Someron kaupungin talousarvio 2018

Maanantai 11.12.2017 klo 21:09 - Riitta Ryhtä

Ryhmäpuheenvuoro 11.12.2017: Riitta Ryhtä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Arvoisa puheenjohtaja,

hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat!

Lähtökohdat vuoden 2018 talousarvion laadinnalle olivat vaikeat. Valtionosuuksiin arvioidut yli miljoonan euron leikkaukset pakottivat valtuuston korottamaan tuloveroprosenttia.  Muilla keinoin aukkoa ei olisi pystytty täyttämään. Someron nykyiselläänkin varsin edullisesti tuotetuista palveluista ei olisi hevin löytynyt leikattavaa. Veronkorotuksella valtionosuuksien pienenemisestä arvioitiin pystyttävän kattamaan noin puolet.

Päätettävänämme olevassa talousarvioesityksessä vuosikate on pystytty kuitenkin nostamaan lähes puoli miljoonaa plussan puolelle ja tulos on vain hitusen pakkasella - kiitos arvioitua pienemmän valtionosuuslaikkauksen ja satunnaiserien, joita odotetaan syntyvän sote-kiinteistöjen myynnistä. Satunnaiserillä ei jatkossa kuitenkaan tuloksia tehdä, joten sopeuttamistarvetta tulee lähivuosina varmasti olemaan. Varsinkin kun velkamäärä on kasvussa ja verotulot sote- ja maakuntauudistuksen myötä laskevat radikaalisti. Tosin taseeseen aiempina vuosina kertyneet mittavat voittovarat sallivat muutaman tappiollisenkin vuoden.

Käyttötalouden osalta tuleva vuosi mennään pitkälti nykyisellä palvelurakenteella. Vaikka suunnitelmaan sisältyy Rauhankallion ryhmäkodin lakkauttaminen ja Tervaskannon tehostetun palveluasumisen yksikön myyminen, eivät ne aiheuta mainittavaa muutosta käyttötalouteen. Vanhusten hoitotarve ei edellä mainittujen toimenpiteiden vuoksi muutu. Rauhankallion lakkautus oli välttämätöntä AVI:n vaatimusten vuoksi. Valtuuston lakkautuspäätökseen sisältyvä vaatimus asukkaiden palvelutarpeita vastaavien jatkopaikkojen löytymisestä Somerolta, ja muutosprosessille annettu vuoden siirtymäaika, toivottavasti takaavat asukkaille onnistuneen muuton uuteen asuinpaikkaansa.

Nyt tehty lakkautuspäätös luo myös mahdollisuuden kehittää Somerniemen alueen varhaiskasvatus- ja koulupalveluista järkevän kokonaisuuden, joka turvaa alueen vetovoimaisuuden asuinpaikkana myös tulevaisuudessa. Kaupunginhallitus kasvatti Keskustan esityksestä yksimielisesti Somerniemen päiväkodin rakennusinvestointiin ensi vuodelle varattavan määrärahan 100 000 euroon. Investointiin on varattu vuosille 2018 ja 2019 yhteensä 265 000 euroa. Keskusta kannattaa päiväkodin sijoittamista samaan pihaan Oinasjärven koulun kanssa. Lähekkäin sijaitsevat päiväkoti ja koulu tukevat toisiaan monin tavoin.

Somerniemen päiväkoti-investointi on ensimmäinen kaupunkistrategian mukainen toimenpide, jolla kehitetään Somerniemen alueen palveluja. Strategian mukainen kehittämiskohde on myös Pitkäjärvi, missä sijaitsee toinen Someron kahdesta kyläkoulusta. Investointisuunnitelmassa Pitkäjärven koulurakennuksen saneeraamiseen ja uudisrakentamiseen on varattu suunnittelumääräraha ensi vuodelle ja varsinainen investointi toteutettaisiin vuonna 2019. Vuosikymmeniä odotettua investointia ei ole enää varaa lykätä.

Tulevan vuoden euromääräisesti suurin yksittäinen investointi on Kiiruun koulukeskus, jonka muuttovalmiiksi saattaminen nielee vielä kolmisen miljoonaa euroa. Uusi koulu tulee olemaan kaikkien somerolaisten yhteinen oppimiskeskus, jonka toimintaa tukee samalla alueella sijaitsevat uimahalli, monitoimitalo, kirjasto ja Kiiruun kulttuuritalo. Uuden koulukeskuksen merkitystä Somerolle ja somerolaisille pystymme arvioimaan vasta kun se on otettu käyttöön, mutta uskon, että se tulee edistämään asukkaiden hyvinvointia ja lisäämään lapsiperheiden halukkuutta perustaa kotinsa Somerolle.

Lähes kahdeksan miljoonan euron investointibudjetin euromääräisesti merkittävin kokonaisuus löytyy kuitenkin infra-investoinneista. Ruunalan teollisuusalueen ja Kohnamäen omakotialueen kunnallistekniikan rakentamiseen ja hulevesiverkostojen ostamiseen Someron vesihuolto Oy:ltä sekä verkoston perusparannukseen ja laajennukseen uppoaa kaupungilta yli kaksi miljoonaa euroa. Kun siihen lisätään tytäryhtiöiden investoinnit, puhutaan jo useiden miljoonien eurojen satsauksesta. Varsinkin jäte- ja hulevesiverkostoihin ja jäteveden käsittelyyn joudutaan tulevinakin vuosina sijoittamaan suuria summia.

Arvoisa puheenjohtaja!

Kaupunginhallituksessa talousarvioesityksestä äänestettiin vain kerran, ja esitykseen tehdyt tavoite- ja määrärahamuutokset hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestykseen päädyttiin Sosialidemokraattien esitettyä määrärahalisäystä perhepäivähoitajien palkkojen korotusta varten. Esitys kuitenkin kaatui äänestyksessä Keskustan ja Kokoomuksen äänestäessä pohjaehdotuksen mukaan.

Haluan korostaa, että Keskustan valtuustoryhmä arvostaa perhepäivähoitajien työtä ja tiedostaa siihen liittyvät ongelmat, kuten pienehköt kulukorvaukset ja palkat. Kaupungin tulee kuitenkin henkilöstöpolitiikassaan toimia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, eikä yhden työntekijäryhmän merkittävä palkankorotus, ilman kokonaisuuden huomioimista, ole järkevää palkkapolitiikkaa. Ratkaisut tulee aina tehdä työnantajan ja työntekijäjärjestöjen välisten neuvottelujen pohjalta johdonmukaista työnantajapolitiikkaa noudattaen.

Keskustan valtuustoryhmä tukee kaupunginhallituksen esitystä vuoden 2018 talousarvioksi.

Omasta ja Keskustan valtuustoryhmän puolesta haluan kiittää kaupungin koko henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä kuluneesta vuodesta ja toivottaa rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talousarvio 2018, somero, someron keskusta, riitta ryhtä, ryhtä,

Somerniemen päiväkoti samaan pihaan koulun kanssa

Keskiviikko 29.11.2017 klo 19:24

Someron Keskusta ry:n syyskokouksen kannanotto 23.11.2017

Someron strategiassa Oinasjärvi ja Pitkäjärvi ovat nimetty kehitettäviksi kylätaajamiksi. Näissä kylissä sijaitsevat Someron ainoat jäljellä olevat kyläkoulut ja molemmissa paikoissa on myös päiväkoti. Somerniemellä päiväkodin tiloissa on ollut ongelmia sisäilman kanssa ja tilat ovat käymässä pieniksi tarpeeseen nähden. Pitkäjärven päiväkodilla on hyvät tilat, mutta koulun tilat ovat puutteelliset.

Someron kaupunginhallitus esittää ensi vuodelle 100 000 euroa Oinasjärven päiväkodin talonrakennusinvestointiin hankkeen käynnistymisen varmistamiseksi. Someron Keskusta ry. kannattaa ehdotusta. Somerolla myös kylätaajamien päiväkodeilla tulee olla asianmukaiset tilat.

Someron Keskusta kannattaa päiväkodin sijoittumista samaan pihaan Oinasjärven koulun kanssa. Lähekkäin sijaitsevat päiväkoti ja koulu tukevat toisiaan monin tavoin. Lasten kuljetusten järjestäminen on helpompaa ja ykkös- ja kakkosluokkalaisten iltapäivähoito voidaan järjestää päiväkodin puolella. Myös ruokahuolto ja siivous pystytään hoitamaan ilman turhia siirtymisiä. Ratkaisu on hyvä myös lasten kannalta, kun koulun ympäristö tulee tutuksi jo päiväkodissa.

Somero on iso kunta. Varhaiskasvatusta tulee olla saatavilla myös haja-asutusalueilla.  Somerniemellä ja Pitkäjärvellä järkevintä on sijoittaa päiväkodit koulujen yhteyteen.  Nyt on aika laittaa Somerniemen päiväkodin tila-asiat kuntoon. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: somerniemi, päiväkoti, someron keskusta, pitkäjärvi,

Someron kaupungin tilinpäätös 2016

Tiistai 13.6.2017 klo 19:59 - Riitta Ryhtä

Ryhmäpuheenvuoro 12.6.2017: Riitta Ryhtä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Arvoisa puheenjohtaja,

hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat!

Olemme kokoontuneet alkavan valtuustokauden ensimmäiseen kokoukseen. Keskustan valtuustoryhmän puolesta haluan toivottaa sekä uudet että aiemmin mukana olleet valtuutetut tervetulleeksi rakentamaan Somerosta hyvinvoivien ihmisten elinvoimaista yhteisöä. Työtä on paljon, mutta yhteen hiileen puhaltamalla tulemme varmasti onnistumaan.

Vielä tänään katsomme hetken menneeseen käsitellessämme vuoden 2016 tilinpäätöstä. Käsissämme olevat asiakirjat ovat viime vuosien tapaan varsin miellyttävää luettavaa. Tilikauden tulos on lähes 3,8 miljoonaa euroa plussalla. Tosin suurin osa ylijäämästä on muodostunut konsernin sisäisestä vuokra-asuntokaupasta ja Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen osakekannan siirtymisestä kaupungin omistukseen Someron Seudun Kuntokotiyhdistyksen purkauduttua. Viivan alle on kuitenkin jäänyt lähes 400 000 euroa ilman edellä mainittuja satunnaiseriäkin. Varsin hyvä tulos, kun talousarvio oli tehty parin miljoonan euron verran alijäämäiseksi.  

Lamminniemen hyvinvointikeskuksen kiinteistöjen siirtyminen kaupungille todettiin nopeasti tarpeelliseksi, kun sosiaali- ja kotihoitotoimistojen tilat jouduttiin sisäilmaongelmien vuoksi poistamaan käytöstä. Tiloissa työskennelleet voitiin pikaisesti siirtää Lamminniemessä vapaina oleviin tiloihin. Lamminniemeen perustettiin myös päiväkotiryhmä, ja siellä käynnistettiin tehostettua palveluasumista kevyemmän asumispalvelun tarjoaminen vanhuksille.

Tämä uusi palveluasumisen malli on mahdollistanut esimerkiksi haja-asutusalueella asuneiden yksinäisyydestä ja turvattomuudesta kärsivien vanhusten muuttamisen palveluiden ääreen, vaikkei kunto vielä olisi tehostetun palveluasumisen kriteerien mukainen. Lamminniemessä asuville tarjottavat palvelut toimivat sujuvasti samassa rakennuksessa olevan kotihoitotiimin toimesta. Ruoka- ja päivätoimintapalvelut tuottaa hyvinvointikeskus. Kokemukset ovat ilmeisen hyviä.

Digitalisaatio ja kokeilukulttuuri ovat asioita, joiden avulla kunnissa on mahdollisuus vastata tiukkenevan talouden mukanaan tuomiin haasteisiin. Somerolla haasteeseen on toimintakertomusvuonna vastattu muun muassa koulujen TVT-strategiaa työstämällä ja kotihoidossa käyttöönotetulla mobiiliohjelmalla. Myös varhaiskasvatuksessa on suunniteltu mobiilisovelluksen käyttöönottoa, ja toivottavasti sopiva ohjelma saadaan käyttöön tänä vuonna.

