Someron kaupungin tilinpäätös 2018

Lauantai 15.6.2019 - Riitta Ryhtä

Ryhmäpuheenvuoro 10.6.2019

Teksti: Riitta Ryhtä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Lukija: Mikko Virtanen, valtuustoryhmän sihteeri

Arvoisa puheenjohtaja,

hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat!

Vuoden 2018 talousarvioraamia rakennettaessa tiedostettiin, että odotettavissa olevien valtionosuusleikkausten jälkeen palvelutasoa ei pystytä ylläpitämään ilman veroprosentin korotusta. Korotuspäätöksen jälkeenkin talousarvion rakentaminen oli haasteellista, eikä sote-kiinteistöjen myynnistä arvioidut satunnaiset tulotkaan pystyneet nostamaan tulosarviota plussalle. 

Näistä lähtökohdista katsottuna tilinpäätöksen 717 000 euron alijäämä vaikuttaa varsin kohtuulliselta, varsinkin kun verotulot eivät nousseet talousarviossa arvioidulle tasolle ja sote-kiinteistöjen myynnistä odotettuja tuloja ei viime vuonna saatu. 

Kun tappio vähennetään aikaisempien vuosien voitoista, jää taseeseen vielä noin 29 miljoonaa euroa, joka on hyvä puskuri suunnitelmakaudelle 2019 – 2020 arvioiduille lähes kuuden miljoonan euron alijäämille. 

Toimintakulut alittivat arvioidun yli kahdella miljoonalla eurolla ja toimintatulojakin kertyi hieman odotettua enemmän, mikä pelasti tällä kertaa kaupungin lähes kolmen miljoonan euron tappiolta. 

Vuosikate kattoi suunnitelman mukaisista poistoista vain noin 75%, kun vastaava tunnusluku edellisen vuoden tilinpäätöksessä oli lähes 170%. Huomiota tulee kiinnittää myös siihen, että alkuperäisessä talousarviossa vuosikate oli vain vajaa kuudesosa poistoista. Näistä lähtökohdista tulevan vuoden talousarvion laatiminen ei tule tapahtumaan helposti. Poistoja pienemmät vuosikatteet johtavat velkarahalla investointeihin ja velkamäärän kasvuun.

Arvioitua paremman vuosikatteen mahdollistivat arvioitua pienemmät käyttötalouskulut. Säästöä syntyi kaikilta toimialoilta. Kiitos siitä kuuluu virkamiesjohdolle ja esimiehille, jotka ovat huolehtineet, etteivät määrärahat ylity. Euromääräisesti suurin säästö muodostui perusturvatoimessa, mutta prosentuaalisesti suurin, ja seuraavien talousarvioiden rakentamisen kannalta merkityksellisin säästö, löytyi teknisestä toimesta. Lähes miljoona euroa ja 10 prosenttia talousarvion määrärahoja pienemmät kulut kertovat tehtäväalueen talousarvion ylimitoituksesta, mikä omalta osaltaan helpottanee seuraavan talousarvion tekemistä. Isohkoja säästöjä on saatu aikaan yllättäen myös vanhustenhoidossa. 

Työttömyyden lasku 9,5 prosentista 7,7 prosenttiin on hieno asia, minkä pitäisi kertoa Someron ja lähiseudun elinkeinoelämän positiivisesta kehityksestä. Valitettavasti ilmiö ei näkynyt ainakaan vielä viime vuonna verotulojen kasvuna. Johtuuko se siitä, että vaikka työttömyys laskee, työllisten määrä ei nouse? Eli ovatko somerolaiset työttömät muuttaneet työn perässä muille paikkakunnille tai päässeet eläkkeelle, vai onko kaupungin kuntouttava työtoiminta pystynyt tehostamaan toimintaansa? 

Kunnan palvelutuotannon ensisijaisena tavoitteena on huolehtia asukkaidensa peruspalveluista ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä yritysten toimintamahdollisuuksista. Toimivan ja riittävän palvelutuotannon edellytys on oikein mitoitettu palveluverkko ja tarkoituksenmukaiset toimitilat.

Kiiruun uuden koulukeskuksen valmistuminen viime vuonna oli Someron kaikkien aikojen suurin yksittäinen investointi. Siitä johtuen esimerkiksi päiväkoti- ja kouluinvestointeja on lykätty tuleville vuosille. Koulukeskuksen valmistuttua katseet ovatkin kääntyneet näihin muihin investointikohteisiin. 

Kaikkien kuluvan vuoden investointiohjelmassa olevien päiväkoti- ja kouluinvestointien toteutuksen edellytykseksi on asetettu oppimisympäristöselvityksen tekeminen ennen lopullista investointipäätöstä. Nyt sellainen on tehty, ja on päätösten aika. Vielä tässä vaiheessa on mahdotonta sanoa minkälaisiin ratkaisuihin selvityksen, kuntalaisten kuulemisen ja päätöksentekijöiden arvokeskustelujen myötä päädytään. 

Selvitys perustuu väestöennusteisiin, olemassa olevien kiinteistöjen kuntoarvioihin, käyttökustannuksiin ja poistoihin. Mahdollisten palveluverkkoon tehtävien muutosten vaikutukset asukkaiden arkeen, kunnan elinvoimaan ja vetovoimaisuuteen on jätetty selvittämättä. Ne ovat kuitenkin asioita, jotka on otettava huomioon tulevaisuusskenaarioita laadittaessa. Meidän päättäjien pitää kuunnella kuntalaisia herkällä korvalla ja tehdä aikanaan päätökset järjellä ja sydämellä. 

