Merkittävät seurakuntavaalit edessämme

Sunnuntai 26.10.2014 - Tauno Matias Roto

roto_matias.jpgPian alkaa seurakuntavaalit. Ennakkoäänestys pidetään 27.-31.10.2014.Täällä Somerolla voi äänestää ennakkoon sekä seurakuntakeskuksessa että kirjastossa.

Kirjastossa voi äänestää ennakkoon maanantaista torstaihin klo 11 - 18 ja perjantaina klo 11 - 16. Seurakuntakeskuksessa voi äänestää ennakkoon maanantaista perjantaihin klo 9 - 18.

Varsinainen äänestyspäivä on isänpäivänä 9.11. klo 11-20. Äänestyspaikka on Someron seurakuntakeskus.

Meillä on erinomaisen hyvä lista sopivia ehdokkaita. Heistä kelpaa valita mieleisensä.

Myös keskustan vaaliohjelma on erinomaisen hyvä. Siinä on pantu mustaa valkoiselle mihin pyrimme.

Edessä olevalla valtuustolla on edessään monta tärkeää päätöstä.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: seurakuntavaalit, somero, Tauno Matias Roto, kirkko, seurakunta

Someron kaupungin tilinpäätös 2013

Sunnuntai 22.6.2014 - Tero Pirttilä

Ryhmäpuheenvuoro 16.6.2014: Tero Pirttilä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

 Arvoisa puheenjohtaja!

Someron kaupungin tilinpäätös päättyneeltä tilikaudelta on hyvä, jopa erinomainen. Viime vuosina alkanut negatiivinen kehitys taittui ja saavutimme takavuosien huippulukuihin verrattavan tuloksen.

Hyvän tuloksen taustalla on kaksi keskeistä tekijää: verotulokertymä kasvoi osin kunnalliveroprosenttiin tehdyn 0,5 %-yksikön  korotuksen seurauksena, osin verotulotilitysrytmiin ja jako-osuuksiin tehtyjen muutosten seurauksena. Näistä ensin mainittu tullee vastaavasti vähentämään kuluvan vuoden verotulokertymää.

Toinen merkittävä ja myönteinen tekijä viime vuoden tuloksen muodostumisessa oli käyttötalousmenojen kasvun taittuminen. Keskustan ryhmä on vuodesta toiseen toistanut huolensa jatkuvasta menojen kasvusta, mikä nyt on siis onnistuttu pienentämään aiemmasta 6 %:sta 2,4 %:iin.

Ottaen huomioon kaupungissa käynnissä ja käynnistymässä olevat mittavat investoinnit, viime vuoden hyvä tulos on tervetullut. Tulevaisuus näyttää kuitenkin varsin synkältä. Maan talous ei näytä piristymisen merkkejä. Kasvuennusteita on korjailtu entistä pienemmiksi mikä ei anna odottaa suuria tulevilta verokertymiltä siitäkään huolimatta, että kaupunginvaltuusto jo toisen kerran perä jälkeen korotti kunnallisveroprosenttia 0,5 %-yksikköä kuluvalle vuodelle.

Suunniteltu kuntien valtionosuusuudistus toteutuessaan saattaa meidät todellisiin vaikeuksiin. 2,5 miljoonan euron leikkaus viiden vuoden kuluessa on täysin mahdoton kun samaan aikaan väestön ikääntymisen ja työttömyyden kasvun seurauksena palvelujen tarve paremminkin kasvaa.

Edelleen jatkunut väestökato on todellinen uhka. Kun väki vähenee ja vanhenee on pystyttävä ratkaisemaan se miten vähemmällä saadaan enemmän?   

Miten meidän sitten pitäisi varautua näihin tulevaisuuden uhkakuviin? On pystyttävä tekemään rohkeita ratkaisuja. Meidän on oltava avoimia uusille toimintatavoille ja –malleille. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa saattaa avata uusia mahdollisuuksia. Toiminoja on edelleen tehostettava ja keskityttävä olennaiseen. Me voimme ylläpitää vain sellaista palveluverkkoa jonka pystymme maksamaan. 9.000 ihmisen palveluja ei voida järjestää kovin monessa paikassa. Uudet investoinnit on hyödynnettävä täysimääräisesti ja vanhoja kalliita rakenteita on purettava.   

Arvoisa puheenjohtaja!

Ehkä olisi hyvä joskus arvioida, vaikka vähän jälkiviisaastikin, jo tehtyjä päätöksiä. Ovatko kaikki viime vuosina esimerkiksi palveluverkkoa koskevat tai investointipäätökset olleet sellaisia, joilla olemme parantaneet  tai vahvistaneet mahdollisuuksiamme selviytyä tulevista talouden haasteista. Ovatko tehdyt päätökset olleet taloudellisia tai lisänneet tehokkuutta. Onko tehdyt päätökset olleet edes kovin edistyksellisia vai onko niin, että kuntalaiset olisivat odottaneet vielä rohkeampia ja tulevaisuuteen suuntautuneita ratkaisuja? Kysyn, mutta en vastaa. Jokainen voi miettiä näitä tykönään.

 Arvoisa puheenjohtaja!

Elinkeinopolitiikka on vaikea laji. Samaan aikaan työpaikat pakenevat maasta ja maan hallituskaan ei ole onnistunut luomaan kasvun eväitä, pitäisi löytää ratkaisuja, joilla kuntaan saataisiin lisää työtä ja toimeliaisuutta ja jos mahdollista, asukasmäärän jatkuva väheneminen voitaisiin tätä kautta taittaa. Elinkeinolautakunnalla oli paljon hyviä tavoitteita, joiden toteutuminen ei edennyt toivotulla tavalla. Tämä kertoo siitä, että kunnan päätöksin työpaikkoja ei synny. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla on silti mahdollisuutensa. Olemassa olevan yrittämisen ja yrittäjyyden tukeminen ja toimintaedellytysten parantaminen sekä uuteen yrittäjyyteen innostaminen lienevät ne keinot jotka kunnalla on käytettävissään. Näissä asioissa edetään kuitenkin pienin askelin, vähän kerrallaan.

Kaavoitus on keskeisellä sijalla silloin kun puhutaan yrittämisen edellytyksistä. Sijainniltaan ja käyttötarkoitukseltaan oikeanlaisten yritystonttien tarjonta on perusedellytys yritystoiminnan syntymiselle. Paitsi, että pitää olla kaavoitettavaa maata, Someron kaupungissa kuitenkin jostain syystä kaavoitus on ollut luvattoman hidasta.