Esimerkkinä onnistuneesta kokeilusta voisi mainita nuorisotoimessa kehitetyn Zemppari-toiminnan, jossa lukiolaiset tukivat yläkoulun oppilaita läksyissä. Onnistunut kokeilu saa toivottavasti myös jatkoa.

Kuluneen vuoden merkittävimmät investoinnit olivat keväällä valmistunut Jaatilan silta ja aprillipäivänä käynnistynyt uuden Kiiruun koulun rakentaminen. Investointien rahoittamiseksi uutta lainaa otettiin viiden miljoonan euron verran. Lainamäärä kasvoi vuoden aikana noin yhdeksästä miljoonasta eurosta reiluun kahteentoista ja puoleen miljoonaan euroon.  Asukasta kohti laskettuna velkaa oli vuoden lopussa vajaat 1600 euroa, mikä on valtakunnan tasolla vielä varsin kohtuullinen määrä. Lähivuosina velkamäärä tullee kuitenkin nousemaan lähes kaksinkertaiseksi, mikä on melkoinen haaste tilanteessa, jossa suuri osa toiminnasta on siirtymässä pois kaupungin toimivallasta maakunta- ja sote-uudistuksen myötä, ja verotulot pienenevät merkittävästi nykytasosta.

Someron kaupunki on saanut viimevuosina useita perintöjä tai testamenttilahjoituksia, joiden yhteenlaskettu arvo on yli miljoona euroa. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että näiden varojen käytöstä ei ole tehty tarkkoja toteutussuunnitelmia. Tähän epäkohtaan on syytä tarttua pikimmiten.

Kaiken kaikkiaan kulunutta vuotta voi hyvällä syyllä pitää onnistuneena sekä talouden että päätöksenteon näkökulmasta. Päätöksiä on tehty enimmäkseen hyvässä yhteisymmärryksessä kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti. Aiemmin tehty kouluverkkopäätös vietiin päätökseen ja kaupungille tarpeettomiksi käyneitä koulukiinteistöjä myytiin. Vuoden aikana hankittiin myös lisämaata asuntorakentamisen ja elinkeinoelämän tarpeisiin.

Vaikka moni asia eteni sujuvasti, oli päätöksenteossa ongelmiakin. Lähes koko vuoden kestänyt perusturvan asiakasmaksupäätöksen pompottelu perusturvalautakunnan ja kaupunginhallituksen välillä jätti päätöksentekokulttuuriimme ikävän tahran, jonka kaltaisia ei toivottavasti alkaneella valtuustokaudella nähdä.

Arvoisa puheenjohtaja!

Lopuksi haluan Keskustan valtuustoryhmän puolesta kiittää kaupungin virkamiesjohtoa ja henkilökuntaa päättyneen tilikauden hyvästä tuloksesta. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa. Laakereilleen ei kuitenkaan ole varaa jäädä lepäämään, vaan toimintaa tulee pyrkiä koko ajan kehittämään asiakaslähtöisesti, mutta samalla kustannustehokkaasti. 

 Keskustan valtuustoryhmä kannattaa tilinpäätöksen hyväksymistä sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: somero, tilinpäätös 2016, ryhmäpuheenvuoro, Riitta Ryhtä, Ryhtä, keskusta

Uutta ajattelua varhaiskasvatukseen

Maanantai 27.3.2017 - Riitta Ryhtä

Somerolla on positiivinen ongelma – paikkakunnalle muuttaa jatkuvasti lapsiperheitä, jotka tarvitsevat paikan varhaiskasvatuksesta. Vaikka syntyvyys onkin ollut pitkään laskusuunnassa, ei lasten määrä kuitenkaan ole juuri pienentynyt.

Kaupungin neljä päiväkotia ovat täynnä, ja niiden lisäksi Lamminniemen hyvinvointikeskuksen tiloihin on kuluvaksi toimintakaudeksi perustettu väliaikainen päivähoitoryhmä. Paineita päiväkotihoitoon tuo omalta osaltaan perhepäivähoitajien eläköityminen ja uusien rekrytointiongelmat.

Sivistyslautakunta teki viime viikolla päätöksen uuden päiväkotiryhmän perustamisesta tulevaksi toimintakaudeksi. Samassa yhteydessä lautakunta päätti, että varhaiskasvatuksen ryhmäkoot palautetaan entiselleen, eli enintään 21 lapsen ryhmiksi.  Mutta mistä tehdään tarvittava tila uudelle päiväkotiryhmälle? – Siihen minulla ei ole vastausta. Päiväkotikäyttöön sopivia tiloja ei niin vain Somerolta löydykään.

Nyt onkin aika miettiä myös varhaiskasvatukseen uusia ratkaisuja. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi luontoliikuntaryhmä tai metsäeskari, jossa lapset viettäisivät suurimman osan päivästä ulkosalla. Tällaisia löytyy lähiseudulta ainakin Tammelasta ja Forssasta, ja kokemukset ovat käsittääkseni varsin hyviä. Muutaman vanhemman kanssa keskusteltuani vaikuttaisi siltä, että tällaiselle ryhmälle voisi hyvinkin olla tarvetta.

Päiväkotihoidon vaihtoehtona voisivat toimia myös erilaiset osapäivähoitoa tarjoavat varhaiskasvatuskerhot tai avoimet päiväkodit. Ne olisi tarkoitettu ensi sijassa lapsille, joiden toinen tai molemmat vanhemmat hoitavat kotona lapsiaan tai ovat työttömänä. Tällainen vaihtoehto saattaisi vähentää kokopäivähoidon tarvetta ja tarjoaisi lapsille mahdollisuuden saada laadukasta varhaiskasvatusta ja sosiaalisia kontakteja.

Somero maksaa kotihoidontuen kuntalisää lapsista, joita hoidetaan kotona, mutta vain mikäli yksikään perheen lapsista ei ole päivähoidossa. Mielestäni vaatimus on kohtuuton tilanteessa, jossa kotona on sekä alle kolmevuotiaita että yli kolmevuotiaita lapsia. Varhaiskasvatuskerho tai avoin päiväkoti voisivat olla vaihtoehtoja, jotka eivät estäisi kuntalisän maksamista.

Mielestäni jokaisella lapsella tulee olla oikeus varhaiskasvatukseen, mutta se ei tarkoita kokopäivähoitoa. Juuri avoin päiväkoti tai varhaiskasvatuskerho täydentäisivät hyvin olemassa olevaa päivähoitotarjontaa. Ne loisivat vaihtoehtoja järjestää lastensa varhaiskasvatus perheille sopivimmalla tavalla.

Tämä kirjoitus on julkaistu myös Riitan omassa blogissa, jossa on myös paljon muita kirjoituksi vuosien varrelta. Riitan blogi löytyy osoitteesta http://riittar.wordpress.com

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: varhaiskasvatus, päivähoito, päiväkoti, kotihoidont tuki, varhaiskasvatuskerho, luontoliikuntaeskari, metsäeskari, somero,

Uussomerolaisen ajatuksia Somerosta

Torstai 23.3.2017 - Kenneth Sundberg

Päädyin Somerolle sattuman kautta, niin kuin moni muukin muuttaja. Somerosta minulla ei entuudestaan ollut mitään kokemusta. Ainut muistikuva oli, että Leatherheavenistä olen joskus ostanut niittivyön perheen maakuntamatkoilla.

Somerolle on ollut helppo kotiutua. Kaikki päivittäispalvelut ja vähän enemmänkin löytyvät läheltä. Kesällä lähes joka päivä tai ainakin joka viikonloppu löytyy jotakin tapahtumaa jossa vierailla. Ja jos ei löydy omaan makuun sopivaa tapahtumaa, niin voi käydä hienoissa luontokohteissa esimerkiksi Häntälän notkoilla tai Iso-Valkeella. Jos ei sekään nappaa voi käydä heittämässä vähän frisbeetä Akustinpuiston radalla. Lounaan voi taas nauttia jossakin muuallakin kuin Abc:n buffetissa, kiitos persoonallisten ravintoloiden ja baarien.

Somero on kulttipaikka ja kokoaan suurempi. Jos sanot, että olet esimeriksi Forssasta tai Koskelta, säväyttää se harvaa. Mutta jos sanot, että tulet Somerolta, niin tarttumapintaa löytyy. Joku käy Somerniemen kesätorilla, toinen seiväskarnevaaleilla, kolmas Esakalliolla tanssimassa ja neljäs tietää taatusti, että ainakin Badding on Somerolta.

Suhteellisen tiheään asutussa Etelä- ja Länsi-Suomessa Somero on maantieteellisesti omissa oloissaan, mutta se että on kaukana kaikesta, tarkoittaa myös sitä että on lähellä jotakin muuta. Turku, Helsinki ja Tampere eivät ole liian kaukana ja suurin osa siitä kaikesta mitä ihminen tarvitsee löytyy lähempää Salosta taikka Forssasta. Tulevaisuudessa työkulttuurin muuttuessa digitalisaation myötä Someron kaltaiset maaseutukaupungit löytävät varmasti uusia asukkaita. Myöskin mediassa esillä ollut monikuntalaisuus on eduksi Somerolle, jos vain päätöksiä monikuntalaisuudesta saadaan aikaan. 

Somero siis ei ole väliinputoaja. Somerolaisuus, vahva identiteetti ja tapa tehdä asiat omalla tavalla takaavat sen, että elinvoimaa riittää jatkossakin.   

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: somero, kuntavaalit 2017, huolenpitoa, suomi kuntoon, keskusta, someron keskusta, kenneth sundberg

Millaisia päätöksiä keväällä tehdään?

Lauantai 4.3.2017 - Maija Saarinen

WebSaarinen_Maija_Somero_01.jpgTuleva kevät on monella tapaa merkittävä somerolaisessa arjessa. Kevään aikana nimittäin tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat pitkään tulevaisuudessamme. Nämä päätökset koskevat ennen kaikkea sitä, kuka kuntamme asioista päättää tulevaisuudessa ja millaisia päätöksiä haluamme tehtävän. Tulevat päätökset näkyvät lasten, nuorten ja ikääntyneiden arjessa. Taloudellinen tilanne, kuntien asema ja koko Suomen tilanne näkyy myös somerolaisessa päätöksenteossa.  

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, vaalit, hyvinvointia huomennakin, keskusta, someron keskusta, koulutus, varhaiskasvatus, päätöksenteko, innovaatiot

Someron keskusta ry:n syyskokouksen kannanotto 7.1.2016

Sunnuntai 24.1.2016 klo 19:55

Listavaali ei kuulu suomalaiseen demokratiaan

YLE-uutiset kertoi vuodenvaihteen jälkeen, että maan hallitus selvittää listavaalin käyttöönottoa. Ilmeisesti selvittely keskittyy siihen, että listavaaliin siirryttäisiin mahdollisesti Europarlamenttivaaleissa sekä uusien itsehallintoalueiden eli ns. maakuntavaltuustojen vaaleissa.

Listavaalilla tarkoitetaan vaalitapaa, jossa listan asettaja eli käytännössä puolueet laittavat listalla olevat ehdokkaat siihen järjestykseen, missä haluavat ehdokkaiden tulevan valituksi ja äänestäjällä on mahdollisuus äänestää ainoastaan listaa. Ei siis yksittäistä ehdokasta. Valituksi tulevat määräytyisivät listan saaman äänimäärän perusteella siinä järjestyksessä kun heidät on listalle sijoitettu.

Someron Keskusta ry:n syyskokous toteaa, että listavaali ei kuulu 2000-luvun suomalaiseen demokratiaan. Äänestäjä osaa kyllä itse valita oman ehdokkaansa eikä tarvitse siinä puolueiden näkemystä ehdokkaiden "paremmuudesta". Listavaali rajoittaa perustavalla tavalla äänestäjän vaikutusmahdollisuutta ja valinnanvapautta. Lisäksi tämä vaalitapa asettaa ehdokkaat eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden.

