Someron kaupungin talousarvio 2014

Sunnuntai 15.12.2013 - Tero Pirttilä

Ryhmäpuheenvuoro 11.12.2013: Tero Pirttilä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

 

Arvoisa puheenjohtaja!

Kuntatalouden kiristyminen näkyy selkeästi myös Someron kaupungin ensi vuoden talousarviossa. Käänne kaupungin pitkään jatkuneessa hyvässä taloustilanteessa on ollut näkyvissä jo jonkin aikaa. Ongelma on ollut lähinnä toimintamenojen kova kasvu. Talousarvioiden toteutuessa pääsääntöisesti ennustettua paremmin, ei menojen kasvuun ole, paljosta puheesta huolimatta, kiinnitetty riittävää huomiota.

Kaupunginvaltuusto päätti edellisessä kokouksessaan korottaa kunnallisveroprosenttia 0,5 prosenttiyksikköä 19 prosentista 19,5 prosenttiin. Korotus oli jo toinen peräkkäisinä vuosina. Puolen prosenttiyksikön korotus tekee rahassa n. 500.000 euroa. Kun toimintakuluissa on vajaan kahden miljoonan euron kasvu kuluvaan vuoteen verrattuna, ei tällä yhtälöllä voida kovin pitkään edetä.

Tavoite säilyttää Someron kaupunki itsenäisenä kuntana myös tulevaisuudessa, saa tällä hetkellä laajan poliittisen kannatuksen. Kunnan itsenäisyys ei sinällään ole itseisarvo, vaan paremminkin työväline, jolla keskeisten palvelujen säilyminen lähellä ja ihmisten saatavilla pyritään turvaamaan. Itsenäisyyden säilymisen edellytys on kuitenkin se, että kunta pystyy huolehtimaan kuntalaisten palveluista. Perusedellytys on siis se, että kunnan talous pystytään säilyttämään tasapainoisena.

Talousarvioehdotuksessa vuosikate supistui lopulta vain vajaaseen 280 tuhanteen euroon. Se ei ole paljon ja tarkoittaa sitä että ensi vuoden tuloksen on arvioitu painuvan vajaan kaksi miljoonaa euroa miinukselle.

Tilanne ei ole kovin hyvä kun ajatellaan tulevia tarpeita. Esimerkiksi vanhustenhuoltoon 24 uutta työsuhdetta uuteen tehostetun palveluasumisen yksikköön on iso määrä. Ympäristöterveydenhuollon 16 % menojen kasvu ei ole euromääräisenä suuri, mutta kertoo sen, että isompaan, seudulliseen yhteistyöhön liityttäessä ei ehkä kuitenkaan saavuteta sitä taloudellisuutta, millä asiaa mielellään perustellaan. Kustannusten nousun lisäksi on vaarana, että palvelutaso saattaa samalla heikentyä, mikä on nähtävissä mm. sairaankuljetuksen siirtyessä sairaanhoitopiirin järjestettäväksi.

Uuden Kiiruun koulun rakentaminen n. 15 miljoonan euron kustannuksena on Someron kaupungin kaikkien aikojen suurin yksittäinen investointi. Uuden koulun rakentaminen on välttämätöntä ja on toivottavaa että suunnittelu ja rakentaminen pääsee nopeasti käyntiin. Toivottavaa on myös se, että pystyisimme pitämään kaupungin talouden sellaisessa tilassa, että edes osa investointikustannuksista pystyttäisiin kattamaan tulorahoituksella, ettei velkamäärä pääse nousemaan hallitsemattomaksi.

Merkittävä ja uusi lähivuosiin kohdistuva lisäkustannus on Kiiruun koulun väistötilat. Kustannuksia arvioitaessa on kuitenkin huomioitava se, että nopean ratkaisun löytyminen koulun kriisitilanteessa on hyvä asia. Samoin se, että pääosa väistötiloista pystytään keskittämään samalle alueelle, millä voidaan turvata koulunkäynnin jatkuminen mahdollisimman luontevasti. Väistötilat tulevat olemaan käytössä kaikissa tapauksissa useita vuosia, jolloin on tärkeää että sekä opettajat että oppilaat voivat keskittyä koulutyöhön ilman jatkuvaa kulkemista paikasta toiseen.

Arvoisa puheenjohtaja. Keskeinen kysymys on siis se, miten palvelujen rahoitus pystytään tulevaisuudessa järjestämään. Veronkorotuksilla ei voida edetä kovin pitkälle. Valtionosuudet tulevat pienenemään valtiontalouden kestävyysvajeen paikkaamisen seurauksena. Tehokaskaan elinkeinopolitiikka ei tuo kaupungin tulopuolelle nopeita ratkaisuja. Pystytäänkö palveluja tuottamaan nykyistä tehokkaammin tai edullisemmin? Mitä palveluja kunnan tulee tarjota asukkailleen ja missä laajuudessa? Kuinka paljon järjestetään ns. ei-lakisääteisiä palveluja?

Näiden ja monien muiden kysymysten kesken meidän on pystyttävä tekemään arvovalintoja.

Talouden kiristyessä yhtenä ratkaisuna on ns. rakenteelliset uudistukset. Keinot, joilla palvelurakenteita uudistamalla aikaan saadaan taloudellista ja toiminnallista tehokkuutta ja joiden seurauksena olemassa olevia resursseja pystytään hyödyntämään tehokkaammin itse palvelun tason tai laadun heikentymättä.

Valitettavasti on todettava osittain äsken tehtyyn kouluverkkopäätökseen ja sen valmistelun yhteydessä käytyyn keskusteluun, samoin kuin talousarvioon sisältyvän Rauhankallion kysymykseen viitaten, että poliittista valmiutta suuriin rakenteellisiin uudistuksiin ei kuitenkaan vielä näytä olevan olemassa.

Kuvaavaa on, että koko talousarviokeskustelussa ei ole juurikaan sivuttu tulopuolta. Veronkorotuksen lisäksi ainoa tuloihin tehty korjaus oli kaupunginhallituksen 50.000 euron lisäys puunmyyntituloihin. Näillä ei kahden miljoonan euron toimintamenojen kasvua kateta. Halutaan tai ei, rakenteellisiin uudistuksiin on mentävä. Kysymys on vain siitä, tehdäänkö tämä ennakoidusta ja hallitusti vai jäädäänkö odottamaan äärimmäistä pakkoa ennen kuin halutaan myöntää että entisellä palvelurakenteella ei voida jatkaa.  

Toivon, että kevätpuolella käynnistyvä strategia-työ synnyttäisi tähän asiaan uusia ajatuksia, ehkä jopa linjauksia.

Joka tapauksessa on huolehdittava siitä, että talousarviota jatkossakin toteutetaan erittäin säästäväisesti. Uusien menojen synnyttämistä tulee välttää ja on etsittävä uusia, taloudellisempia ratkaisuja toimintojen järjestämiseen. Tulevaan strategiatyöhön liittyen tuleekin nykyistä selkeämmin määritellä paitsi tavoitteet, myös tavoitteiden saavuttamiseksi käytettävät keinot ja erityisesti arvioida taloudelliset mahdollisuudet.

Kaupunginhallituksessa talousarvion käsittelyssä vallitsi hyvä henki. Paria äänestystä lukuun ottamatta, kaupunginhallitus oli yksimielinen esityksessään. Toivon, että tämä yksimielisyys heijastuisi myös tähän valtuustokäsittelyyn.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talousarvio, somero, talousarvio 2014