Rinteen viisikkohallituksen ohjelma näyttäisi tuovan monenlaisia muutoksia myös kuntien toimintaan. Merkittävin näistä on pitkään valmistellun ja edellisellä hallituskaudella kaatuneen SOTE-uudistuksen eteenpäin vieminen maakuntamallilla. Hyvä niin! Toivottavasti valmista tulee mahdollisimman pian. Someron näkökulmasta SOTE-palveluiden siirtymisen maakunnille vaikuttaa hyvältä vaihtoehdolta.

Nyt on kuitenkin aika Keskustan valtuustoryhmän puolesta kiittää kaupungin koko henkilökuntaa päättyneenä tilikautena tekemästänne työstä. Vaikka tulos olikin tappiollinen, oli se käyttötalouden osalta huomattavasti talousarviota parempi. Yhteen hiileen puhaltamalla ja kuntalaisia kuulemalla pystymme myös tulevaisuudessa järjestämään somerolaisille laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut.

Keskustan valtuustoryhmä kannattaa tilinpäätöksen hyväksymistä sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille.

Aurinkoista ja rentoa kesää itse kullekin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: keskusta, somero, valtuusto, talousarvio, ryhmäpuhe

Someron kaupungin talousarvio 2019

Maanantai 10.12.2018 - Riitta Ryhtä

Ryhmäpuheenvuoro 10.12.2018: Riitta Ryhtä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Arvoisa puheenjohtaja,

hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat!

Valtuusto hyväksyi kuluvan vuoden huhtikuussa uuden vuoteen 2025 ulottuvan kaupunkistrategian. Siinä visioidaan kotikaupunkimme olevan strategiakauden lopussa  väestö- ja työpaikkamäärältään kasvava, asukas- ja ympäristöystävällinen, hyvinvoivien ihmisten yhteisö. 

Hyväksymämme visio ei todellakaan tee meidän päättäjien työtä helpoksi. Uusimmat väestöennusteet kertovat karua kieltään syntyvyyden laskun ja kuolleisuuden kasvun mukanaan tuomista haasteista. Synkistä näkymistä huolimatta meidän on uskottava kotikuntamme tulevaisuuteen ja pyrittävä luomaan siitä yhteisö, jossa on hyvä elää, ja jonne halutaan perustaa perhe. Elämisen mahdollisuudet tulee turvata myös kaukana keskustaajamasta asuville. Pisimmillään matka kunnan ääripäistä keskustaan on jopa yli 25 kilometriä. 

Monessa vertailussa hyvin menestynyt lukiomme sai alkuvuodesta uudet upeat opetustilat. Nykyaikaiset tilat ja ammattitaitoinen henkilökunta takaavat hyvät oppimisedellytykset, mutta riittääkö se, kun  väestöennusteet tuovat tummia pilviä lukionkin tulevaisuudelle? 

Nyt pitäisikin löytää keinoja, joilla oppilasmäärä saataisiin pidettyä nykyisellään tai jopa hieman kasvamaan. Talousarvioesitys sisältää sivistyslautakunnassa ja kaupunginhallituksessa paljon keskustelua herättäneen ja monta äänestystä vaatineen määrärahan lukion ensimmäisen luokan oppilaille myönnettävästä avustuksesta kannettavan tietokoneen hankintaan. Mutta onko läppärituki sittenkään oikea keino lisätä lukiomme vetovoimaisuutta?  – Se on vain kädenojennus, joka lämmittää hetken, mutta ei ratkaise niitä ongelmia, jotka vaikeuttavat lukio-opiskelua Somerolla. 

Suurin lukiolaisten koulupäiviä hankaloittava asia on joukkoliikenteen vähäisyys. Jos koulupäivä loppuu vasta klo 15 jälkeen, ovat viimeisetkin koulukuljetukset menneet – jos niihin nyt olisi lukiolainen muutenkaan mahtunut. Jo kymmenen saati yli kahdenkymmenen kilometrin koulumatka on aivan liian pitkä polkupyörällä tai mopolla talvipakkasella kuljettavaksi. Koulukuljetuksia tulisi ehdottomasti kehittää, mutta sekään ei välttämättä ratkaise ongelmia kaikissa tilanteissa. 

Lukiolaisten arkea voitaisiin helpottaa myös tarjoamalla heille edullisia vuokra-asuntoja Someron keskustasta.  Vapaita asuntoja Somerolta tälläkin hetkellä löytynee. Pienemmät asunnot sopisivat opiskelijoille sellaisenaan, ja isommista saisi pienin muutoksin useamman opiskelijan kimppa-asuntoja.  

Asunnot voisivat olla juuri se porkkana, joka toisi opiskelijoita Somerolle myös muista kunnista. Opiskelijoille sopivia asuntoja kannattaakin markkinoida osana lukion markkinointia, johon talousarvioesityksessä  on varattu 5 000 euron määräraha.

Talousarvioesitys on käyttötalouden osalta pitkälti palvelutasoa ylläpitävä. Mitään merkittäviä muutoksia puoleen tai toiseen ei ole. Reiluun puoleen miljoonaan euroon jäävällä vuosikatteella pystytään kattamaan vain noin kuudesosa poistoista, ja ilman sote-kiinteistökauppoja tulos tipahtaisi kaksi ja puoli miljoonaa miinukselle. Nämä satunnaiset myyntituotot nostavat tuloksen kuitenkin hieman plussan puolelle. 

Vaikka talousarvioesitys ei suoranaisesti säästöjä tai palvelurakenteen muutoksia sisälläkään, heittää se kuitenkin tummia pilviä strategian mukaisten kehittämistoimien toteuttamisen tielle. Investointisuunnitelmassa edellytetään oppimisympäristöselvityksen tekemistä ennen kuin mitään uudisrakennus- tai peruskorjausinvestointeja koulu- tai varhaiskasvatuskiinteistöihin tehdään. Kaupunginjohtaja on tuonut esille jopa koulu- ja varhaiskasvatusverkon tiivistämisen, jos lapsimäärät ennusteiden mukaisesti laskevat. Strategiassa olemme kuitenkin määritelleet kriittisiksi kehittämiskohteiksi Pitkäjärvi – kaupunkikeskusta – Oinasjärvi -rakenteen mukaisen koulu- ja varhaiskasvatuspalveluverkon, joka sisältää turvalliset, terveelliset ja ajanmukaiset oppimisympäristöt. 

