Someron kaupungin tilinpäätös 2014

Tiistai 9.6.2015 klo 20:55 - Tero Pirttilä

Ryhmäpuheenvuoro 8.6.2015: Tero Pirttilä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Arvoisa puheenjohtaja!

Someron kaupungin tilinpäätös on edelleen varsin hyvä. Kiiruun koulun ylimääräisestä poistosta huolimatta vuosikate riitti poistojen kattamiseen ja tilikauden tulos säilyi niukasti positiivisena.

Keskeinen tekijä tässä on kaikkien hallintokuntien osalta hyvin onnistunut menokuri. Jopa henkilöstömenot pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Tulojen pienentyessä hyvä kulujen hallinta on erityisen tärkeää.

Maahan muodostettiin toukokuun lopussa uusi pääministeri Juha Sipilän johtama hallitus. Vaaleja edeltävään keskusteluun ja hallitusohjelmaan liittyen kuntakentällä on suuria odotuksia sen suhteen, miten poliittiset lupaukset ja hallituksen asettamat tavoitteet tulevat toteutumaan. Varmaa on se, että vuosien takkuamisen jälkeen sote-uudistus toteutetaan alkaneella vaalikaudella. On päätetty, että uudistus toteutetaan itsehallinnollisiin, maakunnallisiin alueisiin perustuvana. Kunnille on annettu lupauksia myös normien purkamisesta ja kuntien tehtävien karsimisesta. Nähtäväksi jää, miten nämä asiat aikanaan toteutuvat ja saadaanko niistä kaivattuja tehostamismahdollisuuksia kuntatalouteen. Hallitusohjelman uhkakuvapuolella leijuu valtiontalouden sopeuttamiseen liittyen kuntien valtionosuusleikkaukset.

Se mitä sote-uudistus toteutuessaan tulee vaikuttamaan yhtäältä Someron kaupungin talouteen ja toisaalta somerolaisten palveluihin ja niiden saatavuuteen, on vielä epäselvää. Siksi on tärkeää, että omat toimintomme niin tason kuin hinnankin osalta on järjestetty siten, että niiden olemassaoloa voidaan perustella ja puolustaa myös silloin kun somerolaiset palvelut ovat osa maankunnallista organisaatiota.

Perusturvalautakunnalle ja perusturvan viranhaltijajohdolle onkin annettava tunnustus siitä että he, joskus kovastakin vastustuksesta huolimatta, ovat ansiokkaasti etsineet uusia, kustannustehokkaampia toimintatapoja palvelujen järjestämiseen.

Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan ottanut kantaa siirtoviivepäiviin ja niistä aiheutuneisiin kustannuksiin. Poliittisessa keskustelussa siirtoviivepäivien määrää ja siirtoviivemaksuja usein kauhistellaan ja niihin vedoten yritetään luoda mielikuvaa, että palveluprosessi ei toimi tai että meillä on riittämättömästi vuodeosastopaikkoja. Taloudellisesti arvioituna siirtoviivemaksut eivät kuitenkaan ole olleet meillä kovin suuri ongelma. 71 siirtoviivepäivää viime vuonna tekee alle 1,5 päivää viikossa. Vuonna 2014 niihin käytettiin rahaa 45.000 euroa. Kun vuodeosastopaikan hinta on 160 euroa/vrk, ei 45.000 euron kustannuksella pystyttäisi lisäämään omia vuodeosastopaikkoja edes yhden hoitopaikan vertaa.  Lisäksi on todennäköistä, että yhden hoitopaikan lisäys ei vähentäisi mainittavasti, jos ollenkaan, siirtoviivepäiviä. Tämän perusteella voidaan todeta, että akuuttiosaston paikkamäärä on ollut riittävä.        

Keskeinen nopeasti selvitettävä asia, jonka vanhuspalvelujen kehittämistyöryhmäkin on raportissaan todennut, on se minkälainen osa Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen palveluilla tai tiloilla on tulevaisuudessa Someron kaupungin vanhuspalvelujen järjestämisessä. 

Uuden hallituksen koulutussäästöt herättävät huolta siitä, miten nämä tulevat vaikuttamaan esimerkiksi somerolaisten toisen asteen opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksiin erityisesti oppilaistosten sijainnin ja saavutettavuuden suhteen.

Hallituksen suunnitelmat kilpailukyvyn palauttamiseksi, talouskasvun edellytysten luomiseksi ja sitä kautta työttömyyden vähentämiseksi ovat tervetulleita. Työttömyys on paitsi kansantaloudellisesti, erityisesti sen kohdanneen henkilön ja tämän läheisten kannalta raskas asia. Kaupungin tulee myös osaltaan tehostaa edelleen työttömien aktivointitoimia.

Arvoisa puheenjohtaja!

Kiiruun koulun rakentaminen on Someron kaupungin kaikkien aikojen suurin yksittäinen rakennushanke. Hankkeen eteneminen aikataulussa edellyttää kaikkien osapuolien hyvää yhteistyötä. Olennaista on myös se, että hanke pystytään pitämään sille asetetussa kustannusarviossa. Valmistuessaan rakennuksen poistot luovat suuria paineita kaupungin talouden tasapainolle. Riittääkö pienenevä vuosikate kattamaan kasvaneet poistot? Tässä meillä on apuna menneinä vuosina taseeseen kertynyt ylijäämä, jonka turvin kestämme jonkin verran myös mahdollisia alijäämäisiä tilinpäätöksiä..

Kaiken kaikkiaan olennaista on, että meillä on valmiutta toimintatapojen uudistamiseen ja kehittämiseen turvataksemme somerolaisten lähipalvelut myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää sitä, että myös palveluverkkoa sekä palvelujen laajuutta ja määrää on uskallettava tarvittaessa arvioida.     

Lopuksi arvoisa puheenjohtaja. Keskustan valtuustoryhmän puolesta haluan kiittää kaupungin virkamiesjohtoa ja henkilöstöä päättyneen tilikauden hyvästä tuloksesta.