Kunnalla on kaavoitusmonopoli. Paikallisella tasolla käsittääkseni parhaiten tiedetään se minkälaisia maankäytön tarpeita kunnassa on. Joissain tapauksissa ilmeisesti kaavoitus on pysähtynyt erimielisyyteen viranomaistahojen kanssa. Joissain tapauksissa taas asiat eivät ole muuten vaan edenneet. Kaavoituskatsauksesta ilmenee, että meillä on useita vireillä olevia kaavamuutoksia, joille ei ole vuosiin tehty yhtään mitään. Ajantasainen kaavoitus on kuitenkin perusedellytys sille, että kehitystä voidaan viedä eteenpäin ja ylipäätään rakentaa yhtään mitään. Onkin syytä vakavasti pohtia, miten tähän tilanteeseen saataisiin korjaus. Onko esimerkiksi tarpeen, että kaavoituksen poliittista ohjausta tehostetaan vai mikä olisi se keino jolla asiantilaan saataisiin parannusta? Resurssiahan yhdyskuntasuunnittelussa on jo lisätty.

Kaupunginhallitus käsitteli Harju-Härkälä II-vaiheen asemakaavaa kokouksessaan tämän kuun alussa. Asiassa kiinnitti huomiota erityisesti kunnallistekniikan kustannusarvio. On syytä jälleen kiinnittää huomiota siihen, millä keinoilla olemassa olevan kunnallistekniikan ja katuverkon piirissä olevia tyhjiä ja käyttämättömiä tontteja voitaisiin saada käyttöön ja näin hyödyntää jo olemassa olevaa ja maksettua kunnallistekniikka nykyistä enemmän. 

Keskustan ryhmän puolesta totean, että aiomme edelleen jatkaa harjoittamallamme vakaalla ja varovaisella talouspoliittisella linjalla. Haluamme, että taloudelliset resurssit käytetään tehokkaasti. Haluamme turvata kuntalaisille mahdollisimman hyvän palvelutason. Haluamme että kotikaupunkimme säilyy viihtyisänä ja turvallisena asuinpaikkana. Haluamme toimia siten, että henkilöstö kokee kaupungin turvallisena ja luotettavana työnantajana.

Lopuksi arvoisa puheenjohtaja. Keskustan valtuustoryhmän puolesta haluan kiittää kaupungin virkamiesjohtoa ja henkilöstöä päättyneen tilikauden hyvästä tuloksesta.

 Keskustan valtuustoryhmä kannattaa tilinpäätöksen hyväksymistä sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: somero, tilinpäätös 2013, ryhmäpuheenvuoro, Tero Pirttilä, Pirttilä

Someron kaupungin talousarvio 2014

Sunnuntai 15.12.2013 - Tero Pirttilä

Ryhmäpuheenvuoro 11.12.2013: Tero Pirttilä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

 

Arvoisa puheenjohtaja!

Kuntatalouden kiristyminen näkyy selkeästi myös Someron kaupungin ensi vuoden talousarviossa. Käänne kaupungin pitkään jatkuneessa hyvässä taloustilanteessa on ollut näkyvissä jo jonkin aikaa. Ongelma on ollut lähinnä toimintamenojen kova kasvu. Talousarvioiden toteutuessa pääsääntöisesti ennustettua paremmin, ei menojen kasvuun ole, paljosta puheesta huolimatta, kiinnitetty riittävää huomiota.

Kaupunginvaltuusto päätti edellisessä kokouksessaan korottaa kunnallisveroprosenttia 0,5 prosenttiyksikköä 19 prosentista 19,5 prosenttiin. Korotus oli jo toinen peräkkäisinä vuosina. Puolen prosenttiyksikön korotus tekee rahassa n. 500.000 euroa. Kun toimintakuluissa on vajaan kahden miljoonan euron kasvu kuluvaan vuoteen verrattuna, ei tällä yhtälöllä voida kovin pitkään edetä.

Tavoite säilyttää Someron kaupunki itsenäisenä kuntana myös tulevaisuudessa, saa tällä hetkellä laajan poliittisen kannatuksen. Kunnan itsenäisyys ei sinällään ole itseisarvo, vaan paremminkin työväline, jolla keskeisten palvelujen säilyminen lähellä ja ihmisten saatavilla pyritään turvaamaan. Itsenäisyyden säilymisen edellytys on kuitenkin se, että kunta pystyy huolehtimaan kuntalaisten palveluista. Perusedellytys on siis se, että kunnan talous pystytään säilyttämään tasapainoisena.

Talousarvioehdotuksessa vuosikate supistui lopulta vain vajaaseen 280 tuhanteen euroon. Se ei ole paljon ja tarkoittaa sitä että ensi vuoden tuloksen on arvioitu painuvan vajaan kaksi miljoonaa euroa miinukselle.

Tilanne ei ole kovin hyvä kun ajatellaan tulevia tarpeita. Esimerkiksi vanhustenhuoltoon 24 uutta työsuhdetta uuteen tehostetun palveluasumisen yksikköön on iso määrä. Ympäristöterveydenhuollon 16 % menojen kasvu ei ole euromääräisenä suuri, mutta kertoo sen, että isompaan, seudulliseen yhteistyöhön liityttäessä ei ehkä kuitenkaan saavuteta sitä taloudellisuutta, millä asiaa mielellään perustellaan. Kustannusten nousun lisäksi on vaarana, että palvelutaso saattaa samalla heikentyä, mikä on nähtävissä mm. sairaankuljetuksen siirtyessä sairaanhoitopiirin järjestettäväksi.

Uuden Kiiruun koulun rakentaminen n. 15 miljoonan euron kustannuksena on Someron kaupungin kaikkien aikojen suurin yksittäinen investointi. Uuden koulun rakentaminen on välttämätöntä ja on toivottavaa että suunnittelu ja rakentaminen pääsee nopeasti käyntiin. Toivottavaa on myös se, että pystyisimme pitämään kaupungin talouden sellaisessa tilassa, että edes osa investointikustannuksista pystyttäisiin kattamaan tulorahoituksella, ettei velkamäärä pääse nousemaan hallitsemattomaksi.