Arvoisa puheenjohtaja!

Tuleva vuosi tullee olemaan vuosi, jolloin joudumme tekemään isoja arvovalintoja ja vaikeita poliittisia päätöksiä. Toivon avointa ja laajaa kansalaiskeskustelua päätöksenteon tueksi.

Keskustan valtuustoryhmä tukee kaupunginhallituksen esitystä vuoden 2019 talousarvioksi.

Omasta ja Keskustan valtuustoryhmän puolesta haluan kiittää kaupungin koko henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä kuluneesta vuodesta ja toivottaa rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talousarvio, someron kaupunki, somero,

Someron kaupungin talousarvio 2018

Maanantai 11.12.2017 klo 21:09 - Riitta Ryhtä

Ryhmäpuheenvuoro 11.12.2017: Riitta Ryhtä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Arvoisa puheenjohtaja,

hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat!

Lähtökohdat vuoden 2018 talousarvion laadinnalle olivat vaikeat. Valtionosuuksiin arvioidut yli miljoonan euron leikkaukset pakottivat valtuuston korottamaan tuloveroprosenttia.  Muilla keinoin aukkoa ei olisi pystytty täyttämään. Someron nykyiselläänkin varsin edullisesti tuotetuista palveluista ei olisi hevin löytynyt leikattavaa. Veronkorotuksella valtionosuuksien pienenemisestä arvioitiin pystyttävän kattamaan noin puolet.

Päätettävänämme olevassa talousarvioesityksessä vuosikate on pystytty kuitenkin nostamaan lähes puoli miljoonaa plussan puolelle ja tulos on vain hitusen pakkasella - kiitos arvioitua pienemmän valtionosuuslaikkauksen ja satunnaiserien, joita odotetaan syntyvän sote-kiinteistöjen myynnistä. Satunnaiserillä ei jatkossa kuitenkaan tuloksia tehdä, joten sopeuttamistarvetta tulee lähivuosina varmasti olemaan. Varsinkin kun velkamäärä on kasvussa ja verotulot sote- ja maakuntauudistuksen myötä laskevat radikaalisti. Tosin taseeseen aiempina vuosina kertyneet mittavat voittovarat sallivat muutaman tappiollisenkin vuoden.

Käyttötalouden osalta tuleva vuosi mennään pitkälti nykyisellä palvelurakenteella. Vaikka suunnitelmaan sisältyy Rauhankallion ryhmäkodin lakkauttaminen ja Tervaskannon tehostetun palveluasumisen yksikön myyminen, eivät ne aiheuta mainittavaa muutosta käyttötalouteen. Vanhusten hoitotarve ei edellä mainittujen toimenpiteiden vuoksi muutu. Rauhankallion lakkautus oli välttämätöntä AVI:n vaatimusten vuoksi. Valtuuston lakkautuspäätökseen sisältyvä vaatimus asukkaiden palvelutarpeita vastaavien jatkopaikkojen löytymisestä Somerolta, ja muutosprosessille annettu vuoden siirtymäaika, toivottavasti takaavat asukkaille onnistuneen muuton uuteen asuinpaikkaansa.

Nyt tehty lakkautuspäätös luo myös mahdollisuuden kehittää Somerniemen alueen varhaiskasvatus- ja koulupalveluista järkevän kokonaisuuden, joka turvaa alueen vetovoimaisuuden asuinpaikkana myös tulevaisuudessa. Kaupunginhallitus kasvatti Keskustan esityksestä yksimielisesti Somerniemen päiväkodin rakennusinvestointiin ensi vuodelle varattavan määrärahan 100 000 euroon. Investointiin on varattu vuosille 2018 ja 2019 yhteensä 265 000 euroa. Keskusta kannattaa päiväkodin sijoittamista samaan pihaan Oinasjärven koulun kanssa. Lähekkäin sijaitsevat päiväkoti ja koulu tukevat toisiaan monin tavoin.

Somerniemen päiväkoti-investointi on ensimmäinen kaupunkistrategian mukainen toimenpide, jolla kehitetään Somerniemen alueen palveluja. Strategian mukainen kehittämiskohde on myös Pitkäjärvi, missä sijaitsee toinen Someron kahdesta kyläkoulusta. Investointisuunnitelmassa Pitkäjärven koulurakennuksen saneeraamiseen ja uudisrakentamiseen on varattu suunnittelumääräraha ensi vuodelle ja varsinainen investointi toteutettaisiin vuonna 2019. Vuosikymmeniä odotettua investointia ei ole enää varaa lykätä.

Tulevan vuoden euromääräisesti suurin yksittäinen investointi on Kiiruun koulukeskus, jonka muuttovalmiiksi saattaminen nielee vielä kolmisen miljoonaa euroa. Uusi koulu tulee olemaan kaikkien somerolaisten yhteinen oppimiskeskus, jonka toimintaa tukee samalla alueella sijaitsevat uimahalli, monitoimitalo, kirjasto ja Kiiruun kulttuuritalo. Uuden koulukeskuksen merkitystä Somerolle ja somerolaisille pystymme arvioimaan vasta kun se on otettu käyttöön, mutta uskon, että se tulee edistämään asukkaiden hyvinvointia ja lisäämään lapsiperheiden halukkuutta perustaa kotinsa Somerolle.

