Iloisia vauvauutisia Somerolta

Lauantai 19.1.2019 klo 10:41 - Riitta Ryhtä ja Jaana Kyyrä

Somero-lehti (11.1.) kertoi vuoden ensimmäisen somerolaislapsen syntyneen Hämeenojalle. Jokainen Somerolle syntynyt lapsi on iloinen uutinen, mutta erityisen iloiseksi tämän vauvauutisen tekee se, että lapsi syntyi nimenomaan keskustaajaman ulkopuolelle. 

Loppuvuodesta olemme saaneet kuulla, kuinka syntyvyys Somerolla laskee ja ikäluokat pienenevät nopeasti. Salon Seudun Sanomien (16.1.) mukaan tilanne ei kuitenkaan ole aivan niin synkkä. Lapsia syntyikin viime vuonna saman verran kuin edellisinä vuosinakin ja kuluvanakin vuonna syntyvien määrä vaikuttaisi nousevan viime vuosien tasolle. 

Vaikka Someron osalta näyttää nyt hyvältä, on syntyvyyden lasku laajempi ilmiö, joka meidän somerolaispäättäjienkin tulee tiedostaa.  

Miten kaupungin sitten tulisi tilanteeseen reagoida? Jäädäänkö ”tuleen makaamaan”, vai lähdetäänkö rakentamaan Somerosta kaupunkistrategian mukaista hyvinvoivien ihmisten yhteisöä? Viedäänkö suunnitelmia eteenpäin strategian mukaisesti, vai vedetäänkö hätäjarru päälle ja lähdetään ajamaan palveluita alas Oinasjärven ja Pitkäjärven varhaiskasvatus- ja kouluinvestointien jäädyttämisellä? –  Sehän on jo vuosikymmenten varrella tutuksi tullut tapa varautua tulevaan Somerolla. – Vai uskotaanko ihmisten haluun perustaa perheensä sinne missä on luoto lähellä?

Vaikka megatrendit kertovat ihmisten halusta muuttaa isoihin kaupunkeihin, ei se tarkoita sitä, että metropolit olisivat asuinpaikkoina kaikkien mieleen. On paljon ihmisiä, jotka haluavat asua lähellä luontoa kaukana kaupungin hälinästä. Heille Somero ja sen laaja maaseutu voivat hyvinkin olla paikka, jonne halutaan perustaa perhe. Heille kyläkoulu nykyaikaisine oppimisympäristöineen saattaa olla juuri se ratkaiseva tekijä, miksi Somerolle muutettaisiin.

Uskomme enemmän kehittämiseen kuin ylläpitämiseen. Kehittäminen saattaa lyhyellä aikavälillä tuntua kalliilta ja epävarmalta, mutta riskin ottaminen kannattaa. Ihmisten usko oman kunnan tulevaisuuteen ja päätöksentekijöihin kasvaa sekä hyvinvointi ja tyytyväisyys lisääntyvät. 

Hämeenojalle syntynyt tyttövauva ja hänen kolme isoveljeään ovat hyviä esimerkkejä siitä, että myös maaseudulle perustetaan perheitä ja siellä eletään lapsiperheen arkea. Megatrendien ohella seuratkaamme siis myös näitä heikompiakin signaaleja.

Riitta Ryhtä
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginhallituksen jäsen (Somero) 

Jaana Kyyrä
Kaupunginvaltuutettu, sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja (Somero, kesk.)

Kirjoitus on julkaistu myös Somero-lehdessä 18.1.2019

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: somero, keskusta, oppimisympäristöselvitys, kotikunta

Uutta ajattelua varhaiskasvatukseen

Maanantai 27.3.2017 - Riitta Ryhtä

Somerolla on positiivinen ongelma – paikkakunnalle muuttaa jatkuvasti lapsiperheitä, jotka tarvitsevat paikan varhaiskasvatuksesta. Vaikka syntyvyys onkin ollut pitkään laskusuunnassa, ei lasten määrä kuitenkaan ole juuri pienentynyt.

Kaupungin neljä päiväkotia ovat täynnä, ja niiden lisäksi Lamminniemen hyvinvointikeskuksen tiloihin on kuluvaksi toimintakaudeksi perustettu väliaikainen päivähoitoryhmä. Paineita päiväkotihoitoon tuo omalta osaltaan perhepäivähoitajien eläköityminen ja uusien rekrytointiongelmat.

