodelle. Nykyisessä epävarmassa tilanteessa tämä on hyvä lähtökohta.

Keskustan ryhmän puolesta totean, että aiomme edelleen jatkaa harjoittamallamme vakaalla ja varovaisella  talouspoliittisella linjalla. Haluamme, että taloudelliset resurssit käytetään tehokkaasti kuntalaisten palveluihin. Haluamme turvata kuntalaisille mahdollisimman hyvän palvelutason. Haluamme että kotikaupunkimme säilyy viihtyisänä ja turvallisena asuinpaikkana. Haluamme toimia siten, että henkilöstö kokee kaupungin turvallisena ja luotettavana työnantajana.

Lopuksi arvoisa puheenjohtaja. Keskustan valtuustoryhmän puolesta haluan kiittää kaupungin virkamiesjohtoa ja henkilöstöä päättyneen tilikauden tuloksesta.

Keskustan valtuustoryhmä kannattaa tilinpäätöksen hyväksymistä sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: somero, tilinpäätös, tilinpäätös 2013, tero pirttilä, pirttilä,