Keskustan valtuustoryhmä kannattaa tilinpäätöksen hyväksymistä sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: somero, tilinpäätös 2014, ryhmäpuheenvuoro, Tero Pirttilä, Pirttilä, keskusta

Someron kaupungin talousarvio 2015

Torstai 11.12.2014 klo 10:12 - Tero Pirttilä

Ryhmäpuheenvuoro 10.12.2014: valtuustoryhmän puheenjohtaja Tero Pirttilä

Arvoisa puheenjohtaja! 

Someron kaupungin talousarvio vuodelle 2015 noudattelee totuttua linjaa. Vuosikate on pieni ja ennuste tuloksesta painuu vajaat 2,5 miljoonaa euroa miinukselle. Menot ylittävät annetun nolla-raamin runsaalla puolella miljoonalla eurolla. Menojen kasvu on kaupunginjohtajan valmistelussa saatu painumaan n. yhteen prosenttiin. Taloussuunnitelman myöhempiä vuosia tarkasteltaessa huomataan, että velaksi tehtävät investoinnit tulevat rasittamaan kaupungin taloutta huomattavasti. Käytännössä olemme jo ensi vuonna tilanteessa, jossa lainan lyhennykset maksetaan uudella velalla. 

Käännettä Someron kaupungin verrattain hyvänä pysyneeseen taloustilanteeseen on ennustettu vuosikausia. Vuoden 2013 tilinpäätös oli vielä hyvä. Kuluvan vuoden tilinpäätöksen on arvioitu yltävän nollatulokseen. Oikeastaan mikään ei nyt, yleisen huonon taloustilanteen ja siihen liittyvien valtion toimien johdosta viittaa siihen, että meillä olisi perusteita olettaa vuoden 2015 tilinpäätöksen toteutuvan nyt ennakoitua paremmin. 

Pitkään pelätty karu totuus kerrottiin viime torstaina kun valtionosuusuudistuksen ja sote-uudistuksen kuntakohtaiset laskemat julkistettiin. Olkoonkin, että nyt on kiirehditty viestittämään että kyseiset laskelmat on tehty vanhoilla luvuilla ja että lainsäädäntö on vielä kesken. Siitä huolimatta nämä laskelmat kertovat sen suunnan mihin tulevaisuudessa mennään.   

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: somero, talousarvio 2015, talousarvio, tero pirttilä, pirttilä, someron keskusta

Someron kaupungin tilinpäätös 2013

Sunnuntai 22.6.2014 - Tero Pirttilä

Ryhmäpuheenvuoro 16.6.2014: Tero Pirttilä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

 Arvoisa puheenjohtaja!

Someron kaupungin tilinpäätös päättyneeltä tilikaudelta on hyvä, jopa erinomainen. Viime vuosina alkanut negatiivinen kehitys taittui ja saavutimme takavuosien huippulukuihin verrattavan tuloksen.

Hyvän tuloksen taustalla on kaksi keskeistä tekijää: verotulokertymä kasvoi osin kunnalliveroprosenttiin tehdyn 0,5 %-yksikön  korotuksen seurauksena, osin verotulotilitysrytmiin ja jako-osuuksiin tehtyjen muutosten seurauksena. Näistä ensin mainittu tullee vastaavasti vähentämään kuluvan vuoden verotulokertymää.

Toinen merkittävä ja myönteinen tekijä viime vuoden tuloksen muodostumisessa oli käyttötalousmenojen kasvun taittuminen. Keskustan ryhmä on vuodesta toiseen toistanut huolensa jatkuvasta menojen kasvusta, mikä nyt on siis onnistuttu pienentämään aiemmasta 6 %:sta 2,4 %:iin.

Ottaen huomioon kaupungissa käynnissä ja käynnistymässä olevat mittavat investoinnit, viime vuoden hyvä tulos on tervetullut. Tulevaisuus näyttää kuitenkin varsin synkältä. Maan talous ei näytä piristymisen merkkejä. Kasvuennusteita on korjailtu entistä pienemmiksi mikä ei anna odottaa suuria tulevilta verokertymiltä siitäkään huolimatta, että kaupunginvaltuusto jo toisen kerran perä jälkeen korotti kunnallisveroprosenttia 0,5 %-yksikköä kuluvalle vuodelle.

Suunniteltu kuntien valtionosuusuudistus toteutuessaan saattaa meidät todellisiin vaikeuksiin. 2,5 miljoonan euron leikkaus viiden vuoden kuluessa on täysin mahdoton kun samaan aikaan väestön ikääntymisen ja työttömyyden kasvun seurauksena palvelujen tarve paremminkin kasvaa.

Edelleen jatkunut väestökato on todellinen uhka. Kun väki vähenee ja vanhenee on pystyttävä ratkaisemaan se miten vähemmällä saadaan enemmän?   

Miten meidän sitten pitäisi varautua näihin tulevaisuuden uhkakuviin? On pystyttävä tekemään rohkeita ratkaisuja. Meidän on oltava avoimia uusille toimintatavoille ja –malleille. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa saattaa avata uusia mahdollisuuksia. Toiminoja on edelleen tehostettava ja keskityttävä olennaiseen. Me voimme ylläpitää vain sellaista palveluverkkoa jonka pystymme maksamaan. 9.000 ihmisen palveluja ei voida järjestää kovin monessa paikassa. Uudet investoinnit on hyödynnettävä täysimääräisesti ja vanhoja kalliita rakenteita on purettava.   

Arvoisa puheenjohtaja!