Sivistyslautakunta teki viime viikolla päätöksen uuden päiväkotiryhmän perustamisesta tulevaksi toimintakaudeksi. Samassa yhteydessä lautakunta päätti, että varhaiskasvatuksen ryhmäkoot palautetaan entiselleen, eli enintään 21 lapsen ryhmiksi.  Mutta mistä tehdään tarvittava tila uudelle päiväkotiryhmälle? – Siihen minulla ei ole vastausta. Päiväkotikäyttöön sopivia tiloja ei niin vain Somerolta löydykään.

Nyt onkin aika miettiä myös varhaiskasvatukseen uusia ratkaisuja. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi luontoliikuntaryhmä tai metsäeskari, jossa lapset viettäisivät suurimman osan päivästä ulkosalla. Tällaisia löytyy lähiseudulta ainakin Tammelasta ja Forssasta, ja kokemukset ovat käsittääkseni varsin hyviä. Muutaman vanhemman kanssa keskusteltuani vaikuttaisi siltä, että tällaiselle ryhmälle voisi hyvinkin olla tarvetta.

Päiväkotihoidon vaihtoehtona voisivat toimia myös erilaiset osapäivähoitoa tarjoavat varhaiskasvatuskerhot tai avoimet päiväkodit. Ne olisi tarkoitettu ensi sijassa lapsille, joiden toinen tai molemmat vanhemmat hoitavat kotona lapsiaan tai ovat työttömänä. Tällainen vaihtoehto saattaisi vähentää kokopäivähoidon tarvetta ja tarjoaisi lapsille mahdollisuuden saada laadukasta varhaiskasvatusta ja sosiaalisia kontakteja.

Somero maksaa kotihoidontuen kuntalisää lapsista, joita hoidetaan kotona, mutta vain mikäli yksikään perheen lapsista ei ole päivähoidossa. Mielestäni vaatimus on kohtuuton tilanteessa, jossa kotona on sekä alle kolmevuotiaita että yli kolmevuotiaita lapsia. Varhaiskasvatuskerho tai avoin päiväkoti voisivat olla vaihtoehtoja, jotka eivät estäisi kuntalisän maksamista.

Mielestäni jokaisella lapsella tulee olla oikeus varhaiskasvatukseen, mutta se ei tarkoita kokopäivähoitoa. Juuri avoin päiväkoti tai varhaiskasvatuskerho täydentäisivät hyvin olemassa olevaa päivähoitotarjontaa. Ne loisivat vaihtoehtoja järjestää lastensa varhaiskasvatus perheille sopivimmalla tavalla.

Tämä kirjoitus on julkaistu myös Riitan omassa blogissa, jossa on myös paljon muita kirjoituksi vuosien varrelta. Riitan blogi löytyy osoitteesta http://riittar.wordpress.com

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: varhaiskasvatus, päivähoito, päiväkoti, kotihoidont tuki, varhaiskasvatuskerho, luontoliikuntaeskari, metsäeskari, somero,

Uussomerolaisen ajatuksia Somerosta

Torstai 23.3.2017 - Kenneth Sundberg

Päädyin Somerolle sattuman kautta, niin kuin moni muukin muuttaja. Somerosta minulla ei entuudestaan ollut mitään kokemusta. Ainut muistikuva oli, että Leatherheavenistä olen joskus ostanut niittivyön perheen maakuntamatkoilla.

Somerolle on ollut helppo kotiutua. Kaikki päivittäispalvelut ja vähän enemmänkin löytyvät läheltä. Kesällä lähes joka päivä tai ainakin joka viikonloppu löytyy jotakin tapahtumaa jossa vierailla. Ja jos ei löydy omaan makuun sopivaa tapahtumaa, niin voi käydä hienoissa luontokohteissa esimerkiksi Häntälän notkoilla tai Iso-Valkeella. Jos ei sekään nappaa voi käydä heittämässä vähän frisbeetä Akustinpuiston radalla. Lounaan voi taas nauttia jossakin muuallakin kuin Abc:n buffetissa, kiitos persoonallisten ravintoloiden ja baarien.

Somero on kulttipaikka ja kokoaan suurempi. Jos sanot, että olet esimeriksi Forssasta tai Koskelta, säväyttää se harvaa. Mutta jos sanot, että tulet Somerolta, niin tarttumapintaa löytyy. Joku käy Somerniemen kesätorilla, toinen seiväskarnevaaleilla, kolmas Esakalliolla tanssimassa ja neljäs tietää taatusti, että ainakin Badding on Somerolta.