Merkittävä ja uusi lähivuosiin kohdistuva lisäkustannus on Kiiruun koulun väistötilat. Kustannuksia arvioitaessa on kuitenkin huomioitava se, että nopean ratkaisun löytyminen koulun kriisitilanteessa on hyvä asia. Samoin se, että pääosa väistötiloista pystytään keskittämään samalle alueelle, millä voidaan turvata koulunkäynnin jatkuminen mahdollisimman luontevasti. Väistötilat tulevat olemaan käytössä kaikissa tapauksissa useita vuosia, jolloin on tärkeää että sekä opettajat että oppilaat voivat keskittyä koulutyöhön ilman jatkuvaa kulkemista paikasta toiseen.

Arvoisa puheenjohtaja. Keskeinen kysymys on siis se, miten palvelujen rahoitus pystytään tulevaisuudessa järjestämään. Veronkorotuksilla ei voida edetä kovin pitkälle. Valtionosuudet tulevat pienenemään valtiontalouden kestävyysvajeen paikkaamisen seurauksena. Tehokaskaan elinkeinopolitiikka ei tuo kaupungin tulopuolelle nopeita ratkaisuja. Pystytäänkö palveluja tuottamaan nykyistä tehokkaammin tai edullisemmin? Mitä palveluja kunnan tulee tarjota asukkailleen ja missä laajuudessa? Kuinka paljon järjestetään ns. ei-lakisääteisiä palveluja?

Näiden ja monien muiden kysymysten kesken meidän on pystyttävä tekemään arvovalintoja.

Talouden kiristyessä yhtenä ratkaisuna on ns. rakenteelliset uudistukset. Keinot, joilla palvelurakenteita uudistamalla aikaan saadaan taloudellista ja toiminnallista tehokkuutta ja joiden seurauksena olemassa olevia resursseja pystytään hyödyntämään tehokkaammin itse palvelun tason tai laadun heikentymättä.

Valitettavasti on todettava osittain äsken tehtyyn kouluverkkopäätökseen ja sen valmistelun yhteydessä käytyyn keskusteluun, samoin kuin talousarvioon sisältyvän Rauhankallion kysymykseen viitaten, että poliittista valmiutta suuriin rakenteellisiin uudistuksiin ei kuitenkaan vielä näytä olevan olemassa.

Kuvaavaa on, että koko talousarviokeskustelussa ei ole juurikaan sivuttu tulopuolta. Veronkorotuksen lisäksi ainoa tuloihin tehty korjaus oli kaupunginhallituksen 50.000 euron lisäys puunmyyntituloihin. Näillä ei kahden miljoonan euron toimintamenojen kasvua kateta. Halutaan tai ei, rakenteellisiin uudistuksiin on mentävä. Kysymys on vain siitä, tehdäänkö tämä ennakoidusta ja hallitusti vai jäädäänkö odottamaan äärimmäistä pakkoa ennen kuin halutaan myöntää että entisellä palvelurakenteella ei voida jatkaa.  

Toivon, että kevätpuolella käynnistyvä strategia-työ synnyttäisi tähän asiaan uusia ajatuksia, ehkä jopa linjauksia.

Joka tapauksessa on huolehdittava siitä, että talousarviota jatkossakin toteutetaan erittäin säästäväisesti. Uusien menojen synnyttämistä tulee välttää ja on etsittävä uusia, taloudellisempia ratkaisuja toimintojen järjestämiseen. Tulevaan strategiatyöhön liittyen tuleekin nykyistä selkeämmin määritellä paitsi tavoitteet, myös tavoitteiden saavuttamiseksi käytettävät keinot ja erityisesti arvioida taloudelliset mahdollisuudet.

Kaupunginhallituksessa talousarvion käsittelyssä vallitsi hyvä henki. Paria äänestystä lukuun ottamatta, kaupunginhallitus oli yksimielinen esityksessään. Toivon, että tämä yksimielisyys heijastuisi myös tähän valtuustokäsittelyyn.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talousarvio, somero, talousarvio 2014

Someron kaupungin tilinpäätös 2012

Torstai 27.6.2013 - Tero Pirttilä

Ryhmäpuheenvuoro 24.6.2013: Tero Pirttilä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Arvoisa puheenjohtaja!

Ei ole montaa aikaa siitä, itse asiassa se tapahtui päättyneellä vaalikaudella, kun kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa kysyttiin tällä paikalla että ”kuinka paljon kaupungin pitää tuottaa ylijäämää?” Samoihin aikoihin demariryhmässä mielellään toistettiin lausetta jonka mukaan ”kaupungin tehtävä ei ole tuottaa voittoa.” Nyt tästä kovin teoreettisesta ja väkisin tehdystä ongelmasta näyttää päästäneen eroon. Kaupungin tilinpäätös  alkaa pelottavalla tavalla muistuttaa talousarviota. Kun tuosta salin vasemman ja oikean laidan esittämästä ongelmasta, eli ”liian suuresta” ylijäämästä on nyt päästy, voidaan varmaan kysyä, että onko tämä tilanne nyt sitten jotenkin parempi kuin tuolloin, kun ylijäämää on enää vain viidennes menneiden vuosien huippuluvuista?

Jos takavuosien ylijäämät olisi viety tuolloin toimintamenoihin, olisimme nyt vakavien talouden sopeutustoimien edessä. Nyt jouduttaisiin hakemaan miljoonien säästöjä ja viime vuosien suuret investoinnit olisi joko tehty velaksi tai jätetty kokonaan tekemättä.

Kun puhutaan kuntatalouden heikkenemisestä, usein keskustelu kulkee siihen suuntaa, että suurimmat syyt siihen ovat verotulojen ja valtionosuuksien pieneneminen. Näiden merkitys tulevaisuudessa tulee varmaan korostumaan, mutta kannattaa huomata että Someron kaupungin nyt käsittelyssä olevassa tilinpäätöksessä ylijäämä kutistui sen tähden, että menojen kasvua ei pystytty saamaan hallintaan. Valtionosuudet kasvoivat viime vuonna 1,4 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna ja myös verotuloissa oli vielä pientä kasvua. 6 %:n eli n. kolmen miljoonan euron toimintamenojen kasvu painoi kuitenkin ylijäämän alle 400.000 euron.

Lamminniemeen rakennettavan vanhusten palvelukeskuksen käyttömenot tulevat vuonna 2015 täysimääräisinä. Runsaan kolmenkymmenen työntekijän lisäys aiheuttaa niin suuren menolisäyksen, että siihen on syytä valmistautua huolella.