Lähes kahdeksan miljoonan euron investointibudjetin euromääräisesti merkittävin kokonaisuus löytyy kuitenkin infra-investoinneista. Ruunalan teollisuusalueen ja Kohnamäen omakotialueen kunnallistekniikan rakentamiseen ja hulevesiverkostojen ostamiseen Someron vesihuolto Oy:ltä sekä verkoston perusparannukseen ja laajennukseen uppoaa kaupungilta yli kaksi miljoonaa euroa. Kun siihen lisätään tytäryhtiöiden investoinnit, puhutaan jo useiden miljoonien eurojen satsauksesta. Varsinkin jäte- ja hulevesiverkostoihin ja jäteveden käsittelyyn joudutaan tulevinakin vuosina sijoittamaan suuria summia.

Arvoisa puheenjohtaja!

Kaupunginhallituksessa talousarvioesityksestä äänestettiin vain kerran, ja esitykseen tehdyt tavoite- ja määrärahamuutokset hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestykseen päädyttiin Sosialidemokraattien esitettyä määrärahalisäystä perhepäivähoitajien palkkojen korotusta varten. Esitys kuitenkin kaatui äänestyksessä Keskustan ja Kokoomuksen äänestäessä pohjaehdotuksen mukaan.

Haluan korostaa, että Keskustan valtuustoryhmä arvostaa perhepäivähoitajien työtä ja tiedostaa siihen liittyvät ongelmat, kuten pienehköt kulukorvaukset ja palkat. Kaupungin tulee kuitenkin henkilöstöpolitiikassaan toimia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, eikä yhden työntekijäryhmän merkittävä palkankorotus, ilman kokonaisuuden huomioimista, ole järkevää palkkapolitiikkaa. Ratkaisut tulee aina tehdä työnantajan ja työntekijäjärjestöjen välisten neuvottelujen pohjalta johdonmukaista työnantajapolitiikkaa noudattaen.

Keskustan valtuustoryhmä tukee kaupunginhallituksen esitystä vuoden 2018 talousarvioksi.

Omasta ja Keskustan valtuustoryhmän puolesta haluan kiittää kaupungin koko henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä kuluneesta vuodesta ja toivottaa rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talousarvio 2018, somero, someron keskusta, riitta ryhtä, ryhtä,

Someron kaupungin talousarvio 2016

Perjantai 18.12.2015 klo 20:46 - Tero Pirttilä

Ryhmäpuheenvuoro  9.12.2015: valtuustoryhmän puheenjohtaja Tero Pirttilä

Arvoisa puheenjohtaja! 

Someron kaupungin talousarvio vuodelle 2016 noudattelee totuttua linjaa. 3,2 % menojen kasvua voidaan pitää maltillisena. Runsaan kuudensadantuhannen euron ennustettu vuosikate on aiempien vuosien suuruusluokkaa ja vie tuloksen runsaat pari miljoonaa euroa pakkasen puolelle. Talousarvio ei sisällä juurikaan uusia henkilöstölisäyksiä. Eläke- ja kuntoutusneuvojan tehtävä on ainoa kokonaan uusi toimi.    

Kaupungin talouden kiristymistä on ennustettu ja pelätty vuodesta toiseen. Tähän asti talousarvio on toteutunut ennustettua paremmin. Kaula lautakuntien esitysten kaupunginjohtajan esityksen välillä oli tällä kertaa ehkä yllättävänkin kapea. Se kertoo siitä, että lautakuntien esitykset ovat aiempaa realistisempia. Totuus on, että plussalle ulottuva vuosikate perustuu paljolti Someron kannalta kuntaliiton aiempaa optimistisempaan valtionosuusennusteeseen, mikä osaltaan lisää epävarmuutta tulevien vuosien taloussuunnitteluun.

Kiiruun koulun rakentamisen myötä syntyvä velkamäärän kasvu mietityttää monia ja huoli on aiheellinen. Yleinen talouden epävarmuus, työttömyys, sote-uudistuksen vaikutukset kunnan talouteen ja monet muut epävarmuustekijät aiheuttavat sen että emme pysty ennustamaan kaupungin talouskehitystä kovinkaan pitkälle. Tulopuolella kaupungin keinot elinkeinoelämän edistämiseksi on rajalliset. Veroja ei voi korottaa määräänsä enempää eikä sote-uudistuksen jälkeisestä kunnallisverotuksen tasosta ole tietoa.

Vaikka kouluhankkeesta syntyvä lainamäärä on raskas, on huomattava se että se ei kuitenkaan kasva niin suureksi etteikö sitä pystytä hoitamaan jos kaupungin talous muuten kyetään pitämään tasapainossa. Tässä lienee paras tapa on toimia kuten tähän astikin on tehty. Hoidetaan asia kerrallaan ilman sen suurempaa hötkyilyä. On elettävä säästäväisesti ja oltava avoimia uusille ajatuksille ja tavoille tuottaa palveluja. On oltava rohkeutta edelleen tehdä tarvittavia rakenteellisia uudistuksia. Someron kouluverkkopäätös on hyvä esimerkki siitä, että pystymme tekemään vaikeitakin päätöksiä jos tahtoa on.   

Arvoisa puheenjohtaja!

Keskustan tavoitteena on että panostukset kuntouttavaan työtoimintaan sekä eläke- ja kuntoutusneuvojan palkkaaminen täytyy vaikuttaa alentavasti työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannuksiin. Kaupunginhallitus leikkasi työmarkkinatuen kuntaosuuteen esitetystä määrärahasta 99.000 eur ja siirsi siitä 60.000 eur lisää kuntouttavaan työtoimintaan ja 39.000 eläke- ja kuntoutusneuvojan palkkakuluihin. Huomio on kiinnitettävä niihin toimiin, joilla ns. sakkomaksua kyetään pienentämään.  