Suhteellisen tiheään asutussa Etelä- ja Länsi-Suomessa Somero on maantieteellisesti omissa oloissaan, mutta se että on kaukana kaikesta, tarkoittaa myös sitä että on lähellä jotakin muuta. Turku, Helsinki ja Tampere eivät ole liian kaukana ja suurin osa siitä kaikesta mitä ihminen tarvitsee löytyy lähempää Salosta taikka Forssasta. Tulevaisuudessa työkulttuurin muuttuessa digitalisaation myötä Someron kaltaiset maaseutukaupungit löytävät varmasti uusia asukkaita. Myöskin mediassa esillä ollut monikuntalaisuus on eduksi Somerolle, jos vain päätöksiä monikuntalaisuudesta saadaan aikaan. 

Somero siis ei ole väliinputoaja. Somerolaisuus, vahva identiteetti ja tapa tehdä asiat omalla tavalla takaavat sen, että elinvoimaa riittää jatkossakin.   

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: somero, kuntavaalit 2017, huolenpitoa, suomi kuntoon, keskusta, someron keskusta, kenneth sundberg

Millaisia päätöksiä keväällä tehdään?

Lauantai 4.3.2017 - Maija Saarinen

WebSaarinen_Maija_Somero_01.jpgTuleva kevät on monella tapaa merkittävä somerolaisessa arjessa. Kevään aikana nimittäin tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat pitkään tulevaisuudessamme. Nämä päätökset koskevat ennen kaikkea sitä, kuka kuntamme asioista päättää tulevaisuudessa ja millaisia päätöksiä haluamme tehtävän. Tulevat päätökset näkyvät lasten, nuorten ja ikääntyneiden arjessa. Taloudellinen tilanne, kuntien asema ja koko Suomen tilanne näkyy myös somerolaisessa päätöksenteossa.  

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, vaalit, hyvinvointia huomennakin, keskusta, someron keskusta, koulutus, varhaiskasvatus, päätöksenteko, innovaatiot

Jani Kurvisen eduskuntavaakampanjan kiihkein vaihe meneillään

Perjantai 20.3.2015 - Riitta Ryhtä

Someron kunnallisjärjestön oman eduskuntavaaliehdokkaan Jani Kurvisen vaalikampanjan kiihkein vaihe on käynnistynyt. Eilen vahvistettiin ehdokasnumerot, painokoneet syötävät parhaillaan julisteita teiden varsille jaettavaksi, ja Jani kiertää ahkerasti ympäri vaalipiiriä tapaamassa äänestäjiä.

Parhaiten pääset seuraamaan Janin liikkeitä ja mielipiteitä sosiaalisen median ja verkkosivujen kautta.

Verkkosivut löytyvät osoitteesta www.janikurvinen.fi. Sosiaalisen median kanavista on käytössä Facebook, Instagram, Twitter ja Youtube

Facebook

Instagram

Hetken päästä nämä lähtevät ympäri Varsinais-Suomea. #vaalit2015 #janikurvinen #suomikuntoon #keskusta

Kuva, jonka Jani Kurvinen (@kurvinenjani) julkaisi

Twitter

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jani Kurvinen, eduskuntavaalit 2015, vaalit 2015, keskusta, somero

Merkittävät seurakuntavaalit edessämme

Sunnuntai 26.10.2014 - Tauno Matias Roto

roto_matias.jpgPian alkaa seurakuntavaalit. Ennakkoäänestys pidetään 27.-31.10.2014.Täällä Somerolla voi äänestää ennakkoon sekä seurakuntakeskuksessa että kirjastossa.

Kirjastossa voi äänestää ennakkoon maanantaista torstaihin klo 11 - 18 ja perjantaina klo 11 - 16. Seurakuntakeskuksessa voi äänestää ennakkoon maanantaista perjantaihin klo 9 - 18.

Varsinainen äänestyspäivä on isänpäivänä 9.11. klo 11-20. Äänestyspaikka on Someron seurakuntakeskus.

Meillä on erinomaisen hyvä lista sopivia ehdokkaita. Heistä kelpaa valita mieleisensä.

Myös keskustan vaaliohjelma on erinomaisen hyvä. Siinä on pantu mustaa valkoiselle mihin pyrimme.

Edessä olevalla valtuustolla on edessään monta tärkeää päätöstä.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: seurakuntavaalit, somero, Tauno Matias Roto, kirkko, seurakunta

Somerosta hyvinvointikunta

Torstai 11.10.2012 klo 16:58 - Riitta Ryhtä

ryhta_riitta.jpgKunnan kehittämisen perusta on sen toiminnalle määritelty visio, yhteinen tahtotila ja tulevaisuudenkuva, johon suuntaan kuntaa halutaan viedä. Visio lähtee yhteisön arvoista.