Valtionosuuksien leikkaukset ja verotulojen mahdollinen väheneminen yhdessä kasvavien toimintamenojen kanssa ajaa kaupungin talouden uuteen tilanteeseen. Mielellämme muistamme taseessa olevaa n. 20 miljoonan euron ylijäämää, joka antaa meille puskuria huonompiin aikoihin.  Se auttaa meitä kuitenkin lähinnä vain täyttämään lain kirjaimen. Se ei tuo meille yhtään lisää rahaa, vaan rahat on löydettävä aivan muualta ja vieläpä niin, että meidän on löydettävä ne ihan itse.

Ei kannata peitellä sitä, että kasvava rahantarve on löydyttävä toiminnan rakenteista. Väestön ikärakenteen muutos, paitsi että luo menopaineita, toisaalta mahdollistaa resurssien siirtämisen paikasta toiseen. Maailma ympärillämme muuttuu ja tekniikka kehittyy. Meillä Somerollakin on syytä muovata palvelurakennetta sellaiseksi, että vastaa se mahdollisimman hyvin tulevaisuuden tarpeisiin. Niinkään ei ole tarpeen pyrkiä ”betonoimaan” olemassa olevia rakenteita, joilla on vastattu menneiden vuosien ja vuosikymmenten tarpeisiin.

Kaupungin palvelurakenteesta käytävä keskustelu kuitenkin osoittaa, että tällaisen ajattelun syntyminen vaatii vielä aikaa. Ajattelutavan muutosta edistäisi se seikka, jota ole aiemminkin peräänkuuluttanut. On pystyttävä laskemaan auki ja esittämään ne taloudelliset vaikutukset, joita rakenteellisilla muutoksilla on mahdollista saada aikaan.

Kun muistetaan suunnitelmissa olevat investoinnit, joista merkittävimmät ovat vanhusten palvelukeskus Lamminniemeen ja Kiiruun koulun uudisrakennus, on selvää että kaupungin velkamäärä lähivuosina nousemaan aivan eri suuruusluokkaan mitä on totuttu. Tulorahoituksella ei näillä vuosikatteilla ole niin isoa merkitystä mihin on totuttu. Suuria investointeja ei pidä kuitenkaan pelätä. Hyvin suunnitellut ja toteutetut investoinnit antavat mahdollisuuksia toimintojen tehostamiseen ja toimintamenojen kasvun hillitsemiseen.

Vaikka Someron kaupungin itsenäisyys on meille tärkeä asia, ei kuntien välistä yhteistyötä pidä pelätä silloin, kun oman kunnan rahkeet eivät välttämässä kaikkeen riitä.

Arvoisa puheenjohtaja!

Toivon ja uskon, että poliittiset ryhmät tunnistavat olemassa olevan taloudellisen tilanteen muutoksen ja että pystyisimme aiempaa enemmän muodostamaan yhteisiä suuntaviivoja sille, miten muuttuneeseen tilanteeseen reagoidaan. Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2014 talousarvioraamin viikko sitten maanantaina. Raamin lähtökohtana on menojen nollakasvu ensi vuodelle. Nykyisessä epävarmassa tilanteessa tämä on hyvä lähtökohta.

Keskustan ryhmän puolesta totean, että aiomme edelleen jatkaa harjoittamallamme vakaalla ja varovaisella  talouspoliittisella linjalla. Haluamme, että taloudelliset resurssit käytetään tehokkaasti kuntalaisten palveluihin. Haluamme turvata kuntalaisille mahdollisimman hyvän palvelutason. Haluamme että kotikaupunkimme säilyy viihtyisänä ja turvallisena asuinpaikkana. Haluamme toimia siten, että henkilöstö kokee kaupungin turvallisena ja luotettavana työnantajana.

Lopuksi arvoisa puheenjohtaja. Keskustan valtuustoryhmän puolesta haluan kiittää kaupungin virkamiesjohtoa ja henkilöstöä päättyneen tilikauden tuloksesta.

Keskustan valtuustoryhmä kannattaa tilinpäätöksen hyväksymistä sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: somero, tilinpäätös, tilinpäätös 2013, tero pirttilä, pirttilä,

Vuosikokouksen kannanotto 25.4.2013

Perjantai 26.4.2013 klo 21:31

Someron kaupungin säilyminen  itsenäisenä kuntana on Keskustan keskeinen tavoite. Keskusta oli ratkaisevassa roolissa aikanaan kun kuntaliitosasiaa käsiteltiin. Jälkikäteen on helppo todeta itsenäisyyden säilyttämisen olleen erittäin viisas päätös.

Someron itsenäisyys tulevaisuudessa ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Maan hallituksen ajama kuntauudistus on vakava uhka Someron itsenäisyydelle. Voimme taistella kuntauudistusta vastaan vain pitämällä kaupungin talouden kunnossa ja huolehtimalla siitä, että kuntalaiset saavat tarvitsemansa palvelut. Hallitus on jo tehnyt merkittäviä leikkauksia kuntien valtionosuuksiin. Ensi vuoden budjettia tehtäessä Somerollakin joudutaan tämän tosiasian eteen. Kaupungin talouden tasapainossa pitäminen edellyttää menokuria.

 Menojen kasvun hillitseminen samanaikaisesti kuntalaisten palvelutarpeen kasvaessa on vaikea yhtälö. Tällaisessa tilanteessa ratkaisuja on haettava toimintojen tehostamisesta ja järkeistämisestä. Palvelurakenteita on muutettava siten, että ylimääräisiä kustannuksia voidaan karsia.

Somerolla on käynnistymässä vanhusten palvelukeskuksen rakentaminen Lamminniemeen ja samaan aikaan käydään keskustelua uuden Kiiruun koulun rakentamisesta ja kouluverkosta. Nämäkin hankkeet on toteutettava siten, että itse toiminnot voidaan järjestää kustannustehokkaasti ja että investoinnit vastaavat riittävän pitkälle tulevaisuuden tarpeisiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsenäisyys, Somero, valtionosuus, Lamminniemi, palvelukeskus, kouluverkko

Someron kaupungin talousarvio 2013

Lauantai 15.12.2012 klo 19:34 - Tero Pirttilä

Ryhmäpuheenvuoro 13.12.2012: Tero Pirttilä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Arvoisa puheenjohtaja!