Kaupunginhallitus lisäsi yksimielisesti omaishoidon tukeen 60.000 euroa vielä perusturvalautakunnan tekemän lisäyksen päälle. Kun vielä lisättiin perusturvalautakunnan esityksen mukaisesti 40.000 eur sijaisomaishoitajakokeiluun, on omaishoitajien tukeen kaiken kaikkiaan määrä, joka on eri mittaluokkaa kuluvaan vuoteen verrattuna. Näin ollen tänä vuonna koettu määrärahan loppuminen kesken vuoden on hyvin epätodennäköistä.

Sivistyslautakunta lisäsi omassa esityksessään 100.000 euroa koulukuljetuksiin. Osin epäonnistunut kilpailutus ja kouluverkon supistaminen edelleen vaatii koulukuljetusten suunnitteluun suurempaa huomiota. Kaupunginhallitus lisäsi Keskustan esityksestä sivistystoimen hallintoon tavoitteen, jossa edellytetään koulukuljetusten optimointia siten, että matka- ja odotusajoissa päästäisiin alle lakisääteisten enimmäisaikojen. On oikein, että kyläkoulujen sulkemisen seurauksena, matkojen pidentyessä kiinnitetään huomiota koulumatkojen sujuvuuteen ja turvallisuuteen.    

Edelleen hallitus palautti yksimielisesti Keskustan esityksestä yksityistieavustuksiin tehdyn 20.000 euron leikkauksen. Todettakoon, että tietoimen 1. tavoitteena mainittu kunnossapitoavustusten käsittelyn tehostaminen on enemmän kuin toivottu tavoite. Monessa yhteydessä on ihmetelty sitä, että miten 500 yksityistiekilometriä koskeva vajaan 200.000 euron määrärahan jakamiseen pystytään kuluttamaan niin paljon työtunteja. Kun meillä on hyväksytty tieluokitus, tiekunnissa yksiköinti ja omat hallintonsa tilintarkastajineen, on sanottava että kaupungin tähän tarkoitukseen käyttämä resurssi täysin ylimitoitettu.

Investointiohjelman keskeiset kohteet talonrakennuspuolella ovat Kiiruun koulu ja terveyskeskuksen keittiön valmistuminen. Koulun rakentaminen on, kuten todettua, iso hanke ja sen suunnittelu on ottanut oman aikansa. Toivottavaa on, että myös itse rakentaminen päästäisiin vähitellen aloittamaan. Koulun kustannusarviosta käytiin edellisessä valtuustossa oma keskustelu eikä siitä sen enempää. Investointimenoissa on kuitenkin aina muistettava, että hyvä suunnittelu ja toimintojen sujuvuus tuo tehokkuutta ja säästöjä käyttötalousmenoissa.  

Vaikeinakin aikoina ja erityisesti niinä, on pidettävä huoli siitä että päätöksentekokyky kunnassa säilyy. Päätöksenteon perustana on oltava huolellinen valmistelu. Tämä aika edellyttää myös kunnalta nopeita ratkaisuja. Siksi on tärkeää, että asioista mahdollisuuksien mukaan pystytään keskustelemaan etukäteen ja ongelmakohdat tuodaan hyvissä ajoin esille. Kannanotot on tehtävä silloin kun niitä kysytään. Kunnallinen luottamushenkilöorganisaatio on kaikessa notkeudessaankin hidas ja raskas. Silloin kun toimielin kokoontuu, edellytykset päätöksen tekemiselle pitäisi olla olemassa. 

Arvoisa puheenjohtaja!

Vuoden 2016 talousarvion laadinta on läpäissyt luottamushenkilöorganisaation yllättävän vähällä keskustelulla. Oikeastaan mikään asia ei ole erityisesti korostunut eikä vääntöä poliittisten ryhmien välillä ole juurikaan ollut. On ymmärrettävää, että kouluhankkeen tuoma kasvava velkamäärä ja muu talouden epävarmuus vaimentaa poliittisia intohimoja erilaisiin irtiottoihin.

Keskustan valtuustoryhmä tukee kaupunginhallituksen esitystä vuoden 2016 talousarvioksi ja toivoo, että vallinnut yksimielisyys heijastuu myös tähän valtuustokäsittelyyn.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: somero, talousarvio 2016, talousarvio, someron keskusta

Someron kaupungin talousarvio 2015

Torstai 11.12.2014 klo 10:12 - Tero Pirttilä

Ryhmäpuheenvuoro 10.12.2014: valtuustoryhmän puheenjohtaja Tero Pirttilä

Arvoisa puheenjohtaja! 

Someron kaupungin talousarvio vuodelle 2015 noudattelee totuttua linjaa. Vuosikate on pieni ja ennuste tuloksesta painuu vajaat 2,5 miljoonaa euroa miinukselle. Menot ylittävät annetun nolla-raamin runsaalla puolella miljoonalla eurolla. Menojen kasvu on kaupunginjohtajan valmistelussa saatu painumaan n. yhteen prosenttiin. Taloussuunnitelman myöhempiä vuosia tarkasteltaessa huomataan, että velaksi tehtävät investoinnit tulevat rasittamaan kaupungin taloutta huomattavasti. Käytännössä olemme jo ensi vuonna tilanteessa, jossa lainan lyhennykset maksetaan uudella velalla. 

Käännettä Someron kaupungin verrattain hyvänä pysyneeseen taloustilanteeseen on ennustettu vuosikausia. Vuoden 2013 tilinpäätös oli vielä hyvä. Kuluvan vuoden tilinpäätöksen on arvioitu yltävän nollatulokseen. Oikeastaan mikään ei nyt, yleisen huonon taloustilanteen ja siihen liittyvien valtion toimien johdosta viittaa siihen, että meillä olisi perusteita olettaa vuoden 2015 tilinpäätöksen toteutuvan nyt ennakoitua paremmin. 