Someron kaupungin nykyisessä vuoteen 2020 ulottuvassa strategiassa visio on määritelty seuraavasti:
”Somero on noin 10 000 asukkaan kasvava, turvallinen ja vireä maaseutukaupunki, jossa on monipuoliset mahdollisuudet asumiseen, yrittämiseen ja työntekoon. Somero tunnetaan puhtaasta luonnosta, vahvasta ja monipuolisesta kulttuurista sekä hyvistä palveluista ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista.”

Someron keskustan kunnallisjärjestön toiminnassa mukana olevana pääsin aikanaan myös muovaamaan vision sanamuotoja. Halusin tuoda siihen viestinnällisen näkökulman, jota edustaa sana tunnetaan. Se vie visiossa näkökulman kuntalaisten ja sidosryhmien mielikuviin Somerosta. Toisessa lauseessa puhutaan selkeästi tavoitellusta kuntamaineesta. Siitä, että Somerolla tiedetään olevan monipuolista kulttuuria sekä hyvät palvelut ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet.

Kaikki strategiassa olevat asiat ovat hyviä ja tavoiteltavia, mutta tällä hetkellä näen, että siitä puuttuu yksi tärkeä sana; hyvinvointi. Muodostuuhan hyvinvointi tietysti monelta osin visiossa esille tulevista asioista, mutta asukkaiden hyvinvointi on niin tärkeä asia, että se olisi hyvä kirjata myös visioon. Yksinkertaisimmin asian voisi korjata muuttamalla ensimmäisen lauseen muotoon: Somero on noin 10 000 hyvinvoivan asukkaan….. ja niin edelleen.

Mitä hyvinvointi sitten on ja mitä kunnan pitäisi tehdä ollakseen hyvinvointikunta? – Yksi mittari on kunnan asukkaiden sairastavuus, jota mitataan sairastavuusindeksillä. Vuoden 2011 tilastossa Someron ikävakioitu indeksi 112 on lähiseudun korkein. Kuntia, joissa sairastetaan yhtä paljon tai enemmän kuin Somerolla, löytyy eteläsuomesta vain muutamia. Pohjois- ja itäsuomessa sairastavuus on keskimäärin suurempaa kuin länsi- ja eteläsuomessa. Jotain siis pitäisi asian eteen tehdä.

Kuntaliiton Hyvinvointikunta-foorumi on määritellyt hyvinvointikunnan kriteerit seuraavasti: Hyvinvointikunta kehittää kunnan elinvoimaa ja toimintakykyä pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti, tunnistaa eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointitarpeet sekä -odotukset ja luo sille edellytyksiä mm. hyvinvointipalveluilla, ehkäisee ja vähentää aktiivisesti sosiaalisia ongelmia ja eriarvoisuutta ja on ymmärtänyt, että hyvinvoinnin edistäminen on kunnan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhteinen asia. (Lähde: Kunnat.net)

Someron ikärakenne on vanhuspainotteinen. Se ei kuitenkaan selitä edellä mainittua korkeaa sairastavuusindeksiä. Siihen syytä on haettava muualta. Ikääntyneet tulee kuitenkin huomioida hyvinvoivaa kuntaa luotaessa vähintään yhtä tärkeäksi kohderyhmäksi kuin lapset tai työikäiset. Väestön ikääntyminen kuvataan yleensä suurena haasteena Someron tyyppisissä kunnissa.

Haaste voi myös olla mahdollisuus. Moni Somerolta aikanaan pois muuttanut on halukas muuttamaan takaisin tänne eläkkeelle jäätyään. Moni hyvin toimeen tuleva ja hyvinvoiva eläkeläinen onkin valinnut Someron asuinpaikakseen työelämän jäätyä taakse. Tätä fiksujen ihmisten ryhmää ei kannata jättää huomiotta, vaan pikemminkin kääntää uhka vahvuudeksi.

Somerolla on Lamminniemen hyvinvointikeskus, joka tuottaa palveluita ikääntyville ja kaupunki rakentaa palvelukeskuksensa Lamminniemeen. Nyt onkin aika miettiä mitä muita ikäihmisille suunnattuja palveluita paikalliset yrittäjät voivat Lamminniemeen ja muualle Somerolle luoda. Someron kaupungin tulee ottaa merkittävä verkostonrakentajan rooli tässä hyvinvointikunnan rakennusprojektissa.