Ehkä olisi hyvä joskus arvioida, vaikka vähän jälkiviisaastikin, jo tehtyjä päätöksiä. Ovatko kaikki viime vuosina esimerkiksi palveluverkkoa koskevat tai investointipäätökset olleet sellaisia, joilla olemme parantaneet  tai vahvistaneet mahdollisuuksiamme selviytyä tulevista talouden haasteista. Ovatko tehdyt päätökset olleet taloudellisia tai lisänneet tehokkuutta. Onko tehdyt päätökset olleet edes kovin edistyksellisia vai onko niin, että kuntalaiset olisivat odottaneet vielä rohkeampia ja tulevaisuuteen suuntautuneita ratkaisuja? Kysyn, mutta en vastaa. Jokainen voi miettiä näitä tykönään.

 Arvoisa puheenjohtaja!

Elinkeinopolitiikka on vaikea laji. Samaan aikaan työpaikat pakenevat maasta ja maan hallituskaan ei ole onnistunut luomaan kasvun eväitä, pitäisi löytää ratkaisuja, joilla kuntaan saataisiin lisää työtä ja toimeliaisuutta ja jos mahdollista, asukasmäärän jatkuva väheneminen voitaisiin tätä kautta taittaa. Elinkeinolautakunnalla oli paljon hyviä tavoitteita, joiden toteutuminen ei edennyt toivotulla tavalla. Tämä kertoo siitä, että kunnan päätöksin työpaikkoja ei synny. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla on silti mahdollisuutensa. Olemassa olevan yrittämisen ja yrittäjyyden tukeminen ja toimintaedellytysten parantaminen sekä uuteen yrittäjyyteen innostaminen lienevät ne keinot jotka kunnalla on käytettävissään. Näissä asioissa edetään kuitenkin pienin askelin, vähän kerrallaan.

Kaavoitus on keskeisellä sijalla silloin kun puhutaan yrittämisen edellytyksistä. Sijainniltaan ja käyttötarkoitukseltaan oikeanlaisten yritystonttien tarjonta on perusedellytys yritystoiminnan syntymiselle. Paitsi, että pitää olla kaavoitettavaa maata, Someron kaupungissa kuitenkin jostain syystä kaavoitus on ollut luvattoman hidasta.

Kunnalla on kaavoitusmonopoli. Paikallisella tasolla käsittääkseni parhaiten tiedetään se minkälaisia maankäytön tarpeita kunnassa on. Joissain tapauksissa ilmeisesti kaavoitus on pysähtynyt erimielisyyteen viranomaistahojen kanssa. Joissain tapauksissa taas asiat eivät ole muuten vaan edenneet. Kaavoituskatsauksesta ilmenee, että meillä on useita vireillä olevia kaavamuutoksia, joille ei ole vuosiin tehty yhtään mitään. Ajantasainen kaavoitus on kuitenkin perusedellytys sille, että kehitystä voidaan viedä eteenpäin ja ylipäätään rakentaa yhtään mitään. Onkin syytä vakavasti pohtia, miten tähän tilanteeseen saataisiin korjaus. Onko esimerkiksi tarpeen, että kaavoituksen poliittista ohjausta tehostetaan vai mikä olisi se keino jolla asiantilaan saataisiin parannusta? Resurssiahan yhdyskuntasuunnittelussa on jo lisätty.

Kaupunginhallitus käsitteli Harju-Härkälä II-vaiheen asemakaavaa kokouksessaan tämän kuun alussa. Asiassa kiinnitti huomiota erityisesti kunnallistekniikan kustannusarvio. On syytä jälleen kiinnittää huomiota siihen, millä keinoilla olemassa olevan kunnallistekniikan ja katuverkon piirissä olevia tyhjiä ja käyttämättömiä tontteja voitaisiin saada käyttöön ja näin hyödyntää jo olemassa olevaa ja maksettua kunnallistekniikka nykyistä enemmän. 

Keskustan ryhmän puolesta totean, että aiomme edelleen jatkaa harjoittamallamme vakaalla ja varovaisella talouspoliittisella linjalla. Haluamme, että taloudelliset resurssit käytetään tehokkaasti. Haluamme turvata kuntalaisille mahdollisimman hyvän palvelutason. Haluamme että kotikaupunkimme säilyy viihtyisänä ja turvallisena asuinpaikkana. Haluamme toimia siten, että henkilöstö kokee kaupungin turvallisena ja luotettavana työnantajana.

Lopuksi arvoisa puheenjohtaja. Keskustan valtuustoryhmän puolesta haluan kiittää kaupungin virkamiesjohtoa ja henkilöstöä päättyneen tilikauden hyvästä tuloksesta.

 Keskustan valtuustoryhmä kannattaa tilinpäätöksen hyväksymistä sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: somero, tilinpäätös 2013, ryhmäpuheenvuoro, Tero Pirttilä, Pirttilä

Someron kaupungin tilinpäätös 2012

Torstai 27.6.2013 - Tero Pirttilä

Ryhmäpuheenvuoro 24.6.2013: Tero Pirttilä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Arvoisa puheenjohtaja!

Ei ole montaa aikaa siitä, itse asiassa se tapahtui päättyneellä vaalikaudella, kun kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa kysyttiin tällä paikalla että ”kuinka paljon kaupungin pitää tuottaa ylijäämää?” Samoihin aikoihin demariryhmässä mielellään toistettiin lausetta jonka mukaan ”kaupungin tehtävä ei ole tuottaa voittoa.” Nyt tästä kovin teoreettisesta ja väkisin tehdystä ongelmasta näyttää päästäneen eroon. Kaupungin tilinpäätös  alkaa pelottavalla tavalla muistuttaa talousarviota. Kun tuosta salin vasemman ja oikean laidan esittämästä ongelmasta, eli ”liian suuresta” ylijäämästä on nyt päästy, voidaan varmaan kysyä, että onko tämä tilanne nyt sitten jotenkin parempi kuin tuolloin, kun ylijäämää on enää vain viidennes menneiden vuosien huippuluvuista?

Jos takavuosien ylijäämät olisi viety tuolloin toimintamenoihin, olisimme nyt vakavien talouden sopeutustoimien edessä. Nyt jouduttaisiin hakemaan miljoonien säästöjä ja viime vuosien suuret investoinnit olisi joko tehty velaksi tai jätetty kokonaan tekemättä.

Kun puhutaan kuntatalouden heikkenemisestä, usein keskustelu kulkee siihen suuntaa, että suurimmat syyt siihen ovat verotulojen ja valtionosuuksien pieneneminen. Näiden merkitys tulevaisuudessa tulee varmaan korostumaan, mutta kannattaa huomata että Someron kaupungin nyt käsittelyssä olevassa tilinpäätöksessä ylijäämä kutistui sen tähden, että menojen kasvua ei pystytty saamaan hallintaan. Valtionosuudet kasvoivat viime vuonna 1,4 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna ja myös verotuloissa oli vielä pientä kasvua. 6 %:n eli n. kolmen miljoonan euron toimintamenojen kasvu painoi kuitenkin ylijäämän alle 400.000 euron.

Lamminniemeen rakennettavan vanhusten palvelukeskuksen käyttömenot tulevat vuonna 2015 täysimääräisinä. Runsaan kolmenkymmenen työntekijän lisäys aiheuttaa niin suuren menolisäyksen, että siihen on syytä valmistautua huolella.

Valtionosuuksien leikkaukset ja verotulojen mahdollinen väheneminen yhdessä kasvavien toimintamenojen kanssa ajaa kaupungin talouden uuteen tilanteeseen. Mielellämme muistamme taseessa olevaa n. 20 miljoonan euron ylijäämää, joka antaa meille puskuria huonompiin aikoihin.  Se auttaa meitä kuitenkin lähinnä vain täyttämään lain kirjaimen. Se ei tuo meille yhtään lisää rahaa, vaan rahat on löydettävä aivan muualta ja vieläpä niin, että meidän on löydettävä ne ihan itse.

Ei kannata peitellä sitä, että kasvava rahantarve on löydyttävä toiminnan rakenteista. Väestön ikärakenteen muutos, paitsi että luo menopaineita, toisaalta mahdollistaa resurssien siirtämisen paikasta toiseen. Maailma ympärillämme muuttuu ja tekniikka kehittyy. Meillä Somerollakin on syytä muovata palvelurakennetta sellaiseksi, että vastaa se mahdollisimman hyvin tulevaisuuden tarpeisiin. Niinkään ei ole tarpeen pyrkiä ”betonoimaan” olemassa olevia rakenteita, joilla on vastattu menneiden vuosien ja vuosikymmenten tarpeisiin.

Kaupungin palvelurakenteesta käytävä keskustelu kuitenkin osoittaa, että tällaisen ajattelun syntyminen vaatii vielä aikaa. Ajattelutavan muutosta edistäisi se seikka, jota ole aiemminkin peräänkuuluttanut. On pystyttävä laskemaan auki ja esittämään ne taloudelliset vaikutukset, joita rakenteellisilla muutoksilla on mahdollista saada aikaan.

Kun muistetaan suunnitelmissa olevat investoinnit, joista merkittävimmät ovat vanhusten palvelukeskus Lamminniemeen ja Kiiruun koulun uudisrakennus, on selvää että kaupungin velkamäärä lähivuosina nousemaan aivan eri suuruusluokkaan mitä on totuttu. Tulorahoituksella ei näillä vuosikatteilla ole niin isoa merkitystä mihin on totuttu. Suuria investointeja ei pidä kuitenkaan pelätä. Hyvin suunnitellut ja toteutetut investoinnit antavat mahdollisuuksia toimintojen tehostamiseen ja toimintamenojen kasvun hillitsemiseen.

Vaikka Someron kaupungin itsenäisyys on meille tärkeä asia, ei kuntien välistä yhteistyötä pidä pelätä silloin, kun oman kunnan rahkeet eivät välttämässä kaikkeen riitä.

Arvoisa puheenjohtaja!

Toivon ja uskon, että poliittiset ryhmät tunnistavat olemassa olevan taloudellisen tilanteen muutoksen ja että pystyisimme aiempaa enemmän muodostamaan yhteisiä suuntaviivoja sille, miten muuttuneeseen tilanteeseen reagoidaan. Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2014 talousarvioraamin viikko sitten maanantaina. Raamin lähtökohtana on menojen nollakasvu ensi vuodelle. Nykyisessä epävarmassa tilanteessa tämä on hyvä lähtökohta.

Keskustan ryhmän puolesta totean, että aiomme edelleen jatkaa harjoittamallamme vakaalla ja varovaisella  talouspoliittisella linjalla. Haluamme, että taloudelliset resurssit käytetään tehokkaasti kuntalaisten palveluihin. Haluamme turvata kuntalaisille mahdollisimman hyvän palvelutason. Haluamme että kotikaupunkimme säilyy viihtyisänä ja turvallisena asuinpaikkana. Haluamme toimia siten, että henkilöstö kokee kaupungin turvallisena ja luotettavana työnantajana.

Lopuksi arvoisa puheenjohtaja. Keskustan valtuustoryhmän puolesta haluan kiittää kaupungin virkamiesjohtoa ja henkilöstöä päättyneen tilikauden tuloksesta.

Keskustan valtuustoryhmä kannattaa tilinpäätöksen hyväksymistä sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: somero, tilinpäätös, tilinpäätös 2013, tero pirttilä, pirttilä,

Someron kaupungin talousarvio 2013

Lauantai 15.12.2012 klo 19:34 - Tero Pirttilä

Ryhmäpuheenvuoro 13.12.2012: Tero Pirttilä, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Arvoisa puheenjohtaja!

Someron kaupungin talous on kiristymässä. Kansantalouden painuminen taantumaan, työttömyyden lisääntyminen, verotulojen kasvun pysähtyminen ja valtionosuuksien leikkaukset, yhdessä ja erikseen, samanaikaisesti kun käyttötalouden menot jatkavat kasvua, aiheuttavat sen että viime vuosina totuttuihin vuosikatteisiin ei enää päästä. Käyttötalousmenojen kasvua on hillittävä ja investoinnit tullaan tekemään yhä enemmän velkarahalla.

Uusi tilanne velvoittaa kaupungin päättäjät entistä tarkempaan harkintaan sen suhteen, millä tavalla eri toiminnot järjestetään. Pystytäänkö tuottavuutta ja tehokkuutta lisäämään. Löytyykö uusilta, tulevilta valtuutetuilta riittävästi rohkeutta ja avarakatseisuutta siihen, että asioita voitaisiin järjestää toisin kuin mitä on totuttu? Osaammeko katsoa riittävän kauas kunnan rajojen ulkopuolelle mitä maailmassa tapahtuu, vai käperrymmekö omaan kyläpolitiikkaamme, jossa liian usein ja liian helppona ratkaisuna on tapana esitettää  rahan ja/tai henkilöstön lisäämistä. Onko uskallusta puuttua olemassa oleviin rakenteisiin ja sitä kautta löytää talouteen liikkumavaraa ja tehdä tulevaisuuteen kantavia ratkaisuja? On parempi tapa pyrkiä ratkaisemaan asiat itse kuin se, että odotetaan kunnes muut tulevat sanomaan mitä on tehtävä. 

Kaupunginvaltuusto päätti viime kokouksessaan korottaa tuloveroprosenttia nykyisestä 18,5 %:sta 19 %:iin. Tämä tuo kaupungin kanssaan n. puolen miljoonan lisäyksen. Yleisen kiinteistöveroprosentin 0,1 %-yksikön korotus tuo vajaat 100.000 euron lisän. Kun käyttömenojen kasvu talousarviossa on 2,0 miljoonaa euroa, jokainen ymmärtää että tämä tie on kuljettu nopeasti loppuun.  Ratkaisu on löydyttävä tulopohjan laajennuksesta ja/tai menojen hillitsemisestä.

Veronkorotusta sinällään ei voida pitää hyvänä ratkaisuna, vaikka tänä päivänä myös kuntaveron ollessa melko progressiivinen, korkea veroprosentti ei kerrokaan koko totuutta. On muistettava että Somerollakin todellinen eli ns. efektiivinen vero on alle 13 prosenttia. Verojen korottaminen kertoo siitä, että kunnan rahantarve on lisääntynyt. Jos se ei ole johdu lisääntyneistä palveluista tai kasvaneesta palvelutarpeesta, se voi johtua myös siitä, että kunta toimii tehottomasti. Jokaisen, myös kunnan, on muuttuvassa maailmassa pyrittävä tulemaan tuloillaan toimeen. Maksetut verot on aina pois muusta talouden kierrosta. Sen vuoksi on olennaista, että myös kunta järjestää toimintonsa kustannustehokkaasti.                                           

Nykyisessä taloustilanteessa ja globaalin keskittämiskehityksen vallitessa yritystoiminnan ja sitä kautta työpaikkojen lisääminen ei ole nopea tie kaupungin taloustilanteen parantamiseen. Se lienee kuitenkin ainoa tapa löytää asiaan kestävä ratkaisu. Somero ei kuitenkaan ole näissä asioissa yksin, vaan monet kunnat painiskelevat samojen ongelmien kanssa. Elinkeinopolitiikka on kuitenkin nostettava nykyistä keskeisemmälle sijalle kaupungin toiminnassa. Myös poliittisten ryhmien kunnostauduttava siinä, että pystytään löytämään elinkeinopolitiikalle yhteiset suuntaviivat ja linjat, joiden toteuttamiseksi sitten yksissä tuumin toimitaan. En liene kovin väärässä, jos uskallan sanoa että näin ei välttämättä ole nyt toimittu. Tehokas elinkeinopolitiikka vaatii omat panostuksensa, mutta ne on osattava kohdentaa siten, että myös haluttua tulosta syntyy.

Keskusta on tyytyväinen talousarvion valmisteluun. Vaikka menojen kasvu talousarviossa on ehkä vähän liian suuri, poliittinen yksimielisyys kaupunginhallituksen käsittelyssä oli ilahduttavaa. Talousarvion loppusumma ei kaupunginhallituksessa kasvanut eikä suuria erimielisyyksiä ollut. Ryhmät tekivät lisäysehdotuksia lähinnä tavoitteisiin ja nämä lisäykset tehtiin yksimielisesti.

Keskustan ehdotuksesta kaupunginhallitus lisäsi elinkeinolautakunnalle tavoitteen, jossa lautakunta velvoitetaan pitämään nykyistä enemmän yhteyttä olemassa oleviin yrityksiin tavoitteena tukea näiden yritysten mahdollisia kasvupyrkimyksiä.

Perusturvalautakunnan talousarvioesityksessä esitettiin neljän uuden hoitajan palkkaamista Tervaskantoon. Keskustan edustajat vastustivat tätä perusturvalautakunnassa. Eikä kaupunginhallituksen ehdotus sisällä näitä toimia. Keskusta on edelleen sitä mieltä, että ennen henkilöstölisäyksiä vanhustenhuollon henkilöstötarpeesta tulee tehdä kokonaisselvitys, huomioidaan myös tuleva Lamminniemeen rakennettavan palvelukeskuksen vaikutus. Keskustan ehdotuksesta kaupunginhallitus lisäsi talousarvioon asiaa koskevan tavoitteen.  

Kaupunginhallitus pyysi talousarvioraamin antamisen yhteydessä hallintokunnilta näkemyksiä niistä keinoista, joilla lähitulevaisuudessa taloutta voitaisiin tasapainottaa. Sivistystoimen ja tekninen toimen vastauksissa, molemmissa, keskeiseksi kustannustekijäksi nostettiin nykyinen kouluverkko ja sen ”kalleus”. En yritä tätä kiistää, mutta esitystapa ja sen voimakkuus huomioiden, olisi kohtuullista, että kouluverkon kalleudesta ja mahdollisista edullisimmista vaihtoehdoista esitetään luottamushenkilöhallinnolle yksityiskohtaisempia laskelmia. Tämä kysymys saattaa konkretisoitua hyvinkin nopeasti, jos Kiiruun koulun valtionosuuksien ehdoksi asetetaan kouluverkkoselvityksen tekeminen. Jos ja kun kouluverkkoasiaan joudutaan ottamaan kantaa, tulee lähtökohtana olla riittävän edistyksellinen ja pitkälle tulevaisuuteen kantava malli.

Talousarvioehdotuksen investointiosan suhteen Keskusta yhtyy kaupunginhallituksen ehdotukseen. Talonrakennuspuolen merkittävimmät investoinnit ovat vanhusten palvelukeskuksen rakentaminen Lamminniemeen ja Kiiruun koulun kohtalo.

Kiiruun koulun osalta talousarviosta voidaan tässä vaiheessa vain todeta, että summa mikä on esitetty, ei varmasti pidä paikkaansa. Keskusta lähtee siitä, että päätökset Kiiruun koulun kohtalosta on tehtävä viipymättä. Jos ja kun koulu korvataan uudisrakennuksella, kustannukset saattavat nousta yli 15 miljoonan euron. Tätä taustaa vasten on ensiarvoisen tärkeää, että pyritään varmistamaan valtionosuuksien saaminen hankkeelle. Keskustan kanta on, että heti kun tarvittavat selvitykset on tehty ja tiedetään mitä koululle tehdään, asiaa lähdetään viemään eteenpäin mahdollisimman nopealla aikataululla.

Julkisen käyttöomaisuuden ehkä puhutuin aihe on Jaatilan silta. Keskusta pitää siltaa tarpeellisena paitsi sen vuoksi että se tukee alueella olevien yritysten toimintamahdollisuuksia ja parantaa olennaisesti alueen liikenneturvallisuutta, silta toteutuessaan antaa Someron keskustaajamalle yhden mahdollisen kasvusuunnan lisää. Mielestämme on kuitenkin syytä vielä pyrkiä saamaan hankkeelle ulkopuolista rahoitusta. Tätä odotellessa on syytä valmistella siltahanketta tekemällä tarpeelliset maanhankinta- ja kaavapäätökset, jotta rahoitusasian ratkettua valmius sillan rakentamiseen on olemassa.

Lopuksi, arvoisa puheenjohtaja. Keskusta tukee kaupunginhallituksen talousarvioesitystä sellaisenaan. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulemme tekemään ehkä pieniä, lähinnä teknisiä muutosesityksiä talousarviokirjan tekstiosiin.  

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talousarvio, ryhmäpuheenvuoro, kiiruun koulu, tero pirttilä, pirttilä, somero

Keskustan ryhmäpuheenvuoro 28.5.2012

Tiistai 29.5.2012 - Valtuustoryhmän puheenjohtaja Tero Pirttilä

28.5.2012 § 28 Tilapäisen valiokunnan asettaminen kaupunginjohtajan irtisanomista tai siirtämistä muihin tehtäviin koskevan aloitteen johdosta 

Arvoisa puheenjohtaja! 

Someron kaupungin luottamushenkilöhallintoon on viime vuosina kehittynyt erikoinen kulttuuri. Pienellä joukolla luottamushenkilöitä näyttää olevan suorastaan pakonomainen tarve levittää jatkuvasti kielteisiä ja negatiivisia asioita Someron kaupungin toiminnasta. Valitettavasti tämä ilmiö ei ole ollenkaan näyttänyt hiipumisen merkkejä, vaan päinvastoin, on viime aikoina vain voimistunut ja saanut jopa aggressiivisia sävyjä. 

Tälle toimintatavalle on ominaista, että pääasiassa valtuuston kokouksissa esitetään asioita mahdollisimman kielteiseen sävyyn. Asioista kerrotaan puolitotuuksia, virkamiesten ja toisten luottamushenkilöiden toiminnasta ja tarkoitusperistä esitetään vihjailevia väitteitä, selviäkin asioita pyritään hämmentämään ja tällä tavalla luomaan epätietoisuutta kuntalaisten keskuuteen. Tämän seurauksena koko seutukunta saa seuraavana aamuna lukea lehdestä, kuinka ”huonosti” Somerolla asioita hoidetaan. Sama joukko yleensä on ensimmäisenä ihmettelemässä sitä kuinka kaupungin asukasluku laskee eikä uusia yrityksiä ja työpaikkoja tahdo syntyä ja uutta henkilökuntaa on vaikea saada.

Viime aikoina tämä toiminta on levinnyt myös sanomalehtien yleisöosastokirjoitteluun ja voimistunut siinä määrin, että voitaneen puhua jo suoranaisesta parjauskampanjasta.

Ilmiölle on tyypillistä, että minkään asian ei koskaan voida myöntää olevan hyvin. Nekin asiat mitkä ovat hyvin, yritetään kääntää päälaelleen ja jotenkin negatiivisiksi. Otetaan esimerkiksi kaupungin taloustilanne. Jokainen tietää, että Someron kaupungin talous on hyvässä kunnossa. Ja jos sitä verrataan kuntien keskiarvoihin, niin suorastaan erinomaisessa. Mutta tätäkään asiaa ei voida tunnustaa, vaan sanotaan, että ”kunnan tehtävä ei ole tuottaa voittoa” ja samalla paheksutaan sitä kuinka tilinpäätöksissä kertyy muka ”liikaa” ylijäämää eikä rahaa kuluteta.

Ei kunnan tehtävä olekaan tuottaa voittoa. Eikä kaupungin tilinpäätöksessä missään kohtaa lue sanaa voitto. Kaupungin tilinpäätös on joko ylijäämäinen tai alijäämäinen. Jos se on ylijäämäinen, niin hyvä. Jos taas alijäämäinen, niin silloin rahat eivät ole riittäneet. Ja sitäkö sitten halutaan? Syömävelkaa? Eikö tässä maassa ole riittävästi esimerkkejä talousvaikeuksissa olevista kunnista? Mitä jos menneiden vuosien ylijäämät olisi todella viety käyttötalousmenoihin ja olisi investoitu velaksi. Mistä nyt alettaisiin leikkaamaan, kun talous on heikkenemässä? Silloinkin varmaan syytettäisiin kaupunginjohtajaa?

Surullisinta kuitenkin on, ettei ollenkaan ymmärretä sitä kuinka paljon jatkuvan negatiivisen viestin levittäminen vaikeuttaa kaupungin toimintaa ja ennen kaikkea vaikeuttaa somerolaisten ihmisten asioiden hoitoa ja etujen puolustamista. Millään markkinointikampanjoilla ei pystytä korjaamaan sitä vahinkoa, mitä tämä jatkuva parjaaminen aiheuttaa. Koko kaupungin uskottavuus ja itsenäisyys vaarantuu ja virkamiesten toimintaedellytykset heikkenevät. Niiltä, jotka haluaisivat viedä Somerolta myönteistä viestiä ja yrittävät parantaa asioita, loppuu keinot, jos joka puolella Someroon yhdistyy vain kielteisiä mielikuvia.

Arvoisa puheenjohtaja. Valitettavasti on todettava, että nyt käsiteltävänä oleva seitsemän sosialidemokraatin, yhden perussuomalaisen ja kahden kokoomuksen valtuustoryhmässä olevan valtuutetun aloite on nähtävä suorana jatkona edellä kuvatulle parjauskampanjalle.

Aloitteentekijöiden tarkoituksena ei ilmeisesti alun perinkään ole ollut tarkoitus saada kaupunginjohtajaa pois viralta, vaan näyttävästi kaataa hänen päälleen kasa syytöksiä, aikaan saada kaupunginjohtajaa ja kaupunkia kohtaan lisää kielteistä julkisuutta ja lisätä hämmennystä kuntalaisten keskuudessa.

Aloitteen tarkoitusta voidaan perustellusti epäillä. Jos aloitteen allekirjoittajat tosissaan haluaisivat erottaa kaupunginjohtajan, olisi luullut heidän etukäteen varmistavan hankkeelleen riittävän kannatuksen. Koska kaupunginjohtajan erottamiseen vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö, on outoa, ettei asiasta ole oltu yhteydessä suurempaan joukkoon valtuutettuja kuin mitä nyt ilmeisesti on oltu.

Kun lisäksi aloitteessa mainittujen kahden asian perustelut ovat juuri edellä kuvattuja puolitotuuksia, osittain jopa totuuden vastaisia, näyttää vahvasti siltä, että kun asiaperusteita ei ole, siirrytäänkin tunnepuolelle ja aletaan puhua luottamuspulasta.

Kaupunginhallitus on 7.5.2012 päättänyt antaa lomituspalveluissa todetut epäselvyydet poliisin tutkittavaksi. Sen vuoksi tässä vaiheessa ei ole tarpeen eikä syytä ottaa itse asiaan mitään kantaa. Jatkotoimista päättämisen aika on, kunhan tutkinta on valmistunut. Kun asian tutkinta on kesken, on täysin ennen aikaista ryhtyä syyllistämään tai tuomitsemaan ketään.

Aloitteen allekirjoittajat väittävät, että kaupunginjohtaja on salannut edellä mainitut epäselvyydet ja tuonut ne kaupunginhallituksen tietoon vasta marraskuussa 2011. Tämä ei pidä paikkaansa. Kaupunginhallituksen jäsenet ovat tienneet asiasta tätä aiemmin, myös ne jotka nyt allekirjoittamassaan aloitteessa muuta väittävät.

Myös aloitteen allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut Matti Kultanen ja Hannu Salo ovat 15.1.2012 allekirjoittamassaan Turun hallinto-oikeudelle osoitetussa oikaisuvaatimuksessa todenneet, että kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa jo 20.12.2010 ja 4.4.2011. Eli myös Kultanen ja Salo ovat tienneet kaupunginhallituksen olleen tietoinen asiasta jo huomattavasti aiemmin, mitä aloitteessa nyt väittävät.

Toiseksi aloitteen allekirjoittajat esittävät että vanhusten palvelukeskuksen laajentaminen ei ole vuoden 2011 aikana edennyt lainkaan. Tämä on totta. Sen sijaan aloitteessa ei vaivauduta syvemmin pohdiskelemaan syytä, miksi näin kävi.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.12.2010 vuoden 2011 talousarviokäsittelyn yhteydessä määrärahan vanhusten palvelukeskuksen laajentamiseen. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyi yksimielisesti valtuustoryhmien puheenjohtajien neuvottelutauolla sopiman ratkaisun, jolla kaupungille ja Lamminniemen Hyvinvointikeskukselle annettiin aikaa 30.4.2011 saakka käydä neuvotteluja mahdollisesta yhteistoiminnasta. Valtuuston oli määrä palata palvelukeskus-asiaan kesäkuun kokouksessa. Kaikki muistavat, kuinka Lamminniemen tulevaisuus näytti tuolloin epävarmalta ja haluttiin selvittää, onko kaupungilla ja Lamminniemen Hyvinvointikeskuksella löydettävissä yhteistyötä, jolla Hyvinvointikeskuksen tulevaisuus voitaisiin turvata tai olisiko Hyvinvointikeskuksen tarjoamat palvelut vaihtoehto Someron kaupungin itse järjestämille vanhusten asumispalveluille.

Valtuuston hyväksymistä määräajoista riippumatta, perusturvalautakunta oli Salon Seudun Sanomissa 22.4.2011 olleen uutisen mukaan päättänyt antaa neuvotteluille jatkoaikaa elokuun 2011 loppuun. On ehkä syytä todeta, että perusturvalautakunnan puheenjohtaja on myös yksi nyt käsiteltävän aloitteen allekirjoittajista.

Vuoden 2011 aikana käydyt neuvottelut kaupungin ja Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen välillä eivät tuoneet selkeää ratkaisua Hyvinvointikeskuksen toimintaan ja tulevaisuuteen. Tästä huolimatta tämän vuoden talousarviota laadittaessa, kaupunginhallitus siirsi vanhusten palvelukeskuksen määrärahaa etupainotteiseksi ja tarkoitus oli kiirehtiä palvelukeskuksen rakentamista.

Kuluvan vuoden alussa muutama yksityinen vanhusten asumispalveluja tarjoava yritys otti yhteyttä kaupunkiin ja tarjosivat omia vaihtoehtojaan palvelujen järjestämiseksi. Kaupunginhallitus totesi, että tarjoukset oli syytä katsoa. Kaupunginhallitus perusti työryhmän käymään neuvotteluja ja pyysi valtuustoryhmien mielipiteen neuvottelujen jatkamiseen.

Sosialidemokraatit ja perussuomalaiset vastustivat tämän vaihtoehdon selvittämistä. Kuvitellaan kuitenkin tilanne, että kaupunginjohtaja olisi yksityisten toimijoiden tarjoukset saadessaan todennut kaupunginvaltuuston päättäneen, että kaupunki rakentaa palvelukeskuksen itse ja piste, eikä olisi puhunut kenellekään mitään koko asiasta. Jälkeenpäin tämä asia olisi tietenkin tullut julki Olisiko se ollut vastuullista toimintaa?. Silloin kaupunginjohtajaa olisi varmaan syytetty asioiden pimittämisestä? Kysymyksessä on sentään kymmenen miljoonan investointi, joka olisi voinut kaupungilta säästyä.

No, asia ratkesi niin kuin kaikki tietävät. Kaupunki rakentaa palvelukeskuksen itse. Kaupunginhallitus päätti nyt keväällä, että palvelukeskus rakennetaan Hyvinvointikeskuksen viereen. Tällä ratkaisulla pyritään vahvistamaan Hyvinvointikeskuksen asemaa ja tulevaisuutta.

Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen toiminnan jatkuminen itsenäisenä on Someron kaupungille iso asia. Jos Lamminniemi jostain syystä joutuisi kaupungin haltuun, emme todellakaan tarvitsisi yhtään uutta palvelukeskusta, vaan tilaa olisi riittämiin. On kaikkien etu, että hyvinvointikeskus pystyy löytämään uutta asiakaskuntaa ja näin turvaamaan toimintansa. Sen, että kaupungin tulee omilla ratkaisuillaan olla tässä asiassa vahvasti mukana, pitäisi olla kaikille itsestään selvää.

Vanhusten palvelukeskuksen rakentaminen tai rakentamatta jättäminen on ollut keskeinen osa Lamminniemi-ratkaisua. On käsittämätöntä, että sosialidemokraatit eivät koko aikana ole kantaneet huolta Lamminniemen tulevaisuudesta, vaan ovat yksisilmäisesti vaatineet palvelukeskuksen nopeaa rakentamista. Edes Lamminniemen, lähes kuudenkymmenen työpaikan kohtalo ei ole kiinnostanut puoluetta, joka pitää itseään työväenpuolueena.

Yhteenvetona voidaan todeta, että palvelukeskuksen rakentamista ei kukaan ole tahallaan viivästyttänyt, mutta tosiasiat Hyvinvointikeskuksen toiminnan ja työpaikkojen turvaamisen puolesta ovat niin painavia, että ei meillä ole paljon vaihtoehtoja ollut. On huomattava että kaiken aikaa hankkeen etenemiseen vaikuttavissa ratkaisuissa luottamushenkilöhallinto on ollut keskeisellä tavalla mukana eikä aikataulujen venymistä voida lukea yksistään kaupunginjohtajan syyksi.

Arvoisa puheenjohtaja. Kuten niin monta kertaa on todettu, Someron kaupungissa asiat ovat varsin hyvin. Talous on kunnossa ja palvelut toimivat. Juuri kaupunginjohtaja on ollut tässä keskeisessä asemassa, joka operatiivisena johtajana, virkavastuulla, on vastannut asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta. Jokaisessa tämänkin kokoisessa organisaatiossa on puutteensa. Samoin kuntalaisten palveluissa on aina kehitettävää. Silti ei mitenkään voida väittää että Someron kaupunkia olisi johdettu huonosti.

Kaupunginjohtaja on vahvasti sitoutunut siihen, että Someron kaupungin tulee säilyä jatkossakin itsenäisenä kuntana, mitä myös Someron kaupungin asukkaat haluavat. Määrätietoisuudellaan ja päättäväisyydellään kaupunginjohtaja on ollut keskeisessä roolissa myös siinä, että kaupunki ei ole tehnyt hätiköityjä yhteistyösopimuksia esimerkiksi PARAS-hankkeeseen liittyen, vaan Somerolla on rauhallisesti katsottu tilanteen kehittymistä.

Kaiken tämän perusteella Keskustan valtuustoryhmä toteaa, että kaupunginjohtaja ei ole syyllistynyt aloitteessa esitettyihin laiminlyönteihin ja muutenkaan ei ole tapahtunut mitään sellaista mikä vaatisi kaupunginvaltuustoa ryhtymään kuntalain 25 §:n mukaisiin toimiin kaupunginjohtajan erottamiseksi. Koko erottamishanketta onkin pidettävä täysin kohtuuttomana ja epäinhimillisenä hyökkäyksenä kaupunginjohtajaa kohtaan.

Keskustan valtuustoryhmä ei kannata tilapäisen valiokunnan perustamista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtuusto, tilapäinen valiokunta, kaupunginjohtaja, irtisanominen, tero pirttilä, leo haltsonen, kaupunginjohtaja