Pitkään pelätty karu totuus kerrottiin viime torstaina kun valtionosuusuudistuksen ja sote-uudistuksen kuntakohtaiset laskemat julkistettiin. Olkoonkin, että nyt on kiirehditty viestittämään että kyseiset laskelmat on tehty vanhoilla luvuilla ja että lainsäädäntö on vielä kesken. Siitä huolimatta nämä laskelmat kertovat sen suunnan mihin tulevaisuudessa mennään.   

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: somero, talousarvio 2015, talousarvio, tero pirttilä, pirttilä, someron keskusta

Someron kaupungin talousarvio 2014

Sunnuntai 15.12.2013 - Tero Pirttilä

Ryhmäpuheenvuoro 11.12.2013: Tero Pirttilä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

 

Arvoisa puheenjohtaja!

Kuntatalouden kiristyminen näkyy selkeästi myös Someron kaupungin ensi vuoden talousarviossa. Käänne kaupungin pitkään jatkuneessa hyvässä taloustilanteessa on ollut näkyvissä jo jonkin aikaa. Ongelma on ollut lähinnä toimintamenojen kova kasvu. Talousarvioiden toteutuessa pääsääntöisesti ennustettua paremmin, ei menojen kasvuun ole, paljosta puheesta huolimatta, kiinnitetty riittävää huomiota.

Kaupunginvaltuusto päätti edellisessä kokouksessaan korottaa kunnallisveroprosenttia 0,5 prosenttiyksikköä 19 prosentista 19,5 prosenttiin. Korotus oli jo toinen peräkkäisinä vuosina. Puolen prosenttiyksikön korotus tekee rahassa n. 500.000 euroa. Kun toimintakuluissa on vajaan kahden miljoonan euron kasvu kuluvaan vuoteen verrattuna, ei tällä yhtälöllä voida kovin pitkään edetä.

Tavoite säilyttää Someron kaupunki itsenäisenä kuntana myös tulevaisuudessa, saa tällä hetkellä laajan poliittisen kannatuksen. Kunnan itsenäisyys ei sinällään ole itseisarvo, vaan paremminkin työväline, jolla keskeisten palvelujen säilyminen lähellä ja ihmisten saatavilla pyritään turvaamaan. Itsenäisyyden säilymisen edellytys on kuitenkin se, että kunta pystyy huolehtimaan kuntalaisten palveluista. Perusedellytys on siis se, että kunnan talous pystytään säilyttämään tasapainoisena.

Talousarvioehdotuksessa vuosikate supistui lopulta vain vajaaseen 280 tuhanteen euroon. Se ei ole paljon ja tarkoittaa sitä että ensi vuoden tuloksen on arvioitu painuvan vajaan kaksi miljoonaa euroa miinukselle.

Tilanne ei ole kovin hyvä kun ajatellaan tulevia tarpeita. Esimerkiksi vanhustenhuoltoon 24 uutta työsuhdetta uuteen tehostetun palveluasumisen yksikköön on iso määrä. Ympäristöterveydenhuollon 16 % menojen kasvu ei ole euromääräisenä suuri, mutta kertoo sen, että isompaan, seudulliseen yhteistyöhön liityttäessä ei ehkä kuitenkaan saavuteta sitä taloudellisuutta, millä asiaa mielellään perustellaan. Kustannusten nousun lisäksi on vaarana, että palvelutaso saattaa samalla heikentyä, mikä on nähtävissä mm. sairaankuljetuksen siirtyessä sairaanhoitopiirin järjestettäväksi.

Uuden Kiiruun koulun rakentaminen n. 15 miljoonan euron kustannuksena on Someron kaupungin kaikkien aikojen suurin yksittäinen investointi. Uuden koulun rakentaminen on välttämätöntä ja on toivottavaa että suunnittelu ja rakentaminen pääsee nopeasti käyntiin. Toivottavaa on myös se, että pystyisimme pitämään kaupungin talouden sellaisessa tilassa, että edes osa investointikustannuksista pystyttäisiin kattamaan tulorahoituksella, ettei velkamäärä pääse nousemaan hallitsemattomaksi.

Merkittävä ja uusi lähivuosiin kohdistuva lisäkustannus on Kiiruun koulun väistötilat. Kustannuksia arvioitaessa on kuitenkin huomioitava se, että nopean ratkaisun löytyminen koulun kriisitilanteessa on hyvä asia. Samoin se, että pääosa väistötiloista pystytään keskittämään samalle alueelle, millä voidaan turvata koulunkäynnin jatkuminen mahdollisimman luontevasti. Väistötilat tulevat olemaan käytössä kaikissa tapauksissa useita vuosia, jolloin on tärkeää että sekä opettajat että oppilaat voivat keskittyä koulutyöhön ilman jatkuvaa kulkemista paikasta toiseen.

Arvoisa puheenjohtaja. Keskeinen kysymys on siis se, miten palvelujen rahoitus pystytään tulevaisuudessa järjestämään. Veronkorotuksilla ei voida edetä kovin pitkälle. Valtionosuudet tulevat pienenemään valtiontalouden kestävyysvajeen paikkaamisen seurauksena. Tehokaskaan elinkeinopolitiikka ei tuo kaupungin tulopuolelle nopeita ratkaisuja. Pystytäänkö palveluja tuottamaan nykyistä tehokkaammin tai edullisemmin? Mitä palveluja kunnan tulee tarjota asukkailleen ja missä laajuudessa? Kuinka paljon järjestetään ns. ei-lakisääteisiä palveluja?

Näiden ja monien muiden kysymysten kesken meidän on pystyttävä tekemään arvovalintoja.