Kirjoitus on julkaistu myös omassa blogissani osoitteessa http://riittar.wordpress.com

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntaliitto, hyvinvointikunta, sairastavuusindeksi, visio,

Kunnallisvaaleissa ratkaistaan kuntien tulevaisuus

Perjantai 14.9.2012 klo 21:43

Kunnallisjärjestön ylimääräisen kokouksen kannanotto 13.9.2012

Lokakuun kunnallisvaalit ovat Suomen kuntien kannalta ratkaisevan tärkeät. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus on ajamassa maahan n. 70 suurkunnan mallia. Toteutuessaan hallituksen ajama kuntauudistus keskittäisi maaseudun ihmisten palvelut kauemmas suuriin kuntakeskuksiin ja tuhoaisi näiden ihmisten vaikutusmahdollisuudet omien palvelujensa järjestämiseen ja oman kotiseutunsa kehittämiseen. Someron kohdalla tämä tarkoittaisi kuntakeskuksen siirtymistä kymmenien kilometrien päähän. Samalla nykyisen kuntakeskuksen palvelutarjonta alkaisi väistämättä rapautua ja asiointimatkat pidentyä.

 Nyt kuntavaalien alla johtavien hallituspuolueiden puheet kuntauudistuksesta ovat lieventyneet ja mahdollisista pakkokeinoista vaietaan kokonaan. On kuitenkin sinisilmäistä luulla, että sen paremmin kokoomuksen kuin SDP:kaan halu kuntakentän ja kunnallisten palvelujen keskittämiseen olisi kadonnut mihinkään. On aivan varmaa, että mikäli kokoomus ja SDP saavat kuntavaaleissa edes kohtuullisen vaalituloksen, kuntauudistusta lähdetään viemään heti vaalien jälkeen voimallisesti eteenpäin. Juuri tällä tavalla kokoomus ja SDP toimivat myös presidentinvaalien alla: Kuntauudistuksesta ei puhuttu juuri mitään ennen presidentinvaaleja, mutta kaksi päivää presidentinvaalien jälkeen nämä puolueet löivät pöytään ehdotuksensa 70 kunnan mallista. Kunnallisvaalien jälkeen hallitus voi toimia kaikessa rauhassa haluamallaan tavalla, kun seuraavat eduskuntavaalit on vasta vuonna 2015.

Lokakuun kunnallisvaalit onkin nostettava kansanäänestykseksi kokoomuksen ja SDP:n kuntauudistusta vastaan. Suomalaisilla on nyt viimeiset hetket mahdollisuus sanoa mielipiteensä siitä, mitä mieltä hallituksen aikeista ollaan. Ääni hallituspuolueille on viesti siitä, että nykymeno saa jatkua. Ääni Keskustalle on viesti siitä, että politiikan suunnan on muututtava.

Keskusta vastustaa Kataisen hallituksen kuntauudistusta. Äänestämällä Keskustaa, annat äänesi sen puolesta, että myös maaseudulla ja maakunnissa ihmisillä on oltava oikeus ja mahdollisuus asua, yrittää, tehdä työtä ja saada palveluja. Ainoastaan hallituspuolueiden rökäletappio kuntavaaleissa saattaa saada nämä puolueet avaamaan silmänsä ja huomaamaan, että suomalaiset eivät hyväksy hallituksen ajamaa kylmää keskittämispolitiikkaa.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunnallisvaalit, kunta, suurkunta, sdp, hallituspuolue, kuntauudistus, kokoomus, jyrki katainen

Keskustan ryhmäpuheenvuoro 28.5.2012

Tiistai 29.5.2012 - Valtuustoryhmän puheenjohtaja Tero Pirttilä

28.5.2012 § 28 Tilapäisen valiokunnan asettaminen kaupunginjohtajan irtisanomista tai siirtämistä muihin tehtäviin koskevan aloitteen johdosta 

Arvoisa puheenjohtaja! 

Someron kaupungin luottamushenkilöhallintoon on viime vuosina kehittynyt erikoinen kulttuuri. Pienellä joukolla luottamushenkilöitä näyttää olevan suorastaan pakonomainen tarve levittää jatkuvasti kielteisiä ja negatiivisia asioita Someron kaupungin toiminnasta. Valitettavasti tämä ilmiö ei ole ollenkaan näyttänyt hiipumisen merkkejä, vaan päinvastoin, on viime aikoina vain voimistunut ja saanut jopa aggressiivisia sävyjä. 

Tälle toimintatavalle on ominaista, että pääasiassa valtuuston kokouksissa esitetään asioita mahdollisimman kielteiseen sävyyn. Asioista kerrotaan puolitotuuksia, virkamiesten ja toisten luottamushenkilöiden toiminnasta ja tarkoitusperistä esitetään vihjailevia väitteitä, selviäkin asioita pyritään hämmentämään ja tällä tavalla luomaan epätietoisuutta kuntalaisten keskuuteen. Tämän seurauksena koko seutukunta saa seuraavana aamuna lukea lehdestä, kuinka ”huonosti” Somerolla asioita hoidetaan. Sama joukko yleensä on ensimmäisenä ihmettelemässä sitä kuinka kaupungin asukasluku laskee eikä uusia yrityksiä ja työpaikkoja tahdo syntyä ja uutta henkilökuntaa on vaikea saada.

Viime aikoina tämä toiminta on levinnyt myös sanomalehtien yleisöosastokirjoitteluun ja voimistunut siinä määrin, että voitaneen puhua jo suoranaisesta parjauskampanjasta.

Ilmiölle on tyypillistä, että minkään asian ei koskaan voida myöntää olevan hyvin. Nekin asiat mitkä ovat hyvin, yritetään kääntää päälaelleen ja jotenkin negatiivisiksi. Otetaan esimerkiksi kaupungin taloustilanne. Jokainen tietää, että Someron kaupungin talous on hyvässä kunnossa. Ja jos sitä verrataan kuntien keskiarvoihin, niin suorastaan erinomaisessa. Mutta tätäkään asiaa ei voida tunnustaa, vaan sanotaan, että ”kunnan tehtävä ei ole tuottaa voittoa” ja samalla paheksutaan sitä kuinka tilinpäätöksissä kertyy muka ”liikaa” ylijäämää eikä rahaa kuluteta.

Ei kunnan tehtävä olekaan tuottaa voittoa. Eikä kaupungin tilinpäätöksessä missään kohtaa lue sanaa voitto. Kaupungin tilinpäätös on joko ylijäämäinen tai alijäämäinen. Jos se on ylijäämäinen, niin hyvä. Jos taas alijäämäinen, niin silloin rahat eivät ole riittäneet. Ja sitäkö sitten halutaan? Syömävelkaa? Eikö tässä maassa ole riittävästi esimerkkejä talousvaikeuksissa olevista kunnista? Mitä jos menneiden vuosien ylijäämät olisi todella viety käyttötalousmenoihin ja olisi investoitu velaksi. Mistä nyt alettaisiin leikkaamaan, kun talous on heikkenemässä? Silloinkin varmaan syytettäisiin kaupunginjohtajaa?

Surullisinta kuitenkin on, ettei ollenkaan ymmärretä sitä kuinka paljon jatkuvan negatiivisen viestin levittäminen vaikeuttaa kaupungin toimintaa ja ennen kaikkea vaikeuttaa somerolaisten ihmisten asioiden hoitoa ja etujen puolustamista. Millään markkinointikampanjoilla ei pystytä korjaamaan sitä vahinkoa, mitä tämä jatkuva parjaaminen aiheuttaa. Koko kaupungin uskottavuus ja itsenäisyys vaarantuu ja virkamiesten toimintaedellytykset heikkenevät. Niiltä, jotka haluaisivat viedä Somerolta myönteistä viestiä ja yrittävät parantaa asioita, loppuu keinot, jos joka puolella Someroon yhdistyy vain kielteisiä mielikuvia.

Arvoisa puheenjohtaja. Valitettavasti on todettava, että nyt käsiteltävänä oleva seitsemän sosialidemokraatin, yhden perussuomalaisen ja kahden kokoomuksen valtuustoryhmässä olevan valtuutetun aloite on nähtävä suorana jatkona edellä kuvatulle parjauskampanjalle.

Aloitteentekijöiden tarkoituksena ei ilmeisesti alun perinkään ole ollut tarkoitus saada kaupunginjohtajaa pois viralta, vaan näyttävästi kaataa hänen päälleen kasa syytöksiä, aikaan saada kaupunginjohtajaa ja kaupunkia kohtaan lisää kielteistä julkisuutta ja lisätä hämmennystä kuntalaisten keskuudessa.

Aloitteen tarkoitusta voidaan perustellusti epäillä. Jos aloitteen allekirjoittajat tosissaan haluaisivat erottaa kaupunginjohtajan, olisi luullut heidän etukäteen varmistavan hankkeelleen riittävän kannatuksen. Koska kaupunginjohtajan erottamiseen vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö, on outoa, ettei asiasta ole oltu yhteydessä suurempaan joukkoon valtuutettuja kuin mitä nyt ilmeisesti on oltu.

Kun lisäksi aloitteessa mainittujen kahden asian perustelut ovat juuri edellä kuvattuja puolitotuuksia, osittain jopa totuuden vastaisia, näyttää vahvasti siltä, että kun asiaperusteita ei ole, siirrytäänkin tunnepuolelle ja aletaan puhua luottamuspulasta.

Kaupunginhallitus on 7.5.2012 päättänyt antaa lomituspalveluissa todetut epäselvyydet poliisin tutkittavaksi. Sen vuoksi tässä vaiheessa ei ole tarpeen eikä syytä ottaa itse asiaan mitään kantaa. Jatkotoimista päättämisen aika on, kunhan tutkinta on valmistunut. Kun asian tutkinta on kesken, on täysin ennen aikaista ryhtyä syyllistämään tai tuomitsemaan ketään.

Aloitteen allekirjoittajat väittävät, että kaupunginjohtaja on salannut edellä mainitut epäselvyydet ja tuonut ne kaupunginhallituksen tietoon vasta marraskuussa 2011. Tämä ei pidä paikkaansa. Kaupunginhallituksen jäsenet ovat tienneet asiasta tätä aiemmin, myös ne jotka nyt allekirjoittamassaan aloitteessa muuta väittävät.

Myös aloitteen allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut Matti Kultanen ja Hannu Salo ovat 15.1.2012 allekirjoittamassaan Turun hallinto-oikeudelle osoitetussa oikaisuvaatimuksessa todenneet, että kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa jo 20.12.2010 ja 4.4.2011. Eli myös Kultanen ja Salo ovat tienneet kaupunginhallituksen olleen tietoinen asiasta jo huomattavasti aiemmin, mitä aloitteessa nyt väittävät.

Toiseksi aloitteen allekirjoittajat esittävät että vanhusten palvelukeskuksen laajentaminen ei ole vuoden 2011 aikana edennyt lainkaan. Tämä on totta. Sen sijaan aloitteessa ei vaivauduta syvemmin pohdiskelemaan syytä, miksi näin kävi.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.12.2010 vuoden 2011 talousarviokäsittelyn yhteydessä määrärahan vanhusten palvelukeskuksen laajentamiseen. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyi yksimielisesti valtuustoryhmien puheenjohtajien neuvottelutauolla sopiman ratkaisun, jolla kaupungille ja Lamminniemen Hyvinvointikeskukselle annettiin aikaa 30.4.2011 saakka käydä neuvotteluja mahdollisesta yhteistoiminnasta. Valtuuston oli määrä palata palvelukeskus-asiaan kesäkuun kokouksessa. Kaikki muistavat, kuinka Lamminniemen tulevaisuus näytti tuolloin epävarmalta ja haluttiin selvittää, onko kaupungilla ja Lamminniemen Hyvinvointikeskuksella löydettävissä yhteistyötä, jolla Hyvinvointikeskuksen tulevaisuus voitaisiin turvata tai olisiko Hyvinvointikeskuksen tarjoamat palvelut vaihtoehto Someron kaupungin itse järjestämille vanhusten asumispalveluille.

Valtuuston hyväksymistä määräajoista riippumatta, perusturvalautakunta oli Salon Seudun Sanomissa 22.4.2011 olleen uutisen mukaan päättänyt antaa neuvotteluille jatkoaikaa elokuun 2011 loppuun. On ehkä syytä todeta, että perusturvalautakunnan puheenjohtaja on myös yksi nyt käsiteltävän aloitteen allekirjoittajista.

Vuoden 2011 aikana käydyt neuvottelut kaupungin ja Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen välillä eivät tuoneet selkeää ratkaisua Hyvinvointikeskuksen toimintaan ja tulevaisuuteen. Tästä huolimatta tämän vuoden talousarviota laadittaessa, kaupunginhallitus siirsi vanhusten palvelukeskuksen määrärahaa etupainotteiseksi ja tarkoitus oli kiirehtiä palvelukeskuksen rakentamista.

Kuluvan vuoden alussa muutama yksityinen vanhusten asumispalveluja tarjoava yritys otti yhteyttä kaupunkiin ja tarjosivat omia vaihtoehtojaan palvelujen järjestämiseksi. Kaupunginhallitus totesi, että tarjoukset oli syytä katsoa. Kaupunginhallitus perusti työryhmän käymään neuvotteluja ja pyysi valtuustoryhmien mielipiteen neuvottelujen jatkamiseen.

Sosialidemokraatit ja perussuomalaiset vastustivat tämän vaihtoehdon selvittämistä. Kuvitellaan kuitenkin tilanne, että kaupunginjohtaja olisi yksityisten toimijoiden tarjoukset saadessaan todennut kaupunginvaltuuston päättäneen, että kaupunki rakentaa palvelukeskuksen itse ja piste, eikä olisi puhunut kenellekään mitään koko asiasta. Jälkeenpäin tämä asia olisi tietenkin tullut julki Olisiko se ollut vastuullista toimintaa?. Silloin kaupunginjohtajaa olisi varmaan syytetty asioiden pimittämisestä? Kysymyksessä on sentään kymmenen miljoonan investointi, joka olisi voinut kaupungilta säästyä.

No, asia ratkesi niin kuin kaikki tietävät. Kaupunki rakentaa palvelukeskuksen itse. Kaupunginhallitus päätti nyt keväällä, että palvelukeskus rakennetaan Hyvinvointikeskuksen viereen. Tällä ratkaisulla pyritään vahvistamaan Hyvinvointikeskuksen asemaa ja tulevaisuutta.

Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen toiminnan jatkuminen itsenäisenä on Someron kaupungille iso asia. Jos Lamminniemi jostain syystä joutuisi kaupungin haltuun, emme todellakaan tarvitsisi yhtään uutta palvelukeskusta, vaan tilaa olisi riittämiin. On kaikkien etu, että hyvinvointikeskus pystyy löytämään uutta asiakaskuntaa ja näin turvaamaan toimintansa. Sen, että kaupungin tulee omilla ratkaisuillaan olla tässä asiassa vahvasti mukana, pitäisi olla kaikille itsestään selvää.

Vanhusten palvelukeskuksen rakentaminen tai rakentamatta jättäminen on ollut keskeinen osa Lamminniemi-ratkaisua. On käsittämätöntä, että sosialidemokraatit eivät koko aikana ole kantaneet huolta Lamminniemen tulevaisuudesta, vaan ovat yksisilmäisesti vaatineet palvelukeskuksen nopeaa rakentamista. Edes Lamminniemen, lähes kuudenkymmenen työpaikan kohtalo ei ole kiinnostanut puoluetta, joka pitää itseään työväenpuolueena.

Yhteenvetona voidaan todeta, että palvelukeskuksen rakentamista ei kukaan ole tahallaan viivästyttänyt, mutta tosiasiat Hyvinvointikeskuksen toiminnan ja työpaikkojen turvaamisen puolesta ovat niin painavia, että ei meillä ole paljon vaihtoehtoja ollut. On huomattava että kaiken aikaa hankkeen etenemiseen vaikuttavissa ratkaisuissa luottamushenkilöhallinto on ollut keskeisellä tavalla mukana eikä aikataulujen venymistä voida lukea yksistään kaupunginjohtajan syyksi.

Arvoisa puheenjohtaja. Kuten niin monta kertaa on todettu, Someron kaupungissa asiat ovat varsin hyvin. Talous on kunnossa ja palvelut toimivat. Juuri kaupunginjohtaja on ollut tässä keskeisessä asemassa, joka operatiivisena johtajana, virkavastuulla, on vastannut asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta. Jokaisessa tämänkin kokoisessa organisaatiossa on puutteensa. Samoin kuntalaisten palveluissa on aina kehitettävää. Silti ei mitenkään voida väittää että Someron kaupunkia olisi johdettu huonosti.

Kaupunginjohtaja on vahvasti sitoutunut siihen, että Someron kaupungin tulee säilyä jatkossakin itsenäisenä kuntana, mitä myös Someron kaupungin asukkaat haluavat. Määrätietoisuudellaan ja päättäväisyydellään kaupunginjohtaja on ollut keskeisessä roolissa myös siinä, että kaupunki ei ole tehnyt hätiköityjä yhteistyösopimuksia esimerkiksi PARAS-hankkeeseen liittyen, vaan Somerolla on rauhallisesti katsottu tilanteen kehittymistä.

Kaiken tämän perusteella Keskustan valtuustoryhmä toteaa, että kaupunginjohtaja ei ole syyllistynyt aloitteessa esitettyihin laiminlyönteihin ja muutenkaan ei ole tapahtunut mitään sellaista mikä vaatisi kaupunginvaltuustoa ryhtymään kuntalain 25 §:n mukaisiin toimiin kaupunginjohtajan erottamiseksi. Koko erottamishanketta onkin pidettävä täysin kohtuuttomana ja epäinhimillisenä hyökkäyksenä kaupunginjohtajaa kohtaan.

Keskustan valtuustoryhmä ei kannata tilapäisen valiokunnan perustamista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtuusto, tilapäinen valiokunta, kaupunginjohtaja, irtisanominen, tero pirttilä, leo haltsonen, kaupunginjohtaja