Someron kaupungin talous on kiristymässä. Kansantalouden painuminen taantumaan, työttömyyden lisääntyminen, verotulojen kasvun pysähtyminen ja valtionosuuksien leikkaukset, yhdessä ja erikseen, samanaikaisesti kun käyttötalouden menot jatkavat kasvua, aiheuttavat sen että viime vuosina totuttuihin vuosikatteisiin ei enää päästä. Käyttötalousmenojen kasvua on hillittävä ja investoinnit tullaan tekemään yhä enemmän velkarahalla.

Uusi tilanne velvoittaa kaupungin päättäjät entistä tarkempaan harkintaan sen suhteen, millä tavalla eri toiminnot järjestetään. Pystytäänkö tuottavuutta ja tehokkuutta lisäämään. Löytyykö uusilta, tulevilta valtuutetuilta riittävästi rohkeutta ja avarakatseisuutta siihen, että asioita voitaisiin järjestää toisin kuin mitä on totuttu? Osaammeko katsoa riittävän kauas kunnan rajojen ulkopuolelle mitä maailmassa tapahtuu, vai käperrymmekö omaan kyläpolitiikkaamme, jossa liian usein ja liian helppona ratkaisuna on tapana esitettää  rahan ja/tai henkilöstön lisäämistä. Onko uskallusta puuttua olemassa oleviin rakenteisiin ja sitä kautta löytää talouteen liikkumavaraa ja tehdä tulevaisuuteen kantavia ratkaisuja? On parempi tapa pyrkiä ratkaisemaan asiat itse kuin se, että odotetaan kunnes muut tulevat sanomaan mitä on tehtävä. 

Kaupunginvaltuusto päätti viime kokouksessaan korottaa tuloveroprosenttia nykyisestä 18,5 %:sta 19 %:iin. Tämä tuo kaupungin kanssaan n. puolen miljoonan lisäyksen. Yleisen kiinteistöveroprosentin 0,1 %-yksikön korotus tuo vajaat 100.000 euron lisän. Kun käyttömenojen kasvu talousarviossa on 2,0 miljoonaa euroa, jokainen ymmärtää että tämä tie on kuljettu nopeasti loppuun.  Ratkaisu on löydyttävä tulopohjan laajennuksesta ja/tai menojen hillitsemisestä.

Veronkorotusta sinällään ei voida pitää hyvänä ratkaisuna, vaikka tänä päivänä myös kuntaveron ollessa melko progressiivinen, korkea veroprosentti ei kerrokaan koko totuutta. On muistettava että Somerollakin todellinen eli ns. efektiivinen vero on alle 13 prosenttia. Verojen korottaminen kertoo siitä, että kunnan rahantarve on lisääntynyt. Jos se ei ole johdu lisääntyneistä palveluista tai kasvaneesta palvelutarpeesta, se voi johtua myös siitä, että kunta toimii tehottomasti. Jokaisen, myös kunnan, on muuttuvassa maailmassa pyrittävä tulemaan tuloillaan toimeen. Maksetut verot on aina pois muusta talouden kierrosta. Sen vuoksi on olennaista, että myös kunta järjestää toimintonsa kustannustehokkaasti.                                           

Nykyisessä taloustilanteessa ja globaalin keskittämiskehityksen vallitessa yritystoiminnan ja sitä kautta työpaikkojen lisääminen ei ole nopea tie kaupungin taloustilanteen parantamiseen. Se lienee kuitenkin ainoa tapa löytää asiaan kestävä ratkaisu. Somero ei kuitenkaan ole näissä asioissa yksin, vaan monet kunnat painiskelevat samojen ongelmien kanssa. Elinkeinopolitiikka on kuitenkin nostettava nykyistä keskeisemmälle sijalle kaupungin toiminnassa. Myös poliittisten ryhmien kunnostauduttava siinä, että pystytään löytämään elinkeinopolitiikalle yhteiset suuntaviivat ja linjat, joiden toteuttamiseksi sitten yksissä tuumin toimitaan. En liene kovin väärässä, jos uskallan sanoa että näin ei välttämättä ole nyt toimittu. Tehokas elinkeinopolitiikka vaatii omat panostuksensa, mutta ne on osattava kohdentaa siten, että myös haluttua tulosta syntyy.

Keskusta on tyytyväinen talousarvion valmisteluun. Vaikka menojen kasvu talousarviossa on ehkä vähän liian suuri, poliittinen yksimielisyys kaupunginhallituksen käsittelyssä oli ilahduttavaa. Talousarvion loppusumma ei kaupunginhallituksessa kasvanut eikä suuria erimielisyyksiä ollut. Ryhmät tekivät lisäysehdotuksia lähinnä tavoitteisiin ja nämä lisäykset tehtiin yksimielisesti.

Keskustan ehdotuksesta kaupunginhallitus lisäsi elinkeinolautakunnalle tavoitteen, jossa lautakunta velvoitetaan pitämään nykyistä enemmän yhteyttä olemassa oleviin yrityksiin tavoitteena tukea näiden yritysten mahdollisia kasvupyrkimyksiä.

Perusturvalautakunnan talousarvioesityksessä esitettiin neljän uuden hoitajan palkkaamista Tervaskantoon. Keskustan edustajat vastustivat tätä perusturvalautakunnassa. Eikä kaupunginhallituksen ehdotus sisällä näitä toimia. Keskusta on edelleen sitä mieltä, että ennen henkilöstölisäyksiä vanhustenhuollon henkilöstötarpeesta tulee tehdä kokonaisselvitys, huomioidaan myös tuleva Lamminniemeen rakennettavan palvelukeskuksen vaikutus. Keskustan ehdotuksesta kaupunginhallitus lisäsi talousarvioon asiaa koskevan tavoitteen.  

Kaupunginhallitus pyysi talousarvioraamin antamisen yhteydessä hallintokunnilta näkemyksiä niistä keinoista, joilla lähitulevaisuudessa taloutta voitaisiin tasapainottaa. Sivistystoimen ja tekninen toimen vastauksissa, molemmissa, keskeiseksi kustannustekijäksi nostettiin nykyinen kouluverkko ja sen ”kalleus”. En yritä tätä kiistää, mutta esitystapa ja sen voimakkuus huomioiden, olisi kohtuullista, että kouluverkon kalleudesta ja mahdollisista edullisimmista vaihtoehdoista esitetään luottamushenkilöhallinnolle yksityiskohtaisempia laskelmia. Tämä kysymys saattaa konkretisoitua hyvinkin nopeasti, jos Kiiruun koulun valtionosuuksien ehdoksi asetetaan kouluverkkoselvityksen tekeminen. Jos ja kun kouluverkkoasiaan joudutaan ottamaan kantaa, tulee lähtökohtana olla riittävän edistyksellinen ja pitkälle tulevaisuuteen kantava malli.