Talouden kiristyessä yhtenä ratkaisuna on ns. rakenteelliset uudistukset. Keinot, joilla palvelurakenteita uudistamalla aikaan saadaan taloudellista ja toiminnallista tehokkuutta ja joiden seurauksena olemassa olevia resursseja pystytään hyödyntämään tehokkaammin itse palvelun tason tai laadun heikentymättä.

Valitettavasti on todettava osittain äsken tehtyyn kouluverkkopäätökseen ja sen valmistelun yhteydessä käytyyn keskusteluun, samoin kuin talousarvioon sisältyvän Rauhankallion kysymykseen viitaten, että poliittista valmiutta suuriin rakenteellisiin uudistuksiin ei kuitenkaan vielä näytä olevan olemassa.

Kuvaavaa on, että koko talousarviokeskustelussa ei ole juurikaan sivuttu tulopuolta. Veronkorotuksen lisäksi ainoa tuloihin tehty korjaus oli kaupunginhallituksen 50.000 euron lisäys puunmyyntituloihin. Näillä ei kahden miljoonan euron toimintamenojen kasvua kateta. Halutaan tai ei, rakenteellisiin uudistuksiin on mentävä. Kysymys on vain siitä, tehdäänkö tämä ennakoidusta ja hallitusti vai jäädäänkö odottamaan äärimmäistä pakkoa ennen kuin halutaan myöntää että entisellä palvelurakenteella ei voida jatkaa.  

Toivon, että kevätpuolella käynnistyvä strategia-työ synnyttäisi tähän asiaan uusia ajatuksia, ehkä jopa linjauksia.

Joka tapauksessa on huolehdittava siitä, että talousarviota jatkossakin toteutetaan erittäin säästäväisesti. Uusien menojen synnyttämistä tulee välttää ja on etsittävä uusia, taloudellisempia ratkaisuja toimintojen järjestämiseen. Tulevaan strategiatyöhön liittyen tuleekin nykyistä selkeämmin määritellä paitsi tavoitteet, myös tavoitteiden saavuttamiseksi käytettävät keinot ja erityisesti arvioida taloudelliset mahdollisuudet.

Kaupunginhallituksessa talousarvion käsittelyssä vallitsi hyvä henki. Paria äänestystä lukuun ottamatta, kaupunginhallitus oli yksimielinen esityksessään. Toivon, että tämä yksimielisyys heijastuisi myös tähän valtuustokäsittelyyn.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talousarvio, somero, talousarvio 2014

Someron kaupungin talousarvio 2013

Lauantai 15.12.2012 klo 19:34 - Tero Pirttilä

Ryhmäpuheenvuoro 13.12.2012: Tero Pirttilä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Arvoisa puheenjohtaja!

Someron kaupungin talous on kiristymässä. Kansantalouden painuminen taantumaan, työttömyyden lisääntyminen, verotulojen kasvun pysähtyminen ja valtionosuuksien leikkaukset, yhdessä ja erikseen, samanaikaisesti kun käyttötalouden menot jatkavat kasvua, aiheuttavat sen että viime vuosina totuttuihin vuosikatteisiin ei enää päästä. Käyttötalousmenojen kasvua on hillittävä ja investoinnit tullaan tekemään yhä enemmän velkarahalla.

Uusi tilanne velvoittaa kaupungin päättäjät entistä tarkempaan harkintaan sen suhteen, millä tavalla eri toiminnot järjestetään. Pystytäänkö tuottavuutta ja tehokkuutta lisäämään. Löytyykö uusilta, tulevilta valtuutetuilta riittävästi rohkeutta ja avarakatseisuutta siihen, että asioita voitaisiin järjestää toisin kuin mitä on totuttu? Osaammeko katsoa riittävän kauas kunnan rajojen ulkopuolelle mitä maailmassa tapahtuu, vai käperrymmekö omaan kyläpolitiikkaamme, jossa liian usein ja liian helppona ratkaisuna on tapana esitettää  rahan ja/tai henkilöstön lisäämistä. Onko uskallusta puuttua olemassa oleviin rakenteisiin ja sitä kautta löytää talouteen liikkumavaraa ja tehdä tulevaisuuteen kantavia ratkaisuja? On parempi tapa pyrkiä ratkaisemaan asiat itse kuin se, että odotetaan kunnes muut tulevat sanomaan mitä on tehtävä. 

Kaupunginvaltuusto päätti viime kokouksessaan korottaa tuloveroprosenttia nykyisestä 18,5 %:sta 19 %:iin. Tämä tuo kaupungin kanssaan n. puolen miljoonan lisäyksen. Yleisen kiinteistöveroprosentin 0,1 %-yksikön korotus tuo vajaat 100.000 euron lisän. Kun käyttömenojen kasvu talousarviossa on 2,0 miljoonaa euroa, jokainen ymmärtää että tämä tie on kuljettu nopeasti loppuun.  Ratkaisu on löydyttävä tulopohjan laajennuksesta ja/tai menojen hillitsemisestä.

Veronkorotusta sinällään ei voida pitää hyvänä ratkaisuna, vaikka tänä päivänä myös kuntaveron ollessa melko progressiivinen, korkea veroprosentti ei kerrokaan koko totuutta. On muistettava että Somerollakin todellinen eli ns. efektiivinen vero on alle 13 prosenttia. Verojen korottaminen kertoo siitä, että kunnan rahantarve on lisääntynyt. Jos se ei ole johdu lisääntyneistä palveluista tai kasvaneesta palvelutarpeesta, se voi johtua myös siitä, että kunta toimii tehottomasti. Jokaisen, myös kunnan, on muuttuvassa maailmassa pyrittävä tulemaan tuloillaan toimeen. Maksetut verot on aina pois muusta talouden kierrosta. Sen vuoksi on olennaista, että myös kunta järjestää toimintonsa kustannustehokkaasti.                                           

Nykyisessä taloustilanteessa ja globaalin keskittämiskehityksen vallitessa yritystoiminnan ja sitä kautta työpaikkojen lisääminen ei ole nopea tie kaupungin taloustilanteen parantamiseen. Se lienee kuitenkin ainoa tapa löytää asiaan kestävä ratkaisu. Somero ei kuitenkaan ole näissä asioissa yksin, vaan monet kunnat painiskelevat samojen ongelmien kanssa. Elinkeinopolitiikka on kuitenkin nostettava nykyistä keskeisemmälle sijalle kaupungin toiminnassa. Myös poliittisten ryhmien kunnostauduttava siinä, että pystytään löytämään elinkeinopolitiikalle yhteiset suuntaviivat ja linjat, joiden toteuttamiseksi sitten yksissä tuumin toimitaan. En liene kovin väärässä, jos uskallan sanoa että näin ei välttämättä ole nyt toimittu. Tehokas elinkeinopolitiikka vaatii omat panostuksensa, mutta ne on osattava kohdentaa siten, että myös haluttua tulosta syntyy.

Keskusta on tyytyväinen talousarvion valmisteluun. Vaikka menojen kasvu talousarviossa on ehkä vähän liian suuri, poliittinen yksimielisyys kaupunginhallituksen käsittelyssä oli ilahduttavaa. Talousarvion loppusumma ei kaupunginhallituksessa kasvanut eikä suuria erimielisyyksiä ollut. Ryhmät tekivät lisäysehdotuksia lähinnä tavoitteisiin ja nämä lisäykset tehtiin yksimielisesti.

Keskustan ehdotuksesta kaupunginhallitus lisäsi elinkeinolautakunnalle tavoitteen, jossa lautakunta velvoitetaan pitämään nykyistä enemmän yhteyttä olemassa oleviin yrityksiin tavoitteena tukea näiden yritysten mahdollisia kasvupyrkimyksiä.

Perusturvalautakunnan talousarvioesityksessä esitettiin neljän uuden hoitajan palkkaamista Tervaskantoon. Keskustan edustajat vastustivat tätä perusturvalautakunnassa. Eikä kaupunginhallituksen ehdotus sisällä näitä toimia. Keskusta on edelleen sitä mieltä, että ennen henkilöstölisäyksiä vanhustenhuollon henkilöstötarpeesta tulee tehdä kokonaisselvitys, huomioidaan myös tuleva Lamminniemeen rakennettavan palvelukeskuksen vaikutus. Keskustan ehdotuksesta kaupunginhallitus lisäsi talousarvioon asiaa koskevan tavoitteen.  

Kaupunginhallitus pyysi talousarvioraamin antamisen yhteydessä hallintokunnilta näkemyksiä niistä keinoista, joilla lähitulevaisuudessa taloutta voitaisiin tasapainottaa. Sivistystoimen ja tekninen toimen vastauksissa, molemmissa, keskeiseksi kustannustekijäksi nostettiin nykyinen kouluverkko ja sen ”kalleus”. En yritä tätä kiistää, mutta esitystapa ja sen voimakkuus huomioiden, olisi kohtuullista, että kouluverkon kalleudesta ja mahdollisista edullisimmista vaihtoehdoista esitetään luottamushenkilöhallinnolle yksityiskohtaisempia laskelmia. Tämä kysymys saattaa konkretisoitua hyvinkin nopeasti, jos Kiiruun koulun valtionosuuksien ehdoksi asetetaan kouluverkkoselvityksen tekeminen. Jos ja kun kouluverkkoasiaan joudutaan ottamaan kantaa, tulee lähtökohtana olla riittävän edistyksellinen ja pitkälle tulevaisuuteen kantava malli.

Talousarvioehdotuksen investointiosan suhteen Keskusta yhtyy kaupunginhallituksen ehdotukseen. Talonrakennuspuolen merkittävimmät investoinnit ovat vanhusten palvelukeskuksen rakentaminen Lamminniemeen ja Kiiruun koulun kohtalo.

Kiiruun koulun osalta talousarviosta voidaan tässä vaiheessa vain todeta, että summa mikä on esitetty, ei varmasti pidä paikkaansa. Keskusta lähtee siitä, että päätökset Kiiruun koulun kohtalosta on tehtävä viipymättä. Jos ja kun koulu korvataan uudisrakennuksella, kustannukset saattavat nousta yli 15 miljoonan euron. Tätä taustaa vasten on ensiarvoisen tärkeää, että pyritään varmistamaan valtionosuuksien saaminen hankkeelle. Keskustan kanta on, että heti kun tarvittavat selvitykset on tehty ja tiedetään mitä koululle tehdään, asiaa lähdetään viemään eteenpäin mahdollisimman nopealla aikataululla.

Julkisen käyttöomaisuuden ehkä puhutuin aihe on Jaatilan silta. Keskusta pitää siltaa tarpeellisena paitsi sen vuoksi että se tukee alueella olevien yritysten toimintamahdollisuuksia ja parantaa olennaisesti alueen liikenneturvallisuutta, silta toteutuessaan antaa Someron keskustaajamalle yhden mahdollisen kasvusuunnan lisää. Mielestämme on kuitenkin syytä vielä pyrkiä saamaan hankkeelle ulkopuolista rahoitusta. Tätä odotellessa on syytä valmistella siltahanketta tekemällä tarpeelliset maanhankinta- ja kaavapäätökset, jotta rahoitusasian ratkettua valmius sillan rakentamiseen on olemassa.

Lopuksi, arvoisa puheenjohtaja. Keskusta tukee kaupunginhallituksen talousarvioesitystä sellaisenaan. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulemme tekemään ehkä pieniä, lähinnä teknisiä muutosesityksiä talousarviokirjan tekstiosiin.  

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talousarvio, ryhmäpuheenvuoro, kiiruun koulu, tero pirttilä, pirttilä, somero