Vaalien tulos on aina ennalta arvaamaton. Mistä saataisiin riittävästi motivoituneita ehdokkaita vaalikampanjoihin, jos suuri osa ehdokkaista jo etukäteen tietää listalle sijoittumisensa perusteella, että edes sattuma ei mahdollista valituksi tulemista?

Suomi elää vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja sen korjaamiseksi tarvitaan suuria rakenteellisia uudistuksia. Maakunnallisten itsehallintoalueiden perustaminen on osa tätä uudistustyötä. Kun maakunnalliset valtuustot on nähty tarpeelliseksi hallinnon järjestämisessä, pitää kansalaisilla olla myös aito mahdollisuus vaikuttaa niiden valintaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: keskusta, somero, someron keskusta, listavaali, kannanotto, syyskokous

Someron kaupungin talousarvio 2016

Perjantai 18.12.2015 klo 20:46 - Tero Pirttilä

Ryhmäpuheenvuoro  9.12.2015: valtuustoryhmän puheenjohtaja Tero Pirttilä

Arvoisa puheenjohtaja! 

Someron kaupungin talousarvio vuodelle 2016 noudattelee totuttua linjaa. 3,2 % menojen kasvua voidaan pitää maltillisena. Runsaan kuudensadantuhannen euron ennustettu vuosikate on aiempien vuosien suuruusluokkaa ja vie tuloksen runsaat pari miljoonaa euroa pakkasen puolelle. Talousarvio ei sisällä juurikaan uusia henkilöstölisäyksiä. Eläke- ja kuntoutusneuvojan tehtävä on ainoa kokonaan uusi toimi.    

Kaupungin talouden kiristymistä on ennustettu ja pelätty vuodesta toiseen. Tähän asti talousarvio on toteutunut ennustettua paremmin. Kaula lautakuntien esitysten kaupunginjohtajan esityksen välillä oli tällä kertaa ehkä yllättävänkin kapea. Se kertoo siitä, että lautakuntien esitykset ovat aiempaa realistisempia. Totuus on, että plussalle ulottuva vuosikate perustuu paljolti Someron kannalta kuntaliiton aiempaa optimistisempaan valtionosuusennusteeseen, mikä osaltaan lisää epävarmuutta tulevien vuosien taloussuunnitteluun.

Kiiruun koulun rakentamisen myötä syntyvä velkamäärän kasvu mietityttää monia ja huoli on aiheellinen. Yleinen talouden epävarmuus, työttömyys, sote-uudistuksen vaikutukset kunnan talouteen ja monet muut epävarmuustekijät aiheuttavat sen että emme pysty ennustamaan kaupungin talouskehitystä kovinkaan pitkälle. Tulopuolella kaupungin keinot elinkeinoelämän edistämiseksi on rajalliset. Veroja ei voi korottaa määräänsä enempää eikä sote-uudistuksen jälkeisestä kunnallisverotuksen tasosta ole tietoa.

Vaikka kouluhankkeesta syntyvä lainamäärä on raskas, on huomattava se että se ei kuitenkaan kasva niin suureksi etteikö sitä pystytä hoitamaan jos kaupungin talous muuten kyetään pitämään tasapainossa. Tässä lienee paras tapa on toimia kuten tähän astikin on tehty. Hoidetaan asia kerrallaan ilman sen suurempaa hötkyilyä. On elettävä säästäväisesti ja oltava avoimia uusille ajatuksille ja tavoille tuottaa palveluja. On oltava rohkeutta edelleen tehdä tarvittavia rakenteellisia uudistuksia. Someron kouluverkkopäätös on hyvä esimerkki siitä, että pystymme tekemään vaikeitakin päätöksiä jos tahtoa on.   

Arvoisa puheenjohtaja!

Keskustan tavoitteena on että panostukset kuntouttavaan työtoimintaan sekä eläke- ja kuntoutusneuvojan palkkaaminen täytyy vaikuttaa alentavasti työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannuksiin. Kaupunginhallitus leikkasi työmarkkinatuen kuntaosuuteen esitetystä määrärahasta 99.000 eur ja siirsi siitä 60.000 eur lisää kuntouttavaan työtoimintaan ja 39.000 eläke- ja kuntoutusneuvojan palkkakuluihin. Huomio on kiinnitettävä niihin toimiin, joilla ns. sakkomaksua kyetään pienentämään.  

Kaupunginhallitus lisäsi yksimielisesti omaishoidon tukeen 60.000 euroa vielä perusturvalautakunnan tekemän lisäyksen päälle. Kun vielä lisättiin perusturvalautakunnan esityksen mukaisesti 40.000 eur sijaisomaishoitajakokeiluun, on omaishoitajien tukeen kaiken kaikkiaan määrä, joka on eri mittaluokkaa kuluvaan vuoteen verrattuna. Näin ollen tänä vuonna koettu määrärahan loppuminen kesken vuoden on hyvin epätodennäköistä.

Sivistyslautakunta lisäsi omassa esityksessään 100.000 euroa koulukuljetuksiin. Osin epäonnistunut kilpailutus ja kouluverkon supistaminen edelleen vaatii koulukuljetusten suunnitteluun suurempaa huomiota. Kaupunginhallitus lisäsi Keskustan esityksestä sivistystoimen hallintoon tavoitteen, jossa edellytetään koulukuljetusten optimointia siten, että matka- ja odotusajoissa päästäisiin alle lakisääteisten enimmäisaikojen. On oikein, että kyläkoulujen sulkemisen seurauksena, matkojen pidentyessä kiinnitetään huomiota koulumatkojen sujuvuuteen ja turvallisuuteen.    

Edelleen hallitus palautti yksimielisesti Keskustan esityksestä yksityistieavustuksiin tehdyn 20.000 euron leikkauksen. Todettakoon, että tietoimen 1. tavoitteena mainittu kunnossapitoavustusten käsittelyn tehostaminen on enemmän kuin toivottu tavoite. Monessa yhteydessä on ihmetelty sitä, että miten 500 yksityistiekilometriä koskeva vajaan 200.000 euron määrärahan jakamiseen pystytään kuluttamaan niin paljon työtunteja. Kun meillä on hyväksytty tieluokitus, tiekunnissa yksiköinti ja omat hallintonsa tilintarkastajineen, on sanottava että kaupungin tähän tarkoitukseen käyttämä resurssi täysin ylimitoitettu.

Investointiohjelman keskeiset kohteet talonrakennuspuolella ovat Kiiruun koulu ja terveyskeskuksen keittiön valmistuminen. Koulun rakentaminen on, kuten todettua, iso hanke ja sen suunnittelu on ottanut oman aikansa. Toivottavaa on, että myös itse rakentaminen päästäisiin vähitellen aloittamaan. Koulun kustannusarviosta käytiin edellisessä valtuustossa oma keskustelu eikä siitä sen enempää. Investointimenoissa on kuitenkin aina muistettava, että hyvä suunnittelu ja toimintojen sujuvuus tuo tehokkuutta ja säästöjä käyttötalousmenoissa.  

Vaikeinakin aikoina ja erityisesti niinä, on pidettävä huoli siitä että päätöksentekokyky kunnassa säilyy. Päätöksenteon perustana on oltava huolellinen valmistelu. Tämä aika edellyttää myös kunnalta nopeita ratkaisuja. Siksi on tärkeää, että asioista mahdollisuuksien mukaan pystytään keskustelemaan etukäteen ja ongelmakohdat tuodaan hyvissä ajoin esille. Kannanotot on tehtävä silloin kun niitä kysytään. Kunnallinen luottamushenkilöorganisaatio on kaikessa notkeudessaankin hidas ja raskas. Silloin kun toimielin kokoontuu, edellytykset päätöksen tekemiselle pitäisi olla olemassa. 

Arvoisa puheenjohtaja!

Vuoden 2016 talousarvion laadinta on läpäissyt luottamushenkilöorganisaation yllättävän vähällä keskustelulla. Oikeastaan mikään asia ei ole erityisesti korostunut eikä vääntöä poliittisten ryhmien välillä ole juurikaan ollut. On ymmärrettävää, että kouluhankkeen tuoma kasvava velkamäärä ja muu talouden epävarmuus vaimentaa poliittisia intohimoja erilaisiin irtiottoihin.

Keskustan valtuustoryhmä tukee kaupunginhallituksen esitystä vuoden 2016 talousarvioksi ja toivoo, että vallinnut yksimielisyys heijastuu myös tähän valtuustokäsittelyyn.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: somero, talousarvio 2016, talousarvio, someron keskusta

Keskustan organisaatio uudistetaan Somerolla

Sunnuntai 15.11.2015 klo 12:13 - Tero Pirttilä

Somerolla on toiminut seitsemän Suomen Keskusta r.p:n paikallisyhdistystä sekä näiden yhdistyksen  muodostama Keskustan Someron kunnallisjärjestö ry. Paikallisyhdistykset ovat Keskustan Etelä-Someron, Keskustan Häntälän, Keskustan Someron Itäinen, Keskustan Pitkäjärven, Keskustan Someron Pohjoinen, Keskustan Somerniemen ja Keskustan Someron paikallisyhdistykset. Paikallisyhdistysten toiminta-alueet ovat määräytyneet vanhan äänestysaluejaon mukaisesti.

Tämä monimutkaiselta näyttävä organisaatio on ollut tarpeellinen aikanaan, kun kulkuyhteydet olivat huonoja ja aktiivista puolueväkeä paljon. Viimeisten vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana paikallisyhdistysten toiminta on kuitenkin hiipunut ja keskustalainen toiminta on yhä enemmän tapahtunut kunnallisjärjestön puitteissa.

Järjestöuudistuksen tarve on tunnustettu ja siitä on puhuttu vuosia. Asia on kirjattu kunnallisjärjestön tämän vuoden toimintasuunnitelmaan.

Kunnallisjärjestön johtokunta käynnisti hankkeen kokouksessaan torstaina 12.11.2015. Johtokunta ehdottaa, että kunnallisjärjestön säännöt muutetaan paikallisyhdistyksen säännöiksi ja yhdistyksen nimi muutetaan muotoon Someron Keskusta ry. Johtokunta päätti kutsua ylimääräisen kokouksen päättämään sääntöjen ja nimen muuttamisesta. Kokous pidetään torstaina 26.11.2015. Kokouskutsu julkaistaan Somero-lehdessä perjantaina 20.11.2015.

Kunnallisjärjestön sääntömuutoksen jälkeen nykyisten paikallisyhdistysten johtokunnat kokoontuvat ehdottamaan omien yhdistystensä purkamista ja toiminnan siirtämistä muodostettavaan Someron Keskusta ry:hyn, josta tulee siis ainoa Somerolla toimiva Keskustan paikallisyhdistys. Paikallisyhdistysten purkaminen on päätettävä kahdessa paikallisyhdistyksen yleisessä kokouksessa. Alustavan aikataulun mukaan nämä kokoukset pidetään joulu- ja tammikuussa. Kokousilmoitukset tullaan julkaisemaan Somero-lehdessä.

Johtokunnan ehdotus yhdistyksen uusiksi säännöiksi.

Asiaan liittyviin kysymyksiin ja kommentteihin vastaa kunnallisjärjestön puheenjohtaja Tero Pirttilä. Puh. 0445814674 tai tero.pirttila(at)sposti.net.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: keskusta, somero

Someron kaupungin tilinpäätös 2014

Tiistai 9.6.2015 klo 20:55 - Tero Pirttilä

Ryhmäpuheenvuoro 8.6.2015: Tero Pirttilä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Arvoisa puheenjohtaja!

Someron kaupungin tilinpäätös on edelleen varsin hyvä. Kiiruun koulun ylimääräisestä poistosta huolimatta vuosikate riitti poistojen kattamiseen ja tilikauden tulos säilyi niukasti positiivisena.