Talousarvioehdotuksen investointiosan suhteen Keskusta yhtyy kaupunginhallituksen ehdotukseen. Talonrakennuspuolen merkittävimmät investoinnit ovat vanhusten palvelukeskuksen rakentaminen Lamminniemeen ja Kiiruun koulun kohtalo.

Kiiruun koulun osalta talousarviosta voidaan tässä vaiheessa vain todeta, että summa mikä on esitetty, ei varmasti pidä paikkaansa. Keskusta lähtee siitä, että päätökset Kiiruun koulun kohtalosta on tehtävä viipymättä. Jos ja kun koulu korvataan uudisrakennuksella, kustannukset saattavat nousta yli 15 miljoonan euron. Tätä taustaa vasten on ensiarvoisen tärkeää, että pyritään varmistamaan valtionosuuksien saaminen hankkeelle. Keskustan kanta on, että heti kun tarvittavat selvitykset on tehty ja tiedetään mitä koululle tehdään, asiaa lähdetään viemään eteenpäin mahdollisimman nopealla aikataululla.

Julkisen käyttöomaisuuden ehkä puhutuin aihe on Jaatilan silta. Keskusta pitää siltaa tarpeellisena paitsi sen vuoksi että se tukee alueella olevien yritysten toimintamahdollisuuksia ja parantaa olennaisesti alueen liikenneturvallisuutta, silta toteutuessaan antaa Someron keskustaajamalle yhden mahdollisen kasvusuunnan lisää. Mielestämme on kuitenkin syytä vielä pyrkiä saamaan hankkeelle ulkopuolista rahoitusta. Tätä odotellessa on syytä valmistella siltahanketta tekemällä tarpeelliset maanhankinta- ja kaavapäätökset, jotta rahoitusasian ratkettua valmius sillan rakentamiseen on olemassa.

Lopuksi, arvoisa puheenjohtaja. Keskusta tukee kaupunginhallituksen talousarvioesitystä sellaisenaan. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulemme tekemään ehkä pieniä, lähinnä teknisiä muutosesityksiä talousarviokirjan tekstiosiin.  

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talousarvio, ryhmäpuheenvuoro, kiiruun koulu, tero pirttilä, pirttilä, somero

Keskustan kunnallisvaaliehdokkaille!

Maanantai 29.10.2012 - Tero Pirttilä

pirttila_tero.jpgKunnallisvaalit on nyt käyty. Someron Keskustan osalta vaalit menivät hyvin. Yhden lisäpaikan saaminen tilanteessa, jossa perussuomalaiset lisäsivät kannatustaan yleisesti koko maassa, on pidettävä torjuntavoittona. Ikävämpi puoli vaalituloksessa oli se, että vaaliliittokumppanimme kristillisdemokraatit menettivät molemmat paikkansa ja vaaliliiton paikkamäärä putosi yhdellä.
 
Jatkoa ajatellen vaalitulos on hyvin selkeä. Oikeastaan ei ole kuviteltavissa sellaisia yhteistyökuvioita, joilla joku tai jotkut ryhmät pystyisivät yhdessä saamaan lisäpaikkoja. Tavallaan kaikki puolueet ovat nyt omillaan paikkojen suhteen. 
 
Kuten taas todistettiin, vaalitulos on aina yllätyksellinen. Puolueiden äänimäärien ja kannatuksen vaihtelun lisäksi myös henkilökohtaiset äänimäärät eri ehdokkailla saattavat vaihdella suuresti eri vaaleissa. Seuraavaan valtuustoon tulee 16 uutta valtuutettua eli lähes puolet valtuustosta vaihtuu. Keskustan ryhmässä vaihtuu seitsemän jäsentä.
 
Vaaleissa ei koskaan kaikki tule valituksi. Kaupunginvaltuuston jäsenyys ei kuitenkaan ole ainoa mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin eikä se yksistään takaa vaikutusmahdollisuuksia. Lautakunnan jäsenyys tai aktiivinen osallistuminen Keskustan toimintaan saattaa olla jopa tehokkaampi vaikutuskanava. Oma aktiivisuus, osallistuminen, tärkeiden asioiden esillä pitäminen ja oman ryhmän luottamus ovat niitä tekijöitä, joiden avulla asioihin vaikutetaan.
 
Omasta ja Keskustan kunnallisjärjestön puolesta esitän parhaat kiitokset kaikille ehdokkaille ja onnittelut valituksi tulleille. Erityinen kiitos niille, jotka omalla työpanoksellaan ja ahkeruudellaan tekivät koko kampanjan mahdolliseksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunnallisvaalit, keskusta, somero, vaalit, valtuusto, kunnanvaltuusto

Keskustan ryhmäpuheenvuoro 25.6.2012

Tiistai 24.7.2012 - Niina Mikkola

ARVOISA PUHEENJOHTAJA, 

Tässä se on taas kerran, SOMERON KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS menneeltä vuodelta - kirjoissa ja kansissa, tilintarkastajien ja tarkastuslautakunnan tarkastamana - siitä huolimatta, että osa hallituksen jäsenistä jätti sen allekirjoittamatta. Mielenkiintoinen mielenilmaus sinänsä, tilinpäätöksen tiedoissahan ei ollut mitään totuuden vastaista eikä allekirjoittamatta jättäminen poista vastuuta menneen vuoden päätöksistä tai päättämättä jättämisistä.  

Tilinpäätös on aika tavalla suunnitellun mukainen mukainen, joskin tulokseltaan parempi. Salon Seudun, Suomen ja koko Euroopan laajuisesta taloudellisesta ahdingosta huolimatta Someron tilinpäätös oli tulokseltaan 1,5 milj. euroa ylijäämäinen mutta puoli miljoona euroa alhaisempi kuin vuotta aiemmin ja on todettava, että suunta on valitettavasti edelleen laskeva. 1,5 miljoonaa on meille ja Somerolle lähes elinehto mutta jo Suomenkin mittakaavassa pieni raha Euroopan talousalueesta puhumattakaan – Helsinki maksoi yli miljoona euroa, jotta Guggenheim-hanke saatiin edes keskusteluasteelle... Ehkä eräs syy siihen miksi suuret organisaatiot eivät aina ole kustannustehokkaita – kun puhutaan vain miljoonista, rahan todellinen arvo tahtoo vääristyä. 

