Someron kaupungin tilinpäätös 2016

Tiistai 13.6.2017 klo 19:59 - Riitta Ryhtä

Ryhmäpuheenvuoro 12.6.2017: Riitta Ryhtä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Arvoisa puheenjohtaja,

hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat!

Olemme kokoontuneet alkavan valtuustokauden ensimmäiseen kokoukseen. Keskustan valtuustoryhmän puolesta haluan toivottaa sekä uudet että aiemmin mukana olleet valtuutetut tervetulleeksi rakentamaan Somerosta hyvinvoivien ihmisten elinvoimaista yhteisöä. Työtä on paljon, mutta yhteen hiileen puhaltamalla tulemme varmasti onnistumaan.

Vielä tänään katsomme hetken menneeseen käsitellessämme vuoden 2016 tilinpäätöstä. Käsissämme olevat asiakirjat ovat viime vuosien tapaan varsin miellyttävää luettavaa. Tilikauden tulos on lähes 3,8 miljoonaa euroa plussalla. Tosin suurin osa ylijäämästä on muodostunut konsernin sisäisestä vuokra-asuntokaupasta ja Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen osakekannan siirtymisestä kaupungin omistukseen Someron Seudun Kuntokotiyhdistyksen purkauduttua. Viivan alle on kuitenkin jäänyt lähes 400 000 euroa ilman edellä mainittuja satunnaiseriäkin. Varsin hyvä tulos, kun talousarvio oli tehty parin miljoonan euron verran alijäämäiseksi.  

Lamminniemen hyvinvointikeskuksen kiinteistöjen siirtyminen kaupungille todettiin nopeasti tarpeelliseksi, kun sosiaali- ja kotihoitotoimistojen tilat jouduttiin sisäilmaongelmien vuoksi poistamaan käytöstä. Tiloissa työskennelleet voitiin pikaisesti siirtää Lamminniemessä vapaina oleviin tiloihin. Lamminniemeen perustettiin myös päiväkotiryhmä, ja siellä käynnistettiin tehostettua palveluasumista kevyemmän asumispalvelun tarjoaminen vanhuksille.

Tämä uusi palveluasumisen malli on mahdollistanut esimerkiksi haja-asutusalueella asuneiden yksinäisyydestä ja turvattomuudesta kärsivien vanhusten muuttamisen palveluiden ääreen, vaikkei kunto vielä olisi tehostetun palveluasumisen kriteerien mukainen. Lamminniemessä asuville tarjottavat palvelut toimivat sujuvasti samassa rakennuksessa olevan kotihoitotiimin toimesta. Ruoka- ja päivätoimintapalvelut tuottaa hyvinvointikeskus. Kokemukset ovat ilmeisen hyviä.

Digitalisaatio ja kokeilukulttuuri ovat asioita, joiden avulla kunnissa on mahdollisuus vastata tiukkenevan talouden mukanaan tuomiin haasteisiin. Somerolla haasteeseen on toimintakertomusvuonna vastattu muun muassa koulujen TVT-strategiaa työstämällä ja kotihoidossa käyttöönotetulla mobiiliohjelmalla. Myös varhaiskasvatuksessa on suunniteltu mobiilisovelluksen käyttöönottoa, ja toivottavasti sopiva ohjelma saadaan käyttöön tänä vuonna.

Esimerkkinä onnistuneesta kokeilusta voisi mainita nuorisotoimessa kehitetyn Zemppari-toiminnan, jossa lukiolaiset tukivat yläkoulun oppilaita läksyissä. Onnistunut kokeilu saa toivottavasti myös jatkoa.

Kuluneen vuoden merkittävimmät investoinnit olivat keväällä valmistunut Jaatilan silta ja aprillipäivänä käynnistynyt uuden Kiiruun koulun rakentaminen. Investointien rahoittamiseksi uutta lainaa otettiin viiden miljoonan euron verran. Lainamäärä kasvoi vuoden aikana noin yhdeksästä miljoonasta eurosta reiluun kahteentoista ja puoleen miljoonaan euroon.  Asukasta kohti laskettuna velkaa oli vuoden lopussa vajaat 1600 euroa, mikä on valtakunnan tasolla vielä varsin kohtuullinen määrä. Lähivuosina velkamäärä tullee kuitenkin nousemaan lähes kaksinkertaiseksi, mikä on melkoinen haaste tilanteessa, jossa suuri osa toiminnasta on siirtymässä pois kaupungin toimivallasta maakunta- ja sote-uudistuksen myötä, ja verotulot pienenevät merkittävästi nykytasosta.

Someron kaupunki on saanut viimevuosina useita perintöjä tai testamenttilahjoituksia, joiden yhteenlaskettu arvo on yli miljoona euroa. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että näiden varojen käytöstä ei ole tehty tarkkoja toteutussuunnitelmia. Tähän epäkohtaan on syytä tarttua pikimmiten.

Kaiken kaikkiaan kulunutta vuotta voi hyvällä syyllä pitää onnistuneena sekä talouden että päätöksenteon näkökulmasta. Päätöksiä on tehty enimmäkseen hyvässä yhteisymmärryksessä kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti. Aiemmin tehty kouluverkkopäätös vietiin päätökseen ja kaupungille tarpeettomiksi käyneitä koulukiinteistöjä myytiin. Vuoden aikana hankittiin myös lisämaata asuntorakentamisen ja elinkeinoelämän tarpeisiin.

Vaikka moni asia eteni sujuvasti, oli päätöksenteossa ongelmiakin. Lähes koko vuoden kestänyt perusturvan asiakasmaksupäätöksen pompottelu perusturvalautakunnan ja kaupunginhallituksen välillä jätti päätöksentekokulttuuriimme ikävän tahran, jonka kaltaisia ei toivottavasti alkaneella valtuustokaudella nähdä.

Arvoisa puheenjohtaja!

Lopuksi haluan Keskustan valtuustoryhmän puolesta kiittää kaupungin virkamiesjohtoa ja henkilökuntaa päättyneen tilikauden hyvästä tuloksesta. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa. Laakereilleen ei kuitenkaan ole varaa jäädä lepäämään, vaan toimintaa tulee pyrkiä koko ajan kehittämään asiakaslähtöisesti, mutta samalla kustannustehokkaasti. 

 Keskustan valtuustoryhmä kannattaa tilinpäätöksen hyväksymistä sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: somero, tilinpäätös 2016, ryhmäpuheenvuoro, Riitta Ryhtä, Ryhtä, keskusta

Someron kaupungin tilinpäätös 2014

Tiistai 9.6.2015 klo 20:55 - Tero Pirttilä

Ryhmäpuheenvuoro 8.6.2015: Tero Pirttilä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Arvoisa puheenjohtaja!

Someron kaupungin tilinpäätös on edelleen varsin hyvä. Kiiruun koulun ylimääräisestä poistosta huolimatta vuosikate riitti poistojen kattamiseen ja tilikauden tulos säilyi niukasti positiivisena.

Keskeinen tekijä tässä on kaikkien hallintokuntien osalta hyvin onnistunut menokuri. Jopa henkilöstömenot pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Tulojen pienentyessä hyvä kulujen hallinta on erityisen tärkeää.

Maahan muodostettiin toukokuun lopussa uusi pääministeri Juha Sipilän johtama hallitus. Vaaleja edeltävään keskusteluun ja hallitusohjelmaan liittyen kuntakentällä on suuria odotuksia sen suhteen, miten poliittiset lupaukset ja hallituksen asettamat tavoitteet tulevat toteutumaan. Varmaa on se, että vuosien takkuamisen jälkeen sote-uudistus toteutetaan alkaneella vaalikaudella. On päätetty, että uudistus toteutetaan itsehallinnollisiin, maakunnallisiin alueisiin perustuvana. Kunnille on annettu lupauksia myös normien purkamisesta ja kuntien tehtävien karsimisesta. Nähtäväksi jää, miten nämä asiat aikanaan toteutuvat ja saadaanko niistä kaivattuja tehostamismahdollisuuksia kuntatalouteen. Hallitusohjelman uhkakuvapuolella leijuu valtiontalouden sopeuttamiseen liittyen kuntien valtionosuusleikkaukset.

Se mitä sote-uudistus toteutuessaan tulee vaikuttamaan yhtäältä Someron kaupungin talouteen ja toisaalta somerolaisten palveluihin ja niiden saatavuuteen, on vielä epäselvää. Siksi on tärkeää, että omat toimintomme niin tason kuin hinnankin osalta on järjestetty siten, että niiden olemassaoloa voidaan perustella ja puolustaa myös silloin kun somerolaiset palvelut ovat osa maankunnallista organisaatiota.

Perusturvalautakunnalle ja perusturvan viranhaltijajohdolle onkin annettava tunnustus siitä että he, joskus kovastakin vastustuksesta huolimatta, ovat ansiokkaasti etsineet uusia, kustannustehokkaampia toimintatapoja palvelujen järjestämiseen.

Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan ottanut kantaa siirtoviivepäiviin ja niistä aiheutuneisiin kustannuksiin. Poliittisessa keskustelussa siirtoviivepäivien määrää ja siirtoviivemaksuja usein kauhistellaan ja niihin vedoten yritetään luoda mielikuvaa, että palveluprosessi ei toimi tai että meillä on riittämättömästi vuodeosastopaikkoja. Taloudellisesti arvioituna siirtoviivemaksut eivät kuitenkaan ole olleet meillä kovin suuri ongelma. 71 siirtoviivepäivää viime vuonna tekee alle 1,5 päivää viikossa. Vuonna 2014 niihin käytettiin rahaa 45.000 euroa. Kun vuodeosastopaikan hinta on 160 euroa/vrk, ei 45.000 euron kustannuksella pystyttäisi lisäämään omia vuodeosastopaikkoja edes yhden hoitopaikan vertaa.  Lisäksi on todennäköistä, että yhden hoitopaikan lisäys ei vähentäisi mainittavasti, jos ollenkaan, siirtoviivepäiviä. Tämän perusteella voidaan todeta, että akuuttiosaston paikkamäärä on ollut riittävä.        

Keskeinen nopeasti selvitettävä asia, jonka vanhuspalvelujen kehittämistyöryhmäkin on raportissaan todennut, on se minkälainen osa Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen palveluilla tai tiloilla on tulevaisuudessa Someron kaupungin vanhuspalvelujen järjestämisessä. 

Uuden hallituksen koulutussäästöt herättävät huolta siitä, miten nämä tulevat vaikuttamaan esimerkiksi somerolaisten toisen asteen opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksiin erityisesti oppilaistosten sijainnin ja saavutettavuuden suhteen.

Hallituksen suunnitelmat kilpailukyvyn palauttamiseksi, talouskasvun edellytysten luomiseksi ja sitä kautta työttömyyden vähentämiseksi ovat tervetulleita. Työttömyys on paitsi kansantaloudellisesti, erityisesti sen kohdanneen henkilön ja tämän läheisten kannalta raskas asia. Kaupungin tulee myös osaltaan tehostaa edelleen työttömien aktivointitoimia.

Arvoisa puheenjohtaja!

Kiiruun koulun rakentaminen on Someron kaupungin kaikkien aikojen suurin yksittäinen rakennushanke. Hankkeen eteneminen aikataulussa edellyttää kaikkien osapuolien hyvää yhteistyötä. Olennaista on myös se, että hanke pystytään pitämään sille asetetussa kustannusarviossa. Valmistuessaan rakennuksen poistot luovat suuria paineita kaupungin talouden tasapainolle. Riittääkö pienenevä vuosikate kattamaan kasvaneet poistot? Tässä meillä on apuna menneinä vuosina taseeseen kertynyt ylijäämä, jonka turvin kestämme jonkin verran myös mahdollisia alijäämäisiä tilinpäätöksiä..

Kaiken kaikkiaan olennaista on, että meillä on valmiutta toimintatapojen uudistamiseen ja kehittämiseen turvataksemme somerolaisten lähipalvelut myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää sitä, että myös palveluverkkoa sekä palvelujen laajuutta ja määrää on uskallettava tarvittaessa arvioida.     

Lopuksi arvoisa puheenjohtaja. Keskustan valtuustoryhmän puolesta haluan kiittää kaupungin virkamiesjohtoa ja henkilöstöä päättyneen tilikauden hyvästä tuloksesta.

Keskustan valtuustoryhmä kannattaa tilinpäätöksen hyväksymistä sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: somero, tilinpäätös 2014, ryhmäpuheenvuoro, Tero Pirttilä, Pirttilä, keskusta

Someron kaupungin tilinpäätös 2013

Sunnuntai 22.6.2014 - Tero Pirttilä

Ryhmäpuheenvuoro 16.6.2014: Tero Pirttilä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

 Arvoisa puheenjohtaja!

Someron kaupungin tilinpäätös päättyneeltä tilikaudelta on hyvä, jopa erinomainen. Viime vuosina alkanut negatiivinen kehitys taittui ja saavutimme takavuosien huippulukuihin verrattavan tuloksen.

Hyvän tuloksen taustalla on kaksi keskeistä tekijää: verotulokertymä kasvoi osin kunnalliveroprosenttiin tehdyn 0,5 %-yksikön  korotuksen seurauksena, osin verotulotilitysrytmiin ja jako-osuuksiin tehtyjen muutosten seurauksena. Näistä ensin mainittu tullee vastaavasti vähentämään kuluvan vuoden verotulokertymää.

Toinen merkittävä ja myönteinen tekijä viime vuoden tuloksen muodostumisessa oli käyttötalousmenojen kasvun taittuminen. Keskustan ryhmä on vuodesta toiseen toistanut huolensa jatkuvasta menojen kasvusta, mikä nyt on siis onnistuttu pienentämään aiemmasta 6 %:sta 2,4 %:iin.

Ottaen huomioon kaupungissa käynnissä ja käynnistymässä olevat mittavat investoinnit, viime vuoden hyvä tulos on tervetullut. Tulevaisuus näyttää kuitenkin varsin synkältä. Maan talous ei näytä piristymisen merkkejä. Kasvuennusteita on korjailtu entistä pienemmiksi mikä ei anna odottaa suuria tulevilta verokertymiltä siitäkään huolimatta, että kaupunginvaltuusto jo toisen kerran perä jälkeen korotti kunnallisveroprosenttia 0,5 %-yksikköä kuluvalle vuodelle.

Suunniteltu kuntien valtionosuusuudistus toteutuessaan saattaa meidät todellisiin vaikeuksiin. 2,5 miljoonan euron leikkaus viiden vuoden kuluessa on täysin mahdoton kun samaan aikaan väestön ikääntymisen ja työttömyyden kasvun seurauksena palvelujen tarve paremminkin kasvaa.

Edelleen jatkunut väestökato on todellinen uhka. Kun väki vähenee ja vanhenee on pystyttävä ratkaisemaan se miten vähemmällä saadaan enemmän?   

Miten meidän sitten pitäisi varautua näihin tulevaisuuden uhkakuviin? On pystyttävä tekemään rohkeita ratkaisuja. Meidän on oltava avoimia uusille toimintatavoille ja –malleille. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa saattaa avata uusia mahdollisuuksia. Toiminoja on edelleen tehostettava ja keskityttävä olennaiseen. Me voimme ylläpitää vain sellaista palveluverkkoa jonka pystymme maksamaan. 9.000 ihmisen palveluja ei voida järjestää kovin monessa paikassa. Uudet investoinnit on hyödynnettävä täysimääräisesti ja vanhoja kalliita rakenteita on purettava.   

Arvoisa puheenjohtaja!

Ehkä olisi hyvä joskus arvioida, vaikka vähän jälkiviisaastikin, jo tehtyjä päätöksiä. Ovatko kaikki viime vuosina esimerkiksi palveluverkkoa koskevat tai investointipäätökset olleet sellaisia, joilla olemme parantaneet  tai vahvistaneet mahdollisuuksiamme selviytyä tulevista talouden haasteista. Ovatko tehdyt päätökset olleet taloudellisia tai lisänneet tehokkuutta. Onko tehdyt päätökset olleet edes kovin edistyksellisia vai onko niin, että kuntalaiset olisivat odottaneet vielä rohkeampia ja tulevaisuuteen suuntautuneita ratkaisuja? Kysyn, mutta en vastaa. Jokainen voi miettiä näitä tykönään.

 Arvoisa puheenjohtaja!

Elinkeinopolitiikka on vaikea laji. Samaan aikaan työpaikat pakenevat maasta ja maan hallituskaan ei ole onnistunut luomaan kasvun eväitä, pitäisi löytää ratkaisuja, joilla kuntaan saataisiin lisää työtä ja toimeliaisuutta ja jos mahdollista, asukasmäärän jatkuva väheneminen voitaisiin tätä kautta taittaa. Elinkeinolautakunnalla oli paljon hyviä tavoitteita, joiden toteutuminen ei edennyt toivotulla tavalla. Tämä kertoo siitä, että kunnan päätöksin työpaikkoja ei synny. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla on silti mahdollisuutensa. Olemassa olevan yrittämisen ja yrittäjyyden tukeminen ja toimintaedellytysten parantaminen sekä uuteen yrittäjyyteen innostaminen lienevät ne keinot jotka kunnalla on käytettävissään. Näissä asioissa edetään kuitenkin pienin askelin, vähän kerrallaan.

Kaavoitus on keskeisellä sijalla silloin kun puhutaan yrittämisen edellytyksistä. Sijainniltaan ja käyttötarkoitukseltaan oikeanlaisten yritystonttien tarjonta on perusedellytys yritystoiminnan syntymiselle. Paitsi, että pitää olla kaavoitettavaa maata, Someron kaupungissa kuitenkin jostain syystä kaavoitus on ollut luvattoman hidasta.

Kunnalla on kaavoitusmonopoli. Paikallisella tasolla käsittääkseni parhaiten tiedetään se minkälaisia maankäytön tarpeita kunnassa on. Joissain tapauksissa ilmeisesti kaavoitus on pysähtynyt erimielisyyteen viranomaistahojen kanssa. Joissain tapauksissa taas asiat eivät ole muuten vaan edenneet. Kaavoituskatsauksesta ilmenee, että meillä on useita vireillä olevia kaavamuutoksia, joille ei ole vuosiin tehty yhtään mitään. Ajantasainen kaavoitus on kuitenkin perusedellytys sille, että kehitystä voidaan viedä eteenpäin ja ylipäätään rakentaa yhtään mitään. Onkin syytä vakavasti pohtia, miten tähän tilanteeseen saataisiin korjaus. Onko esimerkiksi tarpeen, että kaavoituksen poliittista ohjausta tehostetaan vai mikä olisi se keino jolla asiantilaan saataisiin parannusta? Resurssiahan yhdyskuntasuunnittelussa on jo lisätty.

Kaupunginhallitus käsitteli Harju-Härkälä II-vaiheen asemakaavaa kokouksessaan tämän kuun alussa. Asiassa kiinnitti huomiota erityisesti kunnallistekniikan kustannusarvio. On syytä jälleen kiinnittää huomiota siihen, millä keinoilla olemassa olevan kunnallistekniikan ja katuverkon piirissä olevia tyhjiä ja käyttämättömiä tontteja voitaisiin saada käyttöön ja näin hyödyntää jo olemassa olevaa ja maksettua kunnallistekniikka nykyistä enemmän. 

Keskustan ryhmän puolesta totean, että aiomme edelleen jatkaa harjoittamallamme vakaalla ja varovaisella talouspoliittisella linjalla. Haluamme, että taloudelliset resurssit käytetään tehokkaasti. Haluamme turvata kuntalaisille mahdollisimman hyvän palvelutason. Haluamme että kotikaupunkimme säilyy viihtyisänä ja turvallisena asuinpaikkana. Haluamme toimia siten, että henkilöstö kokee kaupungin turvallisena ja luotettavana työnantajana.

Lopuksi arvoisa puheenjohtaja. Keskustan valtuustoryhmän puolesta haluan kiittää kaupungin virkamiesjohtoa ja henkilöstöä päättyneen tilikauden hyvästä tuloksesta.

 Keskustan valtuustoryhmä kannattaa tilinpäätöksen hyväksymistä sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: somero, tilinpäätös 2013, ryhmäpuheenvuoro, Tero Pirttilä, Pirttilä

Someron kaupungin talousarvio 2013

Lauantai 15.12.2012 klo 19:34 - Tero Pirttilä

Ryhmäpuheenvuoro 13.12.2012: Tero Pirttilä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Arvoisa puheenjohtaja!

Someron kaupungin talous on kiristymässä. Kansantalouden painuminen taantumaan, työttömyyden lisääntyminen, verotulojen kasvun pysähtyminen ja valtionosuuksien leikkaukset, yhdessä ja erikseen, samanaikaisesti kun käyttötalouden menot jatkavat kasvua, aiheuttavat sen että viime vuosina totuttuihin vuosikatteisiin ei enää päästä. Käyttötalousmenojen kasvua on hillittävä ja investoinnit tullaan tekemään yhä enemmän velkarahalla.

Uusi tilanne velvoittaa kaupungin päättäjät entistä tarkempaan harkintaan sen suhteen, millä tavalla eri toiminnot järjestetään. Pystytäänkö tuottavuutta ja tehokkuutta lisäämään. Löytyykö uusilta, tulevilta valtuutetuilta riittävästi rohkeutta ja avarakatseisuutta siihen, että asioita voitaisiin järjestää toisin kuin mitä on totuttu? Osaammeko katsoa riittävän kauas kunnan rajojen ulkopuolelle mitä maailmassa tapahtuu, vai käperrymmekö omaan kyläpolitiikkaamme, jossa liian usein ja liian helppona ratkaisuna on tapana esitettää  rahan ja/tai henkilöstön lisäämistä. Onko uskallusta puuttua olemassa oleviin rakenteisiin ja sitä kautta löytää talouteen liikkumavaraa ja tehdä tulevaisuuteen kantavia ratkaisuja? On parempi tapa pyrkiä ratkaisemaan asiat itse kuin se, että odotetaan kunnes muut tulevat sanomaan mitä on tehtävä. 

Kaupunginvaltuusto päätti viime kokouksessaan korottaa tuloveroprosenttia nykyisestä 18,5 %:sta 19 %:iin. Tämä tuo kaupungin kanssaan n. puolen miljoonan lisäyksen. Yleisen kiinteistöveroprosentin 0,1 %-yksikön korotus tuo vajaat 100.000 euron lisän. Kun käyttömenojen kasvu talousarviossa on 2,0 miljoonaa euroa, jokainen ymmärtää että tämä tie on kuljettu nopeasti loppuun.  Ratkaisu on löydyttävä tulopohjan laajennuksesta ja/tai menojen hillitsemisestä.

Veronkorotusta sinällään ei voida pitää hyvänä ratkaisuna, vaikka tänä päivänä myös kuntaveron ollessa melko progressiivinen, korkea veroprosentti ei kerrokaan koko totuutta. On muistettava että Somerollakin todellinen eli ns. efektiivinen vero on alle 13 prosenttia. Verojen korottaminen kertoo siitä, että kunnan rahantarve on lisääntynyt. Jos se ei ole johdu lisääntyneistä palveluista tai kasvaneesta palvelutarpeesta, se voi johtua myös siitä, että kunta toimii tehottomasti. Jokaisen, myös kunnan, on muuttuvassa maailmassa pyrittävä tulemaan tuloillaan toimeen. Maksetut verot on aina pois muusta talouden kierrosta. Sen vuoksi on olennaista, että myös kunta järjestää toimintonsa kustannustehokkaasti.                                           

Nykyisessä taloustilanteessa ja globaalin keskittämiskehityksen vallitessa yritystoiminnan ja sitä kautta työpaikkojen lisääminen ei ole nopea tie kaupungin taloustilanteen parantamiseen. Se lienee kuitenkin ainoa tapa löytää asiaan kestävä ratkaisu. Somero ei kuitenkaan ole näissä asioissa yksin, vaan monet kunnat painiskelevat samojen ongelmien kanssa. Elinkeinopolitiikka on kuitenkin nostettava nykyistä keskeisemmälle sijalle kaupungin toiminnassa. Myös poliittisten ryhmien kunnostauduttava siinä, että pystytään löytämään elinkeinopolitiikalle yhteiset suuntaviivat ja linjat, joiden toteuttamiseksi sitten yksissä tuumin toimitaan. En liene kovin väärässä, jos uskallan sanoa että näin ei välttämättä ole nyt toimittu. Tehokas elinkeinopolitiikka vaatii omat panostuksensa, mutta ne on osattava kohdentaa siten, että myös haluttua tulosta syntyy.

Keskusta on tyytyväinen talousarvion valmisteluun. Vaikka menojen kasvu talousarviossa on ehkä vähän liian suuri, poliittinen yksimielisyys kaupunginhallituksen käsittelyssä oli ilahduttavaa. Talousarvion loppusumma ei kaupunginhallituksessa kasvanut eikä suuria erimielisyyksiä ollut. Ryhmät tekivät lisäysehdotuksia lähinnä tavoitteisiin ja nämä lisäykset tehtiin yksimielisesti.

Keskustan ehdotuksesta kaupunginhallitus lisäsi elinkeinolautakunnalle tavoitteen, jossa lautakunta velvoitetaan pitämään nykyistä enemmän yhteyttä olemassa oleviin yrityksiin tavoitteena tukea näiden yritysten mahdollisia kasvupyrkimyksiä.

Perusturvalautakunnan talousarvioesityksessä esitettiin neljän uuden hoitajan palkkaamista Tervaskantoon. Keskustan edustajat vastustivat tätä perusturvalautakunnassa. Eikä kaupunginhallituksen ehdotus sisällä näitä toimia. Keskusta on edelleen sitä mieltä, että ennen henkilöstölisäyksiä vanhustenhuollon henkilöstötarpeesta tulee tehdä kokonaisselvitys, huomioidaan myös tuleva Lamminniemeen rakennettavan palvelukeskuksen vaikutus. Keskustan ehdotuksesta kaupunginhallitus lisäsi talousarvioon asiaa koskevan tavoitteen.  

Kaupunginhallitus pyysi talousarvioraamin antamisen yhteydessä hallintokunnilta näkemyksiä niistä keinoista, joilla lähitulevaisuudessa taloutta voitaisiin tasapainottaa. Sivistystoimen ja tekninen toimen vastauksissa, molemmissa, keskeiseksi kustannustekijäksi nostettiin nykyinen kouluverkko ja sen ”kalleus”. En yritä tätä kiistää, mutta esitystapa ja sen voimakkuus huomioiden, olisi kohtuullista, että kouluverkon kalleudesta ja mahdollisista edullisimmista vaihtoehdoista esitetään luottamushenkilöhallinnolle yksityiskohtaisempia laskelmia. Tämä kysymys saattaa konkretisoitua hyvinkin nopeasti, jos Kiiruun koulun valtionosuuksien ehdoksi asetetaan kouluverkkoselvityksen tekeminen. Jos ja kun kouluverkkoasiaan joudutaan ottamaan kantaa, tulee lähtökohtana olla riittävän edistyksellinen ja pitkälle tulevaisuuteen kantava malli.

Talousarvioehdotuksen investointiosan suhteen Keskusta yhtyy kaupunginhallituksen ehdotukseen. Talonrakennuspuolen merkittävimmät investoinnit ovat vanhusten palvelukeskuksen rakentaminen Lamminniemeen ja Kiiruun koulun kohtalo.

Kiiruun koulun osalta talousarviosta voidaan tässä vaiheessa vain todeta, että summa mikä on esitetty, ei varmasti pidä paikkaansa. Keskusta lähtee siitä, että päätökset Kiiruun koulun kohtalosta on tehtävä viipymättä. Jos ja kun koulu korvataan uudisrakennuksella, kustannukset saattavat nousta yli 15 miljoonan euron. Tätä taustaa vasten on ensiarvoisen tärkeää, että pyritään varmistamaan valtionosuuksien saaminen hankkeelle. Keskustan kanta on, että heti kun tarvittavat selvitykset on tehty ja tiedetään mitä koululle tehdään, asiaa lähdetään viemään eteenpäin mahdollisimman nopealla aikataululla.

Julkisen käyttöomaisuuden ehkä puhutuin aihe on Jaatilan silta. Keskusta pitää siltaa tarpeellisena paitsi sen vuoksi että se tukee alueella olevien yritysten toimintamahdollisuuksia ja parantaa olennaisesti alueen liikenneturvallisuutta, silta toteutuessaan antaa Someron keskustaajamalle yhden mahdollisen kasvusuunnan lisää. Mielestämme on kuitenkin syytä vielä pyrkiä saamaan hankkeelle ulkopuolista rahoitusta. Tätä odotellessa on syytä valmistella siltahanketta tekemällä tarpeelliset maanhankinta- ja kaavapäätökset, jotta rahoitusasian ratkettua valmius sillan rakentamiseen on olemassa.

Lopuksi, arvoisa puheenjohtaja. Keskusta tukee kaupunginhallituksen talousarvioesitystä sellaisenaan. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulemme tekemään ehkä pieniä, lähinnä teknisiä muutosesityksiä talousarviokirjan tekstiosiin.  

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talousarvio, ryhmäpuheenvuoro, kiiruun koulu, tero pirttilä, pirttilä, somero