Keskeinen tekijä tässä on kaikkien hallintokuntien osalta hyvin onnistunut menokuri. Jopa henkilöstömenot pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Tulojen pienentyessä hyvä kulujen hallinta on erityisen tärkeää.

Maahan muodostettiin toukokuun lopussa uusi pääministeri Juha Sipilän johtama hallitus. Vaaleja edeltävään keskusteluun ja hallitusohjelmaan liittyen kuntakentällä on suuria odotuksia sen suhteen, miten poliittiset lupaukset ja hallituksen asettamat tavoitteet tulevat toteutumaan. Varmaa on se, että vuosien takkuamisen jälkeen sote-uudistus toteutetaan alkaneella vaalikaudella. On päätetty, että uudistus toteutetaan itsehallinnollisiin, maakunnallisiin alueisiin perustuvana. Kunnille on annettu lupauksia myös normien purkamisesta ja kuntien tehtävien karsimisesta. Nähtäväksi jää, miten nämä asiat aikanaan toteutuvat ja saadaanko niistä kaivattuja tehostamismahdollisuuksia kuntatalouteen. Hallitusohjelman uhkakuvapuolella leijuu valtiontalouden sopeuttamiseen liittyen kuntien valtionosuusleikkaukset.

Se mitä sote-uudistus toteutuessaan tulee vaikuttamaan yhtäältä Someron kaupungin talouteen ja toisaalta somerolaisten palveluihin ja niiden saatavuuteen, on vielä epäselvää. Siksi on tärkeää, että omat toimintomme niin tason kuin hinnankin osalta on järjestetty siten, että niiden olemassaoloa voidaan perustella ja puolustaa myös silloin kun somerolaiset palvelut ovat osa maankunnallista organisaatiota.

Perusturvalautakunnalle ja perusturvan viranhaltijajohdolle onkin annettava tunnustus siitä että he, joskus kovastakin vastustuksesta huolimatta, ovat ansiokkaasti etsineet uusia, kustannustehokkaampia toimintatapoja palvelujen järjestämiseen.

Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan ottanut kantaa siirtoviivepäiviin ja niistä aiheutuneisiin kustannuksiin. Poliittisessa keskustelussa siirtoviivepäivien määrää ja siirtoviivemaksuja usein kauhistellaan ja niihin vedoten yritetään luoda mielikuvaa, että palveluprosessi ei toimi tai että meillä on riittämättömästi vuodeosastopaikkoja. Taloudellisesti arvioituna siirtoviivemaksut eivät kuitenkaan ole olleet meillä kovin suuri ongelma. 71 siirtoviivepäivää viime vuonna tekee alle 1,5 päivää viikossa. Vuonna 2014 niihin käytettiin rahaa 45.000 euroa. Kun vuodeosastopaikan hinta on 160 euroa/vrk, ei 45.000 euron kustannuksella pystyttäisi lisäämään omia vuodeosastopaikkoja edes yhden hoitopaikan vertaa.  Lisäksi on todennäköistä, että yhden hoitopaikan lisäys ei vähentäisi mainittavasti, jos ollenkaan, siirtoviivepäiviä. Tämän perusteella voidaan todeta, että akuuttiosaston paikkamäärä on ollut riittävä.        

Keskeinen nopeasti selvitettävä asia, jonka vanhuspalvelujen kehittämistyöryhmäkin on raportissaan todennut, on se minkälainen osa Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen palveluilla tai tiloilla on tulevaisuudessa Someron kaupungin vanhuspalvelujen järjestämisessä. 

Uuden hallituksen koulutussäästöt herättävät huolta siitä, miten nämä tulevat vaikuttamaan esimerkiksi somerolaisten toisen asteen opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksiin erityisesti oppilaistosten sijainnin ja saavutettavuuden suhteen.

Hallituksen suunnitelmat kilpailukyvyn palauttamiseksi, talouskasvun edellytysten luomiseksi ja sitä kautta työttömyyden vähentämiseksi ovat tervetulleita. Työttömyys on paitsi kansantaloudellisesti, erityisesti sen kohdanneen henkilön ja tämän läheisten kannalta raskas asia. Kaupungin tulee myös osaltaan tehostaa edelleen työttömien aktivointitoimia.

Arvoisa puheenjohtaja!

Kiiruun koulun rakentaminen on Someron kaupungin kaikkien aikojen suurin yksittäinen rakennushanke. Hankkeen eteneminen aikataulussa edellyttää kaikkien osapuolien hyvää yhteistyötä. Olennaista on myös se, että hanke pystytään pitämään sille asetetussa kustannusarviossa. Valmistuessaan rakennuksen poistot luovat suuria paineita kaupungin talouden tasapainolle. Riittääkö pienenevä vuosikate kattamaan kasvaneet poistot? Tässä meillä on apuna menneinä vuosina taseeseen kertynyt ylijäämä, jonka turvin kestämme jonkin verran myös mahdollisia alijäämäisiä tilinpäätöksiä..

Kaiken kaikkiaan olennaista on, että meillä on valmiutta toimintatapojen uudistamiseen ja kehittämiseen turvataksemme somerolaisten lähipalvelut myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää sitä, että myös palveluverkkoa sekä palvelujen laajuutta ja määrää on uskallettava tarvittaessa arvioida.     

Lopuksi arvoisa puheenjohtaja. Keskustan valtuustoryhmän puolesta haluan kiittää kaupungin virkamiesjohtoa ja henkilöstöä päättyneen tilikauden hyvästä tuloksesta.

Keskustan valtuustoryhmä kannattaa tilinpäätöksen hyväksymistä sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: somero, tilinpäätös 2014, ryhmäpuheenvuoro, Tero Pirttilä, Pirttilä, keskusta

Jani Kurvisen eduskuntavaakampanjan kiihkein vaihe meneillään

Perjantai 20.3.2015 - Riitta Ryhtä

Someron kunnallisjärjestön oman eduskuntavaaliehdokkaan Jani Kurvisen vaalikampanjan kiihkein vaihe on käynnistynyt. Eilen vahvistettiin ehdokasnumerot, painokoneet syötävät parhaillaan julisteita teiden varsille jaettavaksi, ja Jani kiertää ahkerasti ympäri vaalipiiriä tapaamassa äänestäjiä.

Parhaiten pääset seuraamaan Janin liikkeitä ja mielipiteitä sosiaalisen median ja verkkosivujen kautta.

Verkkosivut löytyvät osoitteesta www.janikurvinen.fi. Sosiaalisen median kanavista on käytössä Facebook, Instagram, Twitter ja Youtube

Facebook

Instagram

Hetken päästä nämä lähtevät ympäri Varsinais-Suomea. #vaalit2015 #janikurvinen #suomikuntoon #keskusta

Kuva, jonka Jani Kurvinen (@kurvinenjani) julkaisi

Twitter

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jani Kurvinen, eduskuntavaalit 2015, vaalit 2015, keskusta, somero

Someron kaupungin talousarvio 2015

Torstai 11.12.2014 klo 10:12 - Tero Pirttilä

Ryhmäpuheenvuoro 10.12.2014: valtuustoryhmän puheenjohtaja Tero Pirttilä

Arvoisa puheenjohtaja! 

Someron kaupungin talousarvio vuodelle 2015 noudattelee totuttua linjaa. Vuosikate on pieni ja ennuste tuloksesta painuu vajaat 2,5 miljoonaa euroa miinukselle. Menot ylittävät annetun nolla-raamin runsaalla puolella miljoonalla eurolla. Menojen kasvu on kaupunginjohtajan valmistelussa saatu painumaan n. yhteen prosenttiin. Taloussuunnitelman myöhempiä vuosia tarkasteltaessa huomataan, että velaksi tehtävät investoinnit tulevat rasittamaan kaupungin taloutta huomattavasti. Käytännössä olemme jo ensi vuonna tilanteessa, jossa lainan lyhennykset maksetaan uudella velalla. 

Käännettä Someron kaupungin verrattain hyvänä pysyneeseen taloustilanteeseen on ennustettu vuosikausia. Vuoden 2013 tilinpäätös oli vielä hyvä. Kuluvan vuoden tilinpäätöksen on arvioitu yltävän nollatulokseen. Oikeastaan mikään ei nyt, yleisen huonon taloustilanteen ja siihen liittyvien valtion toimien johdosta viittaa siihen, että meillä olisi perusteita olettaa vuoden 2015 tilinpäätöksen toteutuvan nyt ennakoitua paremmin. 

Pitkään pelätty karu totuus kerrottiin viime torstaina kun valtionosuusuudistuksen ja sote-uudistuksen kuntakohtaiset laskemat julkistettiin. Olkoonkin, että nyt on kiirehditty viestittämään että kyseiset laskelmat on tehty vanhoilla luvuilla ja että lainsäädäntö on vielä kesken. Siitä huolimatta nämä laskelmat kertovat sen suunnan mihin tulevaisuudessa mennään.   

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: somero, talousarvio 2015, talousarvio, tero pirttilä, pirttilä, someron keskusta

Merkittävät seurakuntavaalit edessämme

Sunnuntai 26.10.2014 - Tauno Matias Roto

roto_matias.jpgPian alkaa seurakuntavaalit. Ennakkoäänestys pidetään 27.-31.10.2014.Täällä Somerolla voi äänestää ennakkoon sekä seurakuntakeskuksessa että kirjastossa.

Kirjastossa voi äänestää ennakkoon maanantaista torstaihin klo 11 - 18 ja perjantaina klo 11 - 16. Seurakuntakeskuksessa voi äänestää ennakkoon maanantaista perjantaihin klo 9 - 18.

Varsinainen äänestyspäivä on isänpäivänä 9.11. klo 11-20. Äänestyspaikka on Someron seurakuntakeskus.

Meillä on erinomaisen hyvä lista sopivia ehdokkaita. Heistä kelpaa valita mieleisensä.

Myös keskustan vaaliohjelma on erinomaisen hyvä. Siinä on pantu mustaa valkoiselle mihin pyrimme.

Edessä olevalla valtuustolla on edessään monta tärkeää päätöstä.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: seurakuntavaalit, somero, Tauno Matias Roto, kirkko, seurakunta

Someron kaupungin tilinpäätös 2013

Sunnuntai 22.6.2014 - Tero Pirttilä

Ryhmäpuheenvuoro 16.6.2014: Tero Pirttilä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

 Arvoisa puheenjohtaja!

Someron kaupungin tilinpäätös päättyneeltä tilikaudelta on hyvä, jopa erinomainen. Viime vuosina alkanut negatiivinen kehitys taittui ja saavutimme takavuosien huippulukuihin verrattavan tuloksen.

Hyvän tuloksen taustalla on kaksi keskeistä tekijää: verotulokertymä kasvoi osin kunnalliveroprosenttiin tehdyn 0,5 %-yksikön  korotuksen seurauksena, osin verotulotilitysrytmiin ja jako-osuuksiin tehtyjen muutosten seurauksena. Näistä ensin mainittu tullee vastaavasti vähentämään kuluvan vuoden verotulokertymää.

Toinen merkittävä ja myönteinen tekijä viime vuoden tuloksen muodostumisessa oli käyttötalousmenojen kasvun taittuminen. Keskustan ryhmä on vuodesta toiseen toistanut huolensa jatkuvasta menojen kasvusta, mikä nyt on siis onnistuttu pienentämään aiemmasta 6 %:sta 2,4 %:iin.

Ottaen huomioon kaupungissa käynnissä ja käynnistymässä olevat mittavat investoinnit, viime vuoden hyvä tulos on tervetullut. Tulevaisuus näyttää kuitenkin varsin synkältä. Maan talous ei näytä piristymisen merkkejä. Kasvuennusteita on korjailtu entistä pienemmiksi mikä ei anna odottaa suuria tulevilta verokertymiltä siitäkään huolimatta, että kaupunginvaltuusto jo toisen kerran perä jälkeen korotti kunnallisveroprosenttia 0,5 %-yksikköä kuluvalle vuodelle.