Usein kaupunkia ja luottamushenkilöitä - etenkin keskustalaisia luottamushenkilöitä - on syylllistetty ylijäämäisistä tilinpäätöksistä. Nyt kun katselee ympärilleen, on kaikkien viimeistään ymmärrettävä, että ainoa kestävä tie niin kuntataloudessa kuin kotitalouksissakin on se, että menot eivät saa ylittää tuloja. Ilman + merkkisiä katteita monet investoinnit kuten uimahalli, olisivat olleet mahdottomia toteuttaa. Ilman hyvää taloudellista tilannetta emme voisi seisoa näin vankasti Someron itsenäisyyden takana ja olisimme todennäköisesti joutuneen viikko sitten hallituksessa antamaan talousarvion laadintaohjeissa määräyksiä leikkauksista ja säästöistä - mutta kiitos hyvin hoidetun talouden, kiitos järkevän ja harkitsevaisen keskustalaisen kunnallispolitiikan, selvisimme toistaiseksi kevyemmillä toimenpiteillä. Liialliseen optismiin ei kuitenkaan pidä sortua, sillä talouskriisiä ei vielä ole voitettu. Niinpä kaupunginhallitus edellyttikin hallintokuntia laatimaan suunnitelmat edelleen kiristyvän talouden varalle. 

On totta, että suurin kiitos hyvästä tuloksesta kuuluu kaupungin henkilöstölle. Voimme todeta, että henkilöstö on omalla työpanoksellaan ja sitoutumisellaan mahdollistanut sen, ettei lomautuksiin tai henkilöstöleikkauksiin ole tarvinnut turvautua - päinvastoin, joissain yksiköissä henkilöstöä on kyetty jopa lisäämään. 

Osittain siirtyneiden rakennusinvestointien vuoksi mutta myös hyvän tuloksen seurauksena menneellä tilikaudella ei ole tarvinnut nostaa uutta lainaa vaan olemme kyenneet lyhentämään vanhaa lainaa hieman alle puoli miljoonaa euroa. Alhainen lainataso antaa kuluvalle ja tuleville tilikausille paremmat mahdollisuudet selviytyä tilinpäätöksessä mainituista riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä niiden aiheuttamista investointitarpeista. Menneiden vuosien tapaan suurimmat ja vaikeimmin hallittavat riskit sijoittuvat perusturvaan, joka on suurin kaupungin hallintokunnista. Suurimmat paineet ovat vanhustyön osa-alueella – jonka vaikutukset heijastuvat yhtälailla kansanterveystyön ja koko perusturvan alueelle. Viimevuonna erikoissairaanhoidon menot pysyivät hyvin talousarviossa mutta sosiaalityön puolella ylityksiä on syntynyt niin lastensuojelun kuin vammaispalveluidenkin osalta. Myös teknisellä puolella on huomattavia rakenteellisia riskejä kuten Kiiruunkoulu sekä uimahallin alkuperäisen urakkasopimuksen purkaminen. 

Viime tilikaudella yksi eniten puhuttaneita aiheita oli ryhmäkodin laajennus ja toteutumattomuus. Sen taustalla ei siis ollut salaliitto tai paha tahto vaan moneen kertaan menneen ja jo kuluvankin tilikauden aikana mainittu, perusturvan ja Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen käymien neuvottelujen viivästyminen - joka viivytti prosessia keväästä syksyyn. Tällä hetkellä voimme olla asian tilaan varsin tyytyväisiä - palvelutalo on lopulta nousemassa Lamminniemeen tilavampana, toimivampana ja edullisempana kuin Tervaskantoon toteutettava vaihtoehto olisi ollut. Nyt vaaditaan kärsivällisyyttä ja kykyä turvata ikäihmisten turvallisuus ensivuoden marraskuuhun olemassaolevien hoitoratkaisuiden turvin. Keskustan valtuustoryhmän mielestä on tärkeää, että vanhustyön kehittämisen lisäksi kaupunki voi omalta osaltaan olla turvaamassa Lamminniemen toiminnan kehittymistä ja sen työpaikkojen säilymistä. 

Toinen valtuustossa ja valtuuston ulkopuolella useasti toistunut aihe on ollut raakamaan hankinta teollisuuden tarpeisiin. On totta, että maata tarvitaan mutta maata ei voida hankkia minkälaisilla ehdoilla hyvänsä. Niin virkamiesten kuin luottamushenkilöidenkin on tunnettava vastuunsa siitä, että tehdyt sopimukset eivät ole kohtuuttomia ja niiden lunastaminen on kaikissa oloissa mahdollista. Pakkolunastuksiin ei myöskään ole haluttu lähteä, joten ainoa tie on neuvottelujen ja tunnustelujen kärsivällinen jatkaminen. Toimettomana asian kanssa ei ole oltu. 

Useita valtuustokausia puhuttanut aihe on väkiluvun aleneminen. Viimevuonna väkiluku laski vajaalla 70 hengellä. Tästä lähtömuuttuoa oli 15 henkilöä ja kuolleisuuden aiheuttamaa väestökatoa runsas 50 henkeä. Kyseisestä tilanteesta keskusta ei katso voivansa ottaa yksin syytä niskoilleen vaikka sitä toistuvasti on meille yritetty vierittää. Koko Salon kaupungin alueella vajaan kahden tuhannen asukkaan edestakainen muuttovirta jäi viime vuonna plussalle hieman yli 20 henkeä, joten siihen verrattuna Somero on pärjännyt kotuullisesti vaikka pisteitä tässä kisassa jaetaankin vasta kun tulos jää plussan puolelle. 