Suunniteltu kuntien valtionosuusuudistus toteutuessaan saattaa meidät todellisiin vaikeuksiin. 2,5 miljoonan euron leikkaus viiden vuoden kuluessa on täysin mahdoton kun samaan aikaan väestön ikääntymisen ja työttömyyden kasvun seurauksena palvelujen tarve paremminkin kasvaa.

Edelleen jatkunut väestökato on todellinen uhka. Kun väki vähenee ja vanhenee on pystyttävä ratkaisemaan se miten vähemmällä saadaan enemmän?   

Miten meidän sitten pitäisi varautua näihin tulevaisuuden uhkakuviin? On pystyttävä tekemään rohkeita ratkaisuja. Meidän on oltava avoimia uusille toimintatavoille ja –malleille. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa saattaa avata uusia mahdollisuuksia. Toiminoja on edelleen tehostettava ja keskityttävä olennaiseen. Me voimme ylläpitää vain sellaista palveluverkkoa jonka pystymme maksamaan. 9.000 ihmisen palveluja ei voida järjestää kovin monessa paikassa. Uudet investoinnit on hyödynnettävä täysimääräisesti ja vanhoja kalliita rakenteita on purettava.   

Arvoisa puheenjohtaja!

Ehkä olisi hyvä joskus arvioida, vaikka vähän jälkiviisaastikin, jo tehtyjä päätöksiä. Ovatko kaikki viime vuosina esimerkiksi palveluverkkoa koskevat tai investointipäätökset olleet sellaisia, joilla olemme parantaneet  tai vahvistaneet mahdollisuuksiamme selviytyä tulevista talouden haasteista. Ovatko tehdyt päätökset olleet taloudellisia tai lisänneet tehokkuutta. Onko tehdyt päätökset olleet edes kovin edistyksellisia vai onko niin, että kuntalaiset olisivat odottaneet vielä rohkeampia ja tulevaisuuteen suuntautuneita ratkaisuja? Kysyn, mutta en vastaa. Jokainen voi miettiä näitä tykönään.

 Arvoisa puheenjohtaja!

Elinkeinopolitiikka on vaikea laji. Samaan aikaan työpaikat pakenevat maasta ja maan hallituskaan ei ole onnistunut luomaan kasvun eväitä, pitäisi löytää ratkaisuja, joilla kuntaan saataisiin lisää työtä ja toimeliaisuutta ja jos mahdollista, asukasmäärän jatkuva väheneminen voitaisiin tätä kautta taittaa. Elinkeinolautakunnalla oli paljon hyviä tavoitteita, joiden toteutuminen ei edennyt toivotulla tavalla. Tämä kertoo siitä, että kunnan päätöksin työpaikkoja ei synny. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla on silti mahdollisuutensa. Olemassa olevan yrittämisen ja yrittäjyyden tukeminen ja toimintaedellytysten parantaminen sekä uuteen yrittäjyyteen innostaminen lienevät ne keinot jotka kunnalla on käytettävissään. Näissä asioissa edetään kuitenkin pienin askelin, vähän kerrallaan.

Kaavoitus on keskeisellä sijalla silloin kun puhutaan yrittämisen edellytyksistä. Sijainniltaan ja käyttötarkoitukseltaan oikeanlaisten yritystonttien tarjonta on perusedellytys yritystoiminnan syntymiselle. Paitsi, että pitää olla kaavoitettavaa maata, Someron kaupungissa kuitenkin jostain syystä kaavoitus on ollut luvattoman hidasta.

Kunnalla on kaavoitusmonopoli. Paikallisella tasolla käsittääkseni parhaiten tiedetään se minkälaisia maankäytön tarpeita kunnassa on. Joissain tapauksissa ilmeisesti kaavoitus on pysähtynyt erimielisyyteen viranomaistahojen kanssa. Joissain tapauksissa taas asiat eivät ole muuten vaan edenneet. Kaavoituskatsauksesta ilmenee, että meillä on useita vireillä olevia kaavamuutoksia, joille ei ole vuosiin tehty yhtään mitään. Ajantasainen kaavoitus on kuitenkin perusedellytys sille, että kehitystä voidaan viedä eteenpäin ja ylipäätään rakentaa yhtään mitään. Onkin syytä vakavasti pohtia, miten tähän tilanteeseen saataisiin korjaus. Onko esimerkiksi tarpeen, että kaavoituksen poliittista ohjausta tehostetaan vai mikä olisi se keino jolla asiantilaan saataisiin parannusta? Resurssiahan yhdyskuntasuunnittelussa on jo lisätty.

Kaupunginhallitus käsitteli Harju-Härkälä II-vaiheen asemakaavaa kokouksessaan tämän kuun alussa. Asiassa kiinnitti huomiota erityisesti kunnallistekniikan kustannusarvio. On syytä jälleen kiinnittää huomiota siihen, millä keinoilla olemassa olevan kunnallistekniikan ja katuverkon piirissä olevia tyhjiä ja käyttämättömiä tontteja voitaisiin saada käyttöön ja näin hyödyntää jo olemassa olevaa ja maksettua kunnallistekniikka nykyistä enemmän. 

Keskustan ryhmän puolesta totean, että aiomme edelleen jatkaa harjoittamallamme vakaalla ja varovaisella talouspoliittisella linjalla. Haluamme, että taloudelliset resurssit käytetään tehokkaasti. Haluamme turvata kuntalaisille mahdollisimman hyvän palvelutason. Haluamme että kotikaupunkimme säilyy viihtyisänä ja turvallisena asuinpaikkana. Haluamme toimia siten, että henkilöstö kokee kaupungin turvallisena ja luotettavana työnantajana.

Lopuksi arvoisa puheenjohtaja. Keskustan valtuustoryhmän puolesta haluan kiittää kaupungin virkamiesjohtoa ja henkilöstöä päättyneen tilikauden hyvästä tuloksesta.

 Keskustan valtuustoryhmä kannattaa tilinpäätöksen hyväksymistä sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: somero, tilinpäätös 2013, ryhmäpuheenvuoro, Tero Pirttilä, Pirttilä

Someron kaupungin talousarvio 2014

Sunnuntai 15.12.2013 - Tero Pirttilä

Ryhmäpuheenvuoro 11.12.2013: Tero Pirttilä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

 

Arvoisa puheenjohtaja!

Kuntatalouden kiristyminen näkyy selkeästi myös Someron kaupungin ensi vuoden talousarviossa. Käänne kaupungin pitkään jatkuneessa hyvässä taloustilanteessa on ollut näkyvissä jo jonkin aikaa. Ongelma on ollut lähinnä toimintamenojen kova kasvu. Talousarvioiden toteutuessa pääsääntöisesti ennustettua paremmin, ei menojen kasvuun ole, paljosta puheesta huolimatta, kiinnitetty riittävää huomiota.

Kaupunginvaltuusto päätti edellisessä kokouksessaan korottaa kunnallisveroprosenttia 0,5 prosenttiyksikköä 19 prosentista 19,5 prosenttiin. Korotus oli jo toinen peräkkäisinä vuosina. Puolen prosenttiyksikön korotus tekee rahassa n. 500.000 euroa. Kun toimintakuluissa on vajaan kahden miljoonan euron kasvu kuluvaan vuoteen verrattuna, ei tällä yhtälöllä voida kovin pitkään edetä.

Tavoite säilyttää Someron kaupunki itsenäisenä kuntana myös tulevaisuudessa, saa tällä hetkellä laajan poliittisen kannatuksen. Kunnan itsenäisyys ei sinällään ole itseisarvo, vaan paremminkin työväline, jolla keskeisten palvelujen säilyminen lähellä ja ihmisten saatavilla pyritään turvaamaan. Itsenäisyyden säilymisen edellytys on kuitenkin se, että kunta pystyy huolehtimaan kuntalaisten palveluista. Perusedellytys on siis se, että kunnan talous pystytään säilyttämään tasapainoisena.

Talousarvioehdotuksessa vuosikate supistui lopulta vain vajaaseen 280 tuhanteen euroon. Se ei ole paljon ja tarkoittaa sitä että ensi vuoden tuloksen on arvioitu painuvan vajaan kaksi miljoonaa euroa miinukselle.

Tilanne ei ole kovin hyvä kun ajatellaan tulevia tarpeita. Esimerkiksi vanhustenhuoltoon 24 uutta työsuhdetta uuteen tehostetun palveluasumisen yksikköön on iso määrä. Ympäristöterveydenhuollon 16 % menojen kasvu ei ole euromääräisenä suuri, mutta kertoo sen, että isompaan, seudulliseen yhteistyöhön liityttäessä ei ehkä kuitenkaan saavuteta sitä taloudellisuutta, millä asiaa mielellään perustellaan. Kustannusten nousun lisäksi on vaarana, että palvelutaso saattaa samalla heikentyä, mikä on nähtävissä mm. sairaankuljetuksen siirtyessä sairaanhoitopiirin järjestettäväksi.

Uuden Kiiruun koulun rakentaminen n. 15 miljoonan euron kustannuksena on Someron kaupungin kaikkien aikojen suurin yksittäinen investointi. Uuden koulun rakentaminen on välttämätöntä ja on toivottavaa että suunnittelu ja rakentaminen pääsee nopeasti käyntiin. Toivottavaa on myös se, että pystyisimme pitämään kaupungin talouden sellaisessa tilassa, että edes osa investointikustannuksista pystyttäisiin kattamaan tulorahoituksella, ettei velkamäärä pääse nousemaan hallitsemattomaksi.

Merkittävä ja uusi lähivuosiin kohdistuva lisäkustannus on Kiiruun koulun väistötilat. Kustannuksia arvioitaessa on kuitenkin huomioitava se, että nopean ratkaisun löytyminen koulun kriisitilanteessa on hyvä asia. Samoin se, että pääosa väistötiloista pystytään keskittämään samalle alueelle, millä voidaan turvata koulunkäynnin jatkuminen mahdollisimman luontevasti. Väistötilat tulevat olemaan käytössä kaikissa tapauksissa useita vuosia, jolloin on tärkeää että sekä opettajat että oppilaat voivat keskittyä koulutyöhön ilman jatkuvaa kulkemista paikasta toiseen.

Arvoisa puheenjohtaja. Keskeinen kysymys on siis se, miten palvelujen rahoitus pystytään tulevaisuudessa järjestämään. Veronkorotuksilla ei voida edetä kovin pitkälle. Valtionosuudet tulevat pienenemään valtiontalouden kestävyysvajeen paikkaamisen seurauksena. Tehokaskaan elinkeinopolitiikka ei tuo kaupungin tulopuolelle nopeita ratkaisuja. Pystytäänkö palveluja tuottamaan nykyistä tehokkaammin tai edullisemmin? Mitä palveluja kunnan tulee tarjota asukkailleen ja missä laajuudessa? Kuinka paljon järjestetään ns. ei-lakisääteisiä palveluja?

Näiden ja monien muiden kysymysten kesken meidän on pystyttävä tekemään arvovalintoja.

Talouden kiristyessä yhtenä ratkaisuna on ns. rakenteelliset uudistukset. Keinot, joilla palvelurakenteita uudistamalla aikaan saadaan taloudellista ja toiminnallista tehokkuutta ja joiden seurauksena olemassa olevia resursseja pystytään hyödyntämään tehokkaammin itse palvelun tason tai laadun heikentymättä.

Valitettavasti on todettava osittain äsken tehtyyn kouluverkkopäätökseen ja sen valmistelun yhteydessä käytyyn keskusteluun, samoin kuin talousarvioon sisältyvän Rauhankallion kysymykseen viitaten, että poliittista valmiutta suuriin rakenteellisiin uudistuksiin ei kuitenkaan vielä näytä olevan olemassa.

Kuvaavaa on, että koko talousarviokeskustelussa ei ole juurikaan sivuttu tulopuolta. Veronkorotuksen lisäksi ainoa tuloihin tehty korjaus oli kaupunginhallituksen 50.000 euron lisäys puunmyyntituloihin. Näillä ei kahden miljoonan euron toimintamenojen kasvua kateta. Halutaan tai ei, rakenteellisiin uudistuksiin on mentävä. Kysymys on vain siitä, tehdäänkö tämä ennakoidusta ja hallitusti vai jäädäänkö odottamaan äärimmäistä pakkoa ennen kuin halutaan myöntää että entisellä palvelurakenteella ei voida jatkaa.  

Toivon, että kevätpuolella käynnistyvä strategia-työ synnyttäisi tähän asiaan uusia ajatuksia, ehkä jopa linjauksia.

Joka tapauksessa on huolehdittava siitä, että talousarviota jatkossakin toteutetaan erittäin säästäväisesti. Uusien menojen synnyttämistä tulee välttää ja on etsittävä uusia, taloudellisempia ratkaisuja toimintojen järjestämiseen. Tulevaan strategiatyöhön liittyen tuleekin nykyistä selkeämmin määritellä paitsi tavoitteet, myös tavoitteiden saavuttamiseksi käytettävät keinot ja erityisesti arvioida taloudelliset mahdollisuudet.

Kaupunginhallituksessa talousarvion käsittelyssä vallitsi hyvä henki. Paria äänestystä lukuun ottamatta, kaupunginhallitus oli yksimielinen esityksessään. Toivon, että tämä yksimielisyys heijastuisi myös tähän valtuustokäsittelyyn.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talousarvio, somero, talousarvio 2014

Someron kaupungin tilinpäätös 2012

Torstai 27.6.2013 - Tero Pirttilä

Ryhmäpuheenvuoro 24.6.2013: Tero Pirttilä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Arvoisa puheenjohtaja!

Ei ole montaa aikaa siitä, itse asiassa se tapahtui päättyneellä vaalikaudella, kun kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa kysyttiin tällä paikalla että ”kuinka paljon kaupungin pitää tuottaa ylijäämää?” Samoihin aikoihin demariryhmässä mielellään toistettiin lausetta jonka mukaan ”kaupungin tehtävä ei ole tuottaa voittoa.” Nyt tästä kovin teoreettisesta ja väkisin tehdystä ongelmasta näyttää päästäneen eroon. Kaupungin tilinpäätös  alkaa pelottavalla tavalla muistuttaa talousarviota. Kun tuosta salin vasemman ja oikean laidan esittämästä ongelmasta, eli ”liian suuresta” ylijäämästä on nyt päästy, voidaan varmaan kysyä, että onko tämä tilanne nyt sitten jotenkin parempi kuin tuolloin, kun ylijäämää on enää vain viidennes menneiden vuosien huippuluvuista?

Jos takavuosien ylijäämät olisi viety tuolloin toimintamenoihin, olisimme nyt vakavien talouden sopeutustoimien edessä. Nyt jouduttaisiin hakemaan miljoonien säästöjä ja viime vuosien suuret investoinnit olisi joko tehty velaksi tai jätetty kokonaan tekemättä.

Kun puhutaan kuntatalouden heikkenemisestä, usein keskustelu kulkee siihen suuntaa, että suurimmat syyt siihen ovat verotulojen ja valtionosuuksien pieneneminen. Näiden merkitys tulevaisuudessa tulee varmaan korostumaan, mutta kannattaa huomata että Someron kaupungin nyt käsittelyssä olevassa tilinpäätöksessä ylijäämä kutistui sen tähden, että menojen kasvua ei pystytty saamaan hallintaan. Valtionosuudet kasvoivat viime vuonna 1,4 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna ja myös verotuloissa oli vielä pientä kasvua. 6 %:n eli n. kolmen miljoonan euron toimintamenojen kasvu painoi kuitenkin ylijäämän alle 400.000 euron.

Lamminniemeen rakennettavan vanhusten palvelukeskuksen käyttömenot tulevat vuonna 2015 täysimääräisinä. Runsaan kolmenkymmenen työntekijän lisäys aiheuttaa niin suuren menolisäyksen, että siihen on syytä valmistautua huolella.

Valtionosuuksien leikkaukset ja verotulojen mahdollinen väheneminen yhdessä kasvavien toimintamenojen kanssa ajaa kaupungin talouden uuteen tilanteeseen. Mielellämme muistamme taseessa olevaa n. 20 miljoonan euron ylijäämää, joka antaa meille puskuria huonompiin aikoihin.  Se auttaa meitä kuitenkin lähinnä vain täyttämään lain kirjaimen. Se ei tuo meille yhtään lisää rahaa, vaan rahat on löydettävä aivan muualta ja vieläpä niin, että meidän on löydettävä ne ihan itse.

Ei kannata peitellä sitä, että kasvava rahantarve on löydyttävä toiminnan rakenteista. Väestön ikärakenteen muutos, paitsi että luo menopaineita, toisaalta mahdollistaa resurssien siirtämisen paikasta toiseen. Maailma ympärillämme muuttuu ja tekniikka kehittyy. Meillä Somerollakin on syytä muovata palvelurakennetta sellaiseksi, että vastaa se mahdollisimman hyvin tulevaisuuden tarpeisiin. Niinkään ei ole tarpeen pyrkiä ”betonoimaan” olemassa olevia rakenteita, joilla on vastattu menneiden vuosien ja vuosikymmenten tarpeisiin.

Kaupungin palvelurakenteesta käytävä keskustelu kuitenkin osoittaa, että tällaisen ajattelun syntyminen vaatii vielä aikaa. Ajattelutavan muutosta edistäisi se seikka, jota ole aiemminkin peräänkuuluttanut. On pystyttävä laskemaan auki ja esittämään ne taloudelliset vaikutukset, joita rakenteellisilla muutoksilla on mahdollista saada aikaan.

Kun muistetaan suunnitelmissa olevat investoinnit, joista merkittävimmät ovat vanhusten palvelukeskus Lamminniemeen ja Kiiruun koulun uudisrakennus, on selvää että kaupungin velkamäärä lähivuosina nousemaan aivan eri suuruusluokkaan mitä on totuttu. Tulorahoituksella ei näillä vuosikatteilla ole niin isoa merkitystä mihin on totuttu. Suuria investointeja ei pidä kuitenkaan pelätä. Hyvin suunnitellut ja toteutetut investoinnit antavat mahdollisuuksia toimintojen tehostamiseen ja toimintamenojen kasvun hillitsemiseen.

Vaikka Someron kaupungin itsenäisyys on meille tärkeä asia, ei kuntien välistä yhteistyötä pidä pelätä silloin, kun oman kunnan rahkeet eivät välttämässä kaikkeen riitä.

Arvoisa puheenjohtaja!

Toivon ja uskon, että poliittiset ryhmät tunnistavat olemassa olevan taloudellisen tilanteen muutoksen ja että pystyisimme aiempaa enemmän muodostamaan yhteisiä suuntaviivoja sille, miten muuttuneeseen tilanteeseen reagoidaan. Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2014 talousarvioraamin viikko sitten maanantaina. Raamin lähtökohtana on menojen nollakasvu ensi vuodelle. Nykyisessä epävarmassa tilanteessa tämä on hyvä lähtökohta.

Keskustan ryhmän puolesta totean, että aiomme edelleen jatkaa harjoittamallamme vakaalla ja varovaisella  talouspoliittisella linjalla. Haluamme, että taloudelliset resurssit käytetään tehokkaasti kuntalaisten palveluihin. Haluamme turvata kuntalaisille mahdollisimman hyvän palvelutason. Haluamme että kotikaupunkimme säilyy viihtyisänä ja turvallisena asuinpaikkana. Haluamme toimia siten, että henkilöstö kokee kaupungin turvallisena ja luotettavana työnantajana.

Lopuksi arvoisa puheenjohtaja. Keskustan valtuustoryhmän puolesta haluan kiittää kaupungin virkamiesjohtoa ja henkilöstöä päättyneen tilikauden tuloksesta.

Keskustan valtuustoryhmä kannattaa tilinpäätöksen hyväksymistä sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: somero, tilinpäätös, tilinpäätös 2013, tero pirttilä, pirttilä,

Vuosikokouksen kannanotto 25.4.2013

Perjantai 26.4.2013 klo 21:31

Someron kaupungin säilyminen  itsenäisenä kuntana on Keskustan keskeinen tavoite. Keskusta oli ratkaisevassa roolissa aikanaan kun kuntaliitosasiaa käsiteltiin. Jälkikäteen on helppo todeta itsenäisyyden säilyttämisen olleen erittäin viisas päätös.

Someron itsenäisyys tulevaisuudessa ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Maan hallituksen ajama kuntauudistus on vakava uhka Someron itsenäisyydelle. Voimme taistella kuntauudistusta vastaan vain pitämällä kaupungin talouden kunnossa ja huolehtimalla siitä, että kuntalaiset saavat tarvitsemansa palvelut. Hallitus on jo tehnyt merkittäviä leikkauksia kuntien valtionosuuksiin. Ensi vuoden budjettia tehtäessä Somerollakin joudutaan tämän tosiasian eteen. Kaupungin talouden tasapainossa pitäminen edellyttää menokuria.

 Menojen kasvun hillitseminen samanaikaisesti kuntalaisten palvelutarpeen kasvaessa on vaikea yhtälö. Tällaisessa tilanteessa ratkaisuja on haettava toimintojen tehostamisesta ja järkeistämisestä. Palvelurakenteita on muutettava siten, että ylimääräisiä kustannuksia voidaan karsia.

Somerolla on käynnistymässä vanhusten palvelukeskuksen rakentaminen Lamminniemeen ja samaan aikaan käydään keskustelua uuden Kiiruun koulun rakentamisesta ja kouluverkosta. Nämäkin hankkeet on toteutettava siten, että itse toiminnot voidaan järjestää kustannustehokkaasti ja että investoinnit vastaavat riittävän pitkälle tulevaisuuden tarpeisiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsenäisyys, Somero, valtionosuus, Lamminniemi, palvelukeskus, kouluverkko

Someron kaupungin talousarvio 2013

Lauantai 15.12.2012 klo 19:34 - Tero Pirttilä

Ryhmäpuheenvuoro 13.12.2012: Tero Pirttilä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Arvoisa puheenjohtaja!

Someron kaupungin talous on kiristymässä. Kansantalouden painuminen taantumaan, työttömyyden lisääntyminen, verotulojen kasvun pysähtyminen ja valtionosuuksien leikkaukset, yhdessä ja erikseen, samanaikaisesti kun käyttötalouden menot jatkavat kasvua, aiheuttavat sen että viime vuosina totuttuihin vuosikatteisiin ei enää päästä. Käyttötalousmenojen kasvua on hillittävä ja investoinnit tullaan tekemään yhä enemmän velkarahalla.

Uusi tilanne velvoittaa kaupungin päättäjät entistä tarkempaan harkintaan sen suhteen, millä tavalla eri toiminnot järjestetään. Pystytäänkö tuottavuutta ja tehokkuutta lisäämään. Löytyykö uusilta, tulevilta valtuutetuilta riittävästi rohkeutta ja avarakatseisuutta siihen, että asioita voitaisiin järjestää toisin kuin mitä on totuttu? Osaammeko katsoa riittävän kauas kunnan rajojen ulkopuolelle mitä maailmassa tapahtuu, vai käperrymmekö omaan kyläpolitiikkaamme, jossa liian usein ja liian helppona ratkaisuna on tapana esitettää  rahan ja/tai henkilöstön lisäämistä. Onko uskallusta puuttua olemassa oleviin rakenteisiin ja sitä kautta löytää talouteen liikkumavaraa ja tehdä tulevaisuuteen kantavia ratkaisuja? On parempi tapa pyrkiä ratkaisemaan asiat itse kuin se, että odotetaan kunnes muut tulevat sanomaan mitä on tehtävä. 

Kaupunginvaltuusto päätti viime kokouksessaan korottaa tuloveroprosenttia nykyisestä 18,5 %:sta 19 %:iin. Tämä tuo kaupungin kanssaan n. puolen miljoonan lisäyksen. Yleisen kiinteistöveroprosentin 0,1 %-yksikön korotus tuo vajaat 100.000 euron lisän. Kun käyttömenojen kasvu talousarviossa on 2,0 miljoonaa euroa, jokainen ymmärtää että tämä tie on kuljettu nopeasti loppuun.  Ratkaisu on löydyttävä tulopohjan laajennuksesta ja/tai menojen hillitsemisestä.

Veronkorotusta sinällään ei voida pitää hyvänä ratkaisuna, vaikka tänä päivänä myös kuntaveron ollessa melko progressiivinen, korkea veroprosentti ei kerrokaan koko totuutta. On muistettava että Somerollakin todellinen eli ns. efektiivinen vero on alle 13 prosenttia. Verojen korottaminen kertoo siitä, että kunnan rahantarve on lisääntynyt. Jos se ei ole johdu lisääntyneistä palveluista tai kasvaneesta palvelutarpeesta, se voi johtua myös siitä, että kunta toimii tehottomasti. Jokaisen, myös kunnan, on muuttuvassa maailmassa pyrittävä tulemaan tuloillaan toimeen. Maksetut verot on aina pois muusta talouden kierrosta. Sen vuoksi on olennaista, että myös kunta järjestää toimintonsa kustannustehokkaasti.                                           

Nykyisessä taloustilanteessa ja globaalin keskittämiskehityksen vallitessa yritystoiminnan ja sitä kautta työpaikkojen lisääminen ei ole nopea tie kaupungin taloustilanteen parantamiseen. Se lienee kuitenkin ainoa tapa löytää asiaan kestävä ratkaisu. Somero ei kuitenkaan ole näissä asioissa yksin, vaan monet kunnat painiskelevat samojen ongelmien kanssa. Elinkeinopolitiikka on kuitenkin nostettava nykyistä keskeisemmälle sijalle kaupungin toiminnassa. Myös poliittisten ryhmien kunnostauduttava siinä, että pystytään löytämään elinkeinopolitiikalle yhteiset suuntaviivat ja linjat, joiden toteuttamiseksi sitten yksissä tuumin toimitaan. En liene kovin väärässä, jos uskallan sanoa että näin ei välttämättä ole nyt toimittu. Tehokas elinkeinopolitiikka vaatii omat panostuksensa, mutta ne on osattava kohdentaa siten, että myös haluttua tulosta syntyy.

Keskusta on tyytyväinen talousarvion valmisteluun. Vaikka menojen kasvu talousarviossa on ehkä vähän liian suuri, poliittinen yksimielisyys kaupunginhallituksen käsittelyssä oli ilahduttavaa. Talousarvion loppusumma ei kaupunginhallituksessa kasvanut eikä suuria erimielisyyksiä ollut. Ryhmät tekivät lisäysehdotuksia lähinnä tavoitteisiin ja nämä lisäykset tehtiin yksimielisesti.

Keskustan ehdotuksesta kaupunginhallitus lisäsi elinkeinolautakunnalle tavoitteen, jossa lautakunta velvoitetaan pitämään nykyistä enemmän yhteyttä olemassa oleviin yrityksiin tavoitteena tukea näiden yritysten mahdollisia kasvupyrkimyksiä.

Perusturvalautakunnan talousarvioesityksessä esitettiin neljän uuden hoitajan palkkaamista Tervaskantoon. Keskustan edustajat vastustivat tätä perusturvalautakunnassa. Eikä kaupunginhallituksen ehdotus sisällä näitä toimia. Keskusta on edelleen sitä mieltä, että ennen henkilöstölisäyksiä vanhustenhuollon henkilöstötarpeesta tulee tehdä kokonaisselvitys, huomioidaan myös tuleva Lamminniemeen rakennettavan palvelukeskuksen vaikutus. Keskustan ehdotuksesta kaupunginhallitus lisäsi talousarvioon asiaa koskevan tavoitteen.  

Kaupunginhallitus pyysi talousarvioraamin antamisen yhteydessä hallintokunnilta näkemyksiä niistä keinoista, joilla lähitulevaisuudessa taloutta voitaisiin tasapainottaa. Sivistystoimen ja tekninen toimen vastauksissa, molemmissa, keskeiseksi kustannustekijäksi nostettiin nykyinen kouluverkko ja sen ”kalleus”. En yritä tätä kiistää, mutta esitystapa ja sen voimakkuus huomioiden, olisi kohtuullista, että kouluverkon kalleudesta ja mahdollisista edullisimmista vaihtoehdoista esitetään luottamushenkilöhallinnolle yksityiskohtaisempia laskelmia. Tämä kysymys saattaa konkretisoitua hyvinkin nopeasti, jos Kiiruun koulun valtionosuuksien ehdoksi asetetaan kouluverkkoselvityksen tekeminen. Jos ja kun kouluverkkoasiaan joudutaan ottamaan kantaa, tulee lähtökohtana olla riittävän edistyksellinen ja pitkälle tulevaisuuteen kantava malli.

Talousarvioehdotuksen investointiosan suhteen Keskusta yhtyy kaupunginhallituksen ehdotukseen. Talonrakennuspuolen merkittävimmät investoinnit ovat vanhusten palvelukeskuksen rakentaminen Lamminniemeen ja Kiiruun koulun kohtalo.

Kiiruun koulun osalta talousarviosta voidaan tässä vaiheessa vain todeta, että summa mikä on esitetty, ei varmasti pidä paikkaansa. Keskusta lähtee siitä, että päätökset Kiiruun koulun kohtalosta on tehtävä viipymättä. Jos ja kun koulu korvataan uudisrakennuksella, kustannukset saattavat nousta yli 15 miljoonan euron. Tätä taustaa vasten on ensiarvoisen tärkeää, että pyritään varmistamaan valtionosuuksien saaminen hankkeelle. Keskustan kanta on, että heti kun tarvittavat selvitykset on tehty ja tiedetään mitä koululle tehdään, asiaa lähdetään viemään eteenpäin mahdollisimman nopealla aikataululla.

Julkisen käyttöomaisuuden ehkä puhutuin aihe on Jaatilan silta. Keskusta pitää siltaa tarpeellisena paitsi sen vuoksi että se tukee alueella olevien yritysten toimintamahdollisuuksia ja parantaa olennaisesti alueen liikenneturvallisuutta, silta toteutuessaan antaa Someron keskustaajamalle yhden mahdollisen kasvusuunnan lisää. Mielestämme on kuitenkin syytä vielä pyrkiä saamaan hankkeelle ulkopuolista rahoitusta. Tätä odotellessa on syytä valmistella siltahanketta tekemällä tarpeelliset maanhankinta- ja kaavapäätökset, jotta rahoitusasian ratkettua valmius sillan rakentamiseen on olemassa.

Lopuksi, arvoisa puheenjohtaja. Keskusta tukee kaupunginhallituksen talousarvioesitystä sellaisenaan. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulemme tekemään ehkä pieniä, lähinnä teknisiä muutosesityksiä talousarviokirjan tekstiosiin.  

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talousarvio, ryhmäpuheenvuoro, kiiruun koulu, tero pirttilä, pirttilä, somero

Keskustan kunnallisvaaliehdokkaille!

Maanantai 29.10.2012 - Tero Pirttilä

pirttila_tero.jpgKunnallisvaalit on nyt käyty. Someron Keskustan osalta vaalit menivät hyvin. Yhden lisäpaikan saaminen tilanteessa, jossa perussuomalaiset lisäsivät kannatustaan yleisesti koko maassa, on pidettävä torjuntavoittona. Ikävämpi puoli vaalituloksessa oli se, että vaaliliittokumppanimme kristillisdemokraatit menettivät molemmat paikkansa ja vaaliliiton paikkamäärä putosi yhdellä.
 
Jatkoa ajatellen vaalitulos on hyvin selkeä. Oikeastaan ei ole kuviteltavissa sellaisia yhteistyökuvioita, joilla joku tai jotkut ryhmät pystyisivät yhdessä saamaan lisäpaikkoja. Tavallaan kaikki puolueet ovat nyt omillaan paikkojen suhteen. 
 
Kuten taas todistettiin, vaalitulos on aina yllätyksellinen. Puolueiden äänimäärien ja kannatuksen vaihtelun lisäksi myös henkilökohtaiset äänimäärät eri ehdokkailla saattavat vaihdella suuresti eri vaaleissa. Seuraavaan valtuustoon tulee 16 uutta valtuutettua eli lähes puolet valtuustosta vaihtuu. Keskustan ryhmässä vaihtuu seitsemän jäsentä.
 
Vaaleissa ei koskaan kaikki tule valituksi. Kaupunginvaltuuston jäsenyys ei kuitenkaan ole ainoa mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin eikä se yksistään takaa vaikutusmahdollisuuksia. Lautakunnan jäsenyys tai aktiivinen osallistuminen Keskustan toimintaan saattaa olla jopa tehokkaampi vaikutuskanava. Oma aktiivisuus, osallistuminen, tärkeiden asioiden esillä pitäminen ja oman ryhmän luottamus ovat niitä tekijöitä, joiden avulla asioihin vaikutetaan.
 
Omasta ja Keskustan kunnallisjärjestön puolesta esitän parhaat kiitokset kaikille ehdokkaille ja onnittelut valituksi tulleille. Erityinen kiitos niille, jotka omalla työpanoksellaan ja ahkeruudellaan tekivät koko kampanjan mahdolliseksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunnallisvaalit, keskusta, somero, vaalit, valtuusto, kunnanvaltuusto

Keskustan ryhmäpuheenvuoro 25.6.2012

Tiistai 24.7.2012 - Niina Mikkola

ARVOISA PUHEENJOHTAJA, 

Tässä se on taas kerran, SOMERON KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS menneeltä vuodelta - kirjoissa ja kansissa, tilintarkastajien ja tarkastuslautakunnan tarkastamana - siitä huolimatta, että osa hallituksen jäsenistä jätti sen allekirjoittamatta. Mielenkiintoinen mielenilmaus sinänsä, tilinpäätöksen tiedoissahan ei ollut mitään totuuden vastaista eikä allekirjoittamatta jättäminen poista vastuuta menneen vuoden päätöksistä tai päättämättä jättämisistä.  

Tilinpäätös on aika tavalla suunnitellun mukainen mukainen, joskin tulokseltaan parempi. Salon Seudun, Suomen ja koko Euroopan laajuisesta taloudellisesta ahdingosta huolimatta Someron tilinpäätös oli tulokseltaan 1,5 milj. euroa ylijäämäinen mutta puoli miljoona euroa alhaisempi kuin vuotta aiemmin ja on todettava, että suunta on valitettavasti edelleen laskeva. 1,5 miljoonaa on meille ja Somerolle lähes elinehto mutta jo Suomenkin mittakaavassa pieni raha Euroopan talousalueesta puhumattakaan – Helsinki maksoi yli miljoona euroa, jotta Guggenheim-hanke saatiin edes keskusteluasteelle... Ehkä eräs syy siihen miksi suuret organisaatiot eivät aina ole kustannustehokkaita – kun puhutaan vain miljoonista, rahan todellinen arvo tahtoo vääristyä. 

Usein kaupunkia ja luottamushenkilöitä - etenkin keskustalaisia luottamushenkilöitä - on syylllistetty ylijäämäisistä tilinpäätöksistä. Nyt kun katselee ympärilleen, on kaikkien viimeistään ymmärrettävä, että ainoa kestävä tie niin kuntataloudessa kuin kotitalouksissakin on se, että menot eivät saa ylittää tuloja. Ilman + merkkisiä katteita monet investoinnit kuten uimahalli, olisivat olleet mahdottomia toteuttaa. Ilman hyvää taloudellista tilannetta emme voisi seisoa näin vankasti Someron itsenäisyyden takana ja olisimme todennäköisesti joutuneen viikko sitten hallituksessa antamaan talousarvion laadintaohjeissa määräyksiä leikkauksista ja säästöistä - mutta kiitos hyvin hoidetun talouden, kiitos järkevän ja harkitsevaisen keskustalaisen kunnallispolitiikan, selvisimme toistaiseksi kevyemmillä toimenpiteillä. Liialliseen optismiin ei kuitenkaan pidä sortua, sillä talouskriisiä ei vielä ole voitettu. Niinpä kaupunginhallitus edellyttikin hallintokuntia laatimaan suunnitelmat edelleen kiristyvän talouden varalle. 

On totta, että suurin kiitos hyvästä tuloksesta kuuluu kaupungin henkilöstölle. Voimme todeta, että henkilöstö on omalla työpanoksellaan ja sitoutumisellaan mahdollistanut sen, ettei lomautuksiin tai henkilöstöleikkauksiin ole tarvinnut turvautua - päinvastoin, joissain yksiköissä henkilöstöä on kyetty jopa lisäämään. 

Osittain siirtyneiden rakennusinvestointien vuoksi mutta myös hyvän tuloksen seurauksena menneellä tilikaudella ei ole tarvinnut nostaa uutta lainaa vaan olemme kyenneet lyhentämään vanhaa lainaa hieman alle puoli miljoonaa euroa. Alhainen lainataso antaa kuluvalle ja tuleville tilikausille paremmat mahdollisuudet selviytyä tilinpäätöksessä mainituista riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä niiden aiheuttamista investointitarpeista. Menneiden vuosien tapaan suurimmat ja vaikeimmin hallittavat riskit sijoittuvat perusturvaan, joka on suurin kaupungin hallintokunnista. Suurimmat paineet ovat vanhustyön osa-alueella – jonka vaikutukset heijastuvat yhtälailla kansanterveystyön ja koko perusturvan alueelle. Viimevuonna erikoissairaanhoidon menot pysyivät hyvin talousarviossa mutta sosiaalityön puolella ylityksiä on syntynyt niin lastensuojelun kuin vammaispalveluidenkin osalta. Myös teknisellä puolella on huomattavia rakenteellisia riskejä kuten Kiiruunkoulu sekä uimahallin alkuperäisen urakkasopimuksen purkaminen. 

Viime tilikaudella yksi eniten puhuttaneita aiheita oli ryhmäkodin laajennus ja toteutumattomuus. Sen taustalla ei siis ollut salaliitto tai paha tahto vaan moneen kertaan menneen ja jo kuluvankin tilikauden aikana mainittu, perusturvan ja Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen käymien neuvottelujen viivästyminen - joka viivytti prosessia keväästä syksyyn. Tällä hetkellä voimme olla asian tilaan varsin tyytyväisiä - palvelutalo on lopulta nousemassa Lamminniemeen tilavampana, toimivampana ja edullisempana kuin Tervaskantoon toteutettava vaihtoehto olisi ollut. Nyt vaaditaan kärsivällisyyttä ja kykyä turvata ikäihmisten turvallisuus ensivuoden marraskuuhun olemassaolevien hoitoratkaisuiden turvin. Keskustan valtuustoryhmän mielestä on tärkeää, että vanhustyön kehittämisen lisäksi kaupunki voi omalta osaltaan olla turvaamassa Lamminniemen toiminnan kehittymistä ja sen työpaikkojen säilymistä. 

Toinen valtuustossa ja valtuuston ulkopuolella useasti toistunut aihe on ollut raakamaan hankinta teollisuuden tarpeisiin. On totta, että maata tarvitaan mutta maata ei voida hankkia minkälaisilla ehdoilla hyvänsä. Niin virkamiesten kuin luottamushenkilöidenkin on tunnettava vastuunsa siitä, että tehdyt sopimukset eivät ole kohtuuttomia ja niiden lunastaminen on kaikissa oloissa mahdollista. Pakkolunastuksiin ei myöskään ole haluttu lähteä, joten ainoa tie on neuvottelujen ja tunnustelujen kärsivällinen jatkaminen. Toimettomana asian kanssa ei ole oltu. 

Useita valtuustokausia puhuttanut aihe on väkiluvun aleneminen. Viimevuonna väkiluku laski vajaalla 70 hengellä. Tästä lähtömuuttuoa oli 15 henkilöä ja kuolleisuuden aiheuttamaa väestökatoa runsas 50 henkeä. Kyseisestä tilanteesta keskusta ei katso voivansa ottaa yksin syytä niskoilleen vaikka sitä toistuvasti on meille yritetty vierittää. Koko Salon kaupungin alueella vajaan kahden tuhannen asukkaan edestakainen muuttovirta jäi viime vuonna plussalle hieman yli 20 henkeä, joten siihen verrattuna Somero on pärjännyt kotuullisesti vaikka pisteitä tässä kisassa jaetaankin vasta kun tulos jää plussan puolelle. 

Positiivinen asia viimevuodelta oli työttömyysasteen hienoinen kääntyminen laskuun Somerolla, minkä seurauksena Somero pääsi Varsinais-Suomen ja koko Suomen kanssa samalle viivalle. Tämä asia jäi kuitenkin kovin lyhytaikaiseksi iloksi, koska Nokian tänä vuonna julkistamat irtisanomiset viimevuotisten lisäksi vaikuttavat koko Salon seutukuntaan ja työttömien määrä tulee väistämättä kääntymään uudelleen kasvuun. Tilanteen laajuus edellyttää välittömiä toimenpiteitä, vaikka seuraukset näkyvätkin vasta viiveellä. Kaikkiaan voidaan todeta, että satsaukset työtoiminnan tiloihin ja kaupungin työtoiminnan ja EkoCityn toimintojen yhdistäminen oli onnistunut toimenpide – toiminta tavoittaa Somerolla 50-80 henkilöä. Tosiasiassa työpaikkojen saaminen paikkakunnalle olisi välttämätöntä ja ratkaisisi useampiakin ongelmia. Oikeaa kiveä ei kuitenkaan vielä kukaan ole tässä asiassa osannut kääntää - vaikka yritys on ollut kova. Hieno asia on, että Ärm-rahoilla on laskennallisesti kyetty saamaan paikkakunnalle 23 uutta työpaikkaa, aika sitten näyttää, kuinka monta työpaikkaa toteutuu – toivomme tietysti, että mahdollisimman monta. 

Koko konsernin tilinpäätöksestä puhuttaessa, voidaan todeta, että sen tulos mukailee aika tavalla kaupungin tulosta - velkamäärän ollessa suurempi. On kuitenkin todettava, että pääsääntöisesti yhtiöiden toiminta on terveellä pohjalla. Kaikkiaan kaupungin pitäisi entistä enemmän seurata yhtiöidensä toimintaa - toisin sanoen kaupunginhallituksen tulisi jatkossa käyttää nykyistä voimakkaammin omistajalle kuuluvaa valtaa yhtiöissä. Omistajaohjausta tulee tehostaa ja selkiinnyttää. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että kaupungin edustajat saavat riittävät ja tarpeelliset evästykset kokouksiin ja ovat tietoisia siitä, ketä ovat edustamassa. 

Lomituspalvelulain mukainen, perusteetta maksetun korvauksen takaisinperintä on aiheuttanut aika tavalla keskustelua ja johtanut osaltaan jopa kaupunginjohtajan erottamishankkeeseen. Asia on huomattava ja summa suuri mutta on uskomatonta, että tämänhetkisessä kuntatilanteessa, jossa kuntia ollaan väkipakolla muutenkin ajamassa alas – ryhdytään hankkeeseen, joka riskeeraa koko Someron kaupungin olemassaolon. Keskustan valtuustoryhmän kanta tässä tilanteessa, jossa syyttömistäkin on tehty syyllisiä, on odottaa puolueettoman tutkimuksen valmistumista ja vasta sen sen jälkeen tehdä päätökset tarvittavista toimenpiteistä. 

Viimevuonna valtionosuudet olivat yhtä suuret kuin verotulokertymä eli yli 22 milj. euroa ja toimintatuotot noin 7,5 milj. euroa - eikä näiden tulojen kasvuodotukset tälle vuodelle ole kovin suuret. Tästä huolimatta menopuolella on korotuspaineita, esimerkkinä uimahallin käyttökustannukset sekä uuden palvelutalon ja asuntolan käyttöönotto. Tämä yhtälö on kunnan talouden ja palveluiden kannalta aikamoinen riski - etenkin, kun hallitus on jo alkuvuoden aikana tehnyt linjauksia, jotka uhkaavat Someron kaltaisten kuntien valtionosuuksia. Siitä huolimatta keskustan valtuustoryhmä näkee mahdollisuuden selviytyä tilanteesta ja pitää tärkeimpänä asiana Someron itsenäisyyden säilyttämisen ja palveluiden turvaamisen. 

On kolme asiaa, jotka kulkevat käsi kädessä: hyvä talous, itsenäisyys ja lähipalvelut - kolme asiaa, jotka ovat aina olleet päällimmäisenä keskustalaisessa päätöksenteossa, kolme tärkeää asiaa, jotka ovat toteutuneet myös viime tilikaudella. Keskustan valtuustoryhmän mielestä tärkeää on turvata taloudelliset edellytykset myös tulevina vuosina, koska se on ainoa avain palveluiden, etenkin lähipalveluiden ja itsenäisyyden säilyttämiseen. Tämä ei ole helppo tehtävä vaan edellyttää harkintaa ja vaikeitakin päätöksiä - toiminintojen tehostamista ja resurssien oikeaa kohdentamista - kaikki menolisäykset tulee tarkoin harkita. Toisaalta tästä asiasta keskusta on tottunut aiemminkin kantamaan vastuun. Se että kaupunki toimii taloudellisesti ja säästäväisesti, on tietysti kaikkien kuntalaisten etu mutta ennen kaikkea tärkeää niille kuntalaisille, jotka ovat vain ja ainoastaan kaupungin palveluiden varassa. 

Valitettavasti viimevuoden valtuustotyöskentely oli kaikkea muuta kuin yhteistyötä kohentavaa, valtuusto toisensa jälkeen kiisteltiin asiasta kuin asiasta - siihenhän demokrattinen päätöksenteko tietysti antaa mahdollisuuden - ja jokainen valtuutettu itse päättää keskittyykö työskentelyssä varsinaiseen asiaan vai onko painopiste asian vieressä. 

Viimevuoden tilinpäätös kuitenkin näyttää, että olemme kaikesta huolimatta onnistuneet tekemään Someron kannalta rakentavia ja kestävää kehitystä edistäviä päätöksiä. Hyvin mennyt tilikausi, itseasiassa monta hyvin mennyttä tilikautta peräkkäin, antavat Someron kaupungille mahdollisuudet edelleen selvitä valtion asettamista lakisääteisistä velvoitteista. Niinpä meillä on perustellut edellytykset puolustaa olemassaoloamme itsenäisenä Someron kaupunkina. Keskustan valtuustoryhmä yhtyy tilintarkastajan lausuntoon ja esittää tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä muille tilivelvollisille lukuunottamatta lomasihteeriä, jonka osalta lopullinen päätös siirtyy myöhemmäksi, koska tutkimukset lomituspalveluiden osalta ovat kesken. 

Tilintarkastajan ja tarkastuslautakunnan huomautus sisäisen valvonnan edellyttämästä riskien kartoituksesta on huomioitu ja kaupunginhallitus on edellyttänyt tehtäväksi riskien kartoituksen - joten asia on tältäkin osin etenemässä. 

Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää koko kaupungin ja kaupunkikonsernin henkilöstöä menneestä tilikaudesta ja hyvän tuloksen saavuttamisesta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tilinpäätös, somero, kaupuni

Vanhemmat kirjoitukset »