Positiivinen asia viimevuodelta oli työttömyysasteen hienoinen kääntyminen laskuun Somerolla, minkä seurauksena Somero pääsi Varsinais-Suomen ja koko Suomen kanssa samalle viivalle. Tämä asia jäi kuitenkin kovin lyhytaikaiseksi iloksi, koska Nokian tänä vuonna julkistamat irtisanomiset viimevuotisten lisäksi vaikuttavat koko Salon seutukuntaan ja työttömien määrä tulee väistämättä kääntymään uudelleen kasvuun. Tilanteen laajuus edellyttää välittömiä toimenpiteitä, vaikka seuraukset näkyvätkin vasta viiveellä. Kaikkiaan voidaan todeta, että satsaukset työtoiminnan tiloihin ja kaupungin työtoiminnan ja EkoCityn toimintojen yhdistäminen oli onnistunut toimenpide – toiminta tavoittaa Somerolla 50-80 henkilöä. Tosiasiassa työpaikkojen saaminen paikkakunnalle olisi välttämätöntä ja ratkaisisi useampiakin ongelmia. Oikeaa kiveä ei kuitenkaan vielä kukaan ole tässä asiassa osannut kääntää - vaikka yritys on ollut kova. Hieno asia on, että Ärm-rahoilla on laskennallisesti kyetty saamaan paikkakunnalle 23 uutta työpaikkaa, aika sitten näyttää, kuinka monta työpaikkaa toteutuu – toivomme tietysti, että mahdollisimman monta. 

Koko konsernin tilinpäätöksestä puhuttaessa, voidaan todeta, että sen tulos mukailee aika tavalla kaupungin tulosta - velkamäärän ollessa suurempi. On kuitenkin todettava, että pääsääntöisesti yhtiöiden toiminta on terveellä pohjalla. Kaikkiaan kaupungin pitäisi entistä enemmän seurata yhtiöidensä toimintaa - toisin sanoen kaupunginhallituksen tulisi jatkossa käyttää nykyistä voimakkaammin omistajalle kuuluvaa valtaa yhtiöissä. Omistajaohjausta tulee tehostaa ja selkiinnyttää. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että kaupungin edustajat saavat riittävät ja tarpeelliset evästykset kokouksiin ja ovat tietoisia siitä, ketä ovat edustamassa. 

Lomituspalvelulain mukainen, perusteetta maksetun korvauksen takaisinperintä on aiheuttanut aika tavalla keskustelua ja johtanut osaltaan jopa kaupunginjohtajan erottamishankkeeseen. Asia on huomattava ja summa suuri mutta on uskomatonta, että tämänhetkisessä kuntatilanteessa, jossa kuntia ollaan väkipakolla muutenkin ajamassa alas – ryhdytään hankkeeseen, joka riskeeraa koko Someron kaupungin olemassaolon. Keskustan valtuustoryhmän kanta tässä tilanteessa, jossa syyttömistäkin on tehty syyllisiä, on odottaa puolueettoman tutkimuksen valmistumista ja vasta sen sen jälkeen tehdä päätökset tarvittavista toimenpiteistä. 

Viimevuonna valtionosuudet olivat yhtä suuret kuin verotulokertymä eli yli 22 milj. euroa ja toimintatuotot noin 7,5 milj. euroa - eikä näiden tulojen kasvuodotukset tälle vuodelle ole kovin suuret. Tästä huolimatta menopuolella on korotuspaineita, esimerkkinä uimahallin käyttökustannukset sekä uuden palvelutalon ja asuntolan käyttöönotto. Tämä yhtälö on kunnan talouden ja palveluiden kannalta aikamoinen riski - etenkin, kun hallitus on jo alkuvuoden aikana tehnyt linjauksia, jotka uhkaavat Someron kaltaisten kuntien valtionosuuksia. Siitä huolimatta keskustan valtuustoryhmä näkee mahdollisuuden selviytyä tilanteesta ja pitää tärkeimpänä asiana Someron itsenäisyyden säilyttämisen ja palveluiden turvaamisen. 

On kolme asiaa, jotka kulkevat käsi kädessä: hyvä talous, itsenäisyys ja lähipalvelut - kolme asiaa, jotka ovat aina olleet päällimmäisenä keskustalaisessa päätöksenteossa, kolme tärkeää asiaa, jotka ovat toteutuneet myös viime tilikaudella. Keskustan valtuustoryhmän mielestä tärkeää on turvata taloudelliset edellytykset myös tulevina vuosina, koska se on ainoa avain palveluiden, etenkin lähipalveluiden ja itsenäisyyden säilyttämiseen. Tämä ei ole helppo tehtävä vaan edellyttää harkintaa ja vaikeitakin päätöksiä - toiminintojen tehostamista ja resurssien oikeaa kohdentamista - kaikki menolisäykset tulee tarkoin harkita. Toisaalta tästä asiasta keskusta on tottunut aiemminkin kantamaan vastuun. Se että kaupunki toimii taloudellisesti ja säästäväisesti, on tietysti kaikkien kuntalaisten etu mutta ennen kaikkea tärkeää niille kuntalaisille, jotka ovat vain ja ainoastaan kaupungin palveluiden varassa. 

Valitettavasti viimevuoden valtuustotyöskentely oli kaikkea muuta kuin yhteistyötä kohentavaa, valtuusto toisensa jälkeen kiisteltiin asiasta kuin asiasta - siihenhän demokrattinen päätöksenteko tietysti antaa mahdollisuuden - ja jokainen valtuutettu itse päättää keskittyykö työskentelyssä varsinaiseen asiaan vai onko painopiste asian vieressä. 

Viimevuoden tilinpäätös kuitenkin näyttää, että olemme kaikesta huolimatta onnistuneet tekemään Someron kannalta rakentavia ja kestävää kehitystä edistäviä päätöksiä. Hyvin mennyt tilikausi, itseasiassa monta hyvin mennyttä tilikautta peräkkäin, antavat Someron kaupungille mahdollisuudet edelleen selvitä valtion asettamista lakisääteisistä velvoitteista. Niinpä meillä on perustellut edellytykset puolustaa olemassaoloamme itsenäisenä Someron kaupunkina. Keskustan valtuustoryhmä yhtyy tilintarkastajan lausuntoon ja esittää tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä muille tilivelvollisille lukuunottamatta lomasihteeriä, jonka osalta lopullinen päätös siirtyy myöhemmäksi, koska tutkimukset lomituspalveluiden osalta ovat kesken. 

Tilintarkastajan ja tarkastuslautakunnan huomautus sisäisen valvonnan edellyttämästä riskien kartoituksesta on huomioitu ja kaupunginhallitus on edellyttänyt tehtäväksi riskien kartoituksen - joten asia on tältäkin osin etenemässä. 

Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää koko kaupungin ja kaupunkikonsernin henkilöstöä menneestä tilikaudesta ja hyvän tuloksen saavuttamisesta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tilinpäätös, somero, kaupuni

« Uudemmat